Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko muita, jotka tuntuvat töissä "häviävän"?

Vierailija
21.12.2018 |

Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän. Minä olen aina se, joka auttaa muita ja pelastaa pulasta. Keksii kaikki ratkaisut ongelmiin ja omat kehittämisideat otetaan mielellään vastaan jne. Sitten kuitenkin minut aina ns unohdetaan ja muut ympärillä saa parempaa palkkaa, ylennyksiä jne. Tällä hetkelläkin paska fiilis. Tein kovasti töitä yhden asian eteen yli vuoden ja kiitos tuntuu olevan nolla. Muut saavat kerätä hedelmät työstä. On minulla työkavereita jotka osaavat olla kiitollisia panoksestani, mutta esimiehet jotenkin vaan aina unohtavat minut.....

Kommentit (38)

Vierailija
21/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon kans juuri se, joka on aina paikalla, tunnollisesti suorittaa. Oon myös helvetin tehokas.

Ja en ajatellut olla tästä hiljaa, kun nyt on taas ylennyspaikka tarjolla. Pitkään oon vaihteeksi tehnyt vaan, mut sanomatta ei välttämättä muiden silmiin käy, kuka tiimin kantaa. Vaikka todisteet olisi, niin niihin ei katse ohjaamatta osu. Konkreettiset esimerkit on ne, joita haetaan, ja tietysti kyky viestiä niistä jämäkästi ja kuitenkin realistisesti. (Ainakin terveen rekrykulttuurin organisaatiossa).

Jos ylennyksessä ei mun sitoumusta ja työpanosta huomioida, taidan viedä osaamiseni muualle.

Vierailija
22/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan kieltää sitä etteikö verkostoitumisesta olisi hyötyä. Kuitenkin; jonkun pitää tehdä myös ne ihan oikeat työt. Jos ne TYÖNTEKIJÄT eivät saa arvostusta, tulee firmalle kalliiksi kouluttaa uusia ihmisiä tilalle.

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Työntekijää voi arvostaa ihan suunnattomastikin mutta silti olla hänen kanssaan eri mieltä siitä pitäisikö hänen olla esimies/saada enemmän vastuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työnantajan/esimiehen kannalta on aika lailla tärkeintä se, että työntekijä näkee työnantajan/firman puolesta keskeisen edun. Että jos tuhtaa yhdentekevän asian kanssa vuoden ja tekee sen eteen paljon työtä, ja siitä voi työkavereilta tulla kiitosta (tyhy-päivän sisältö!), niin ei se oikeastaan sen firman tuotteen kannalta ehkä kuitenkaan ole se olennaisin asia.

Aika harva työnantaja oikeasti näkee tuollaisen läpi. Katsotaan vaan, että siellä se mennä viuhtoo kiireisen näköisenä, vaikka olisikin menossa hakemaan keksejä kaapista. Isommassa firmassa harvalla esimiehellä on aikaa seurata tuottavuusprosentteja pärstäkohtaisesti.

Vierailija
24/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oon kans juuri se, joka on aina paikalla, tunnollisesti suorittaa. Oon myös helvetin tehokas.

Ja en ajatellut olla tästä hiljaa, kun nyt on taas ylennyspaikka tarjolla. Pitkään oon vaihteeksi tehnyt vaan, mut sanomatta ei välttämättä muiden silmiin käy, kuka tiimin kantaa. Vaikka todisteet olisi, niin niihin ei katse ohjaamatta osu. Konkreettiset esimerkit on ne, joita haetaan, ja tietysti kyky viestiä niistä jämäkästi ja kuitenkin realistisesti. (Ainakin terveen rekrykulttuurin organisaatiossa).

Jos ylennyksessä ei mun sitoumusta ja työpanosta huomioida, taidan viedä osaamiseni muualle.

Ainakin viestit helvetin sekavasti.

Vierailija
25/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kdkb kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan kieltää sitä etteikö verkostoitumisesta olisi hyötyä. Kuitenkin; jonkun pitää tehdä myös ne ihan oikeat työt. Jos ne TYÖNTEKIJÄT eivät saa arvostusta, tulee firmalle kalliiksi kouluttaa uusia ihmisiä tilalle.

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Työntekijää voi arvostaa ihan suunnattomastikin mutta silti olla hänen kanssaan eri mieltä siitä pitäisikö hänen olla esimies/saada enemmän vastuuta.

Ap puhui ylennyksistä ja palkasta. Kaikki eivät sovi esimiehiksi, kyllä, mutta hyvät työntekijät ansaitsevat palkankorotuksen siinä missä verkostoitujatkin.

Vierailija
26/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Omaa ammattitaitoa pystyy kompensoimaan yllättävän hyvin pitämällä ääntä itsestään ja olemalla hyvää pataa muiden kanssa. Siksi työelämässä eivät automaattisesti ne ahkerimmat saa aina niitä heille perustellummin kuuluvia huomionosoituksia, palkankorotuksia tai ylennyksiä.

Itse en jaksa taistella huomiosta ja asiantuntijuudesta muiden kanssa, vaan teen omat työtehtäväni parhaiten mitä kykenen ja muiden eteen vain sen verran ekstraa mitä hekin minun eteeni. 

Sama juttu. Onneksi olen velaton, perinyt puoli milliä ja mulla on varakas mies. Voin lähteä kun siltä tuntuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kznn kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provoat, mutta tämähän on ongelma myös naisten välillä. Hiljaisemmat ja enemmän tekemiseen kuin sosiaaliseen ulosantiin omasta erinomaisuudestaan keskittyvät naiset jäävät aina helpommin syrjään. Nykyajan työelämässä arvostetaan sosiaalisesti purskahtelevaa dynaamista asiantuntijaa, joka on multitalentti ja karismaattinen. Joskus tuo arvostus ja verkostot ajavat todellisen osaamisen edelle.

Tämä. Substanssiosaajat myös usein unohtavat että mitä ylemmäs organisaatiossa mennään sen vähemmän substanssiosaamisella mitään tekee. Siellä arvossa on se verkostoitumisen kautta saavutettu kokonaisymmärrys, sosiaalisuus, dynaamisuus ja visiointi. Talouspuoli on ehkä se poikkeus jossa joissain tapauksissa puurtaja voi nousta talousjohtajaksi asti.

Tuskin kukaan kieltää sitä etteikö verkostoitumisesta olisi hyötyä. Kuitenkin; jonkun pitää tehdä myös ne ihan oikeat työt. Jos ne TYÖNTEKIJÄT eivät saa arvostusta, tulee firmalle kalliiksi kouluttaa uusia ihmisiä tilalle.

Firmat olisivat kusessa ilman tunnollisia puurtajia, jotka pitävät huolen, että työt tehdään.

Vierailija
28/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap puhui ylennyksistä ja palkasta. Kaikki eivät sovi esimiehiksi, kyllä, mutta hyvät työntekijät ansaitsevat palkankorotuksen siinä missä verkostoitujatkin.

Ylennyksistä kun puhutaan niin näissä substanssipuurtajien kohdalle se usein tarkoittaa esimiestehtäviä. Palkasta olla ehdottoman samaa mieltä. Valitettavasti monet palkkausjärjestelmät (esim HAY) eivät oikein tue henkilökohtaista osaamista ja suoriutumista vaan palkkaposition määrää alaisten määrä. Sitten se esimies keskustelee sen HR:n kanssa ja sieltä vittuillaan pihalle että niinhän ne kaikki puurtaa ja on helvetin hyviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnollisten ja osaavien kannattaa sanoa itsensä irti töistä. Varsinkin jos olet jonkin asian suhteen ns kriittinen tekijä niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa lähteä pois. Hyvä vaan jos firma ajautuisi kaaokseen ja vielä parempi jos muiltaki lähtisi työt. Itse ainakin tekisin näin.

Vierailija
30/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tunnollisten ja osaavien kannattaa sanoa itsensä irti töistä. Varsinkin jos olet jonkin asian suhteen ns kriittinen tekijä niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa lähteä pois. Hyvä vaan jos firma ajautuisi kaaokseen ja vielä parempi jos muiltaki lähtisi työt. Itse ainakin tekisin näin.

Ennen kun irtisanoo itsensä suosittelen tekemään vesilasitestin. Laita sormi vesilasiin ja jos siihen jää reikä olet korvaamaton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On eri asia olla hyvä työssään, kuin olla esimiehenä. Toki hyvä esimies tietää, miten työt tehdään pohjalla, että voi ohjata työntekijöitä paremmin. Ne ei kuitenkaan kulje käsi kädessä. Itse en edes omalla alallani haluaisi esimieheksi, koska palkka ei kompensoi vastuuta tarpeeksi. Tehdään kuitenkin samaa rivityötä, siihen päälle sitten esimiehelle kuuluvat työt. Helpompaa, kun voi työpäivän jälkeen unohtaa työpaikkansa ja mennä vaan kotiin. Toki joissain paikoissa on mahdollista, että esimies vaan istuu toimistolla katsomassa lukuja ja sen jälkeen neuvoo mitä tehdään. Ei kuitenkaan tulla sinne suorittavaan vuoroon katsomaan, mitä oikeasti tapahtuu. Semmoset on huonoja esimiehiä.

Vierailija
32/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fkl kirjoitti:

Fkl kirjoitti:

Minulla on pari tuollaista 30+ naispuurtajaa tiimissä. He ovat kovan luokan osaajia ja heihin voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Etenemisen kannalta ongelmaksi näen sen että he ovat liian syvällä omassa osaamisessaan ja eivät välttämättä pysty hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia tai toimimaan tehokkaasti matriisissa.

Vinkkinä kehityskeskusteluissa olen yrittänyt tarjota sitä että tullaan sieltä omalta ydinosaamisalueelta hieman ulos, avataan silmät kokonaisuuksille avoimin mielin ja verkostoidutaan ankarasti talon sisällä.

Kertokaa nyt joku mitä alapeukutettavaa tässä on? Kehuin naispuurtajia ja heidän potentiaaliaan. Kerroin myös miten pyrin saamaan heitä eteenpäin.

En alapeukuttanut mutta miksi se verkostoituminen tai laaja matriisi on niin puussa ja osaamisen ulkopuolella että pitää olla höösääjä siinä toimiakseen. Toisten höösääjien kanssa jotka eivät tajua ydinosaamisesta.  Ei ihme että tulee mielle tarpeettomasta kerrostumasta niitä varten  jotka eivät pysty puurtamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muut saavat kerätä hedelmät työstä. On minulla työkavereita jotka osaavat olla kiitollisia panoksestani, mutta esimiehet jotenkin vaan aina unohtavat minut.....

Jutteletko esimiesten kanssa koskaan mukavia? Kyselet että no mites meni loma, kuuntelet silmät loistaen kuvaukset golfreissuista ja ulkomaanmatkoista, nyökyttelet että "aika hyvin", sun muuta paskaa.

Vierailija
34/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut saavat kerätä hedelmät työstä. On minulla työkavereita jotka osaavat olla kiitollisia panoksestani, mutta esimiehet jotenkin vaan aina unohtavat minut.....

Jutteletko esimiesten kanssa koskaan mukavia? Kyselet että no mites meni loma, kuuntelet silmät loistaen kuvaukset golfreissuista ja ulkomaanmatkoista, nyökyttelet että "aika hyvin", sun muuta paskaa.

Jotkut on tuolla tavalla sosiaalisia kaikkien kanssa, ei vain pomoille. Jos taas pitää toisen kuulumisia sun muuna paskana, ihmissuhdetaidoissa on puutteita ja hyvä vain jos ei esimiestehtäviin pääse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En alapeukuttanut mutta miksi se verkostoituminen tai laaja matriisi on niin puussa ja osaamisen ulkopuolella että pitää olla höösääjä siinä toimiakseen. Toisten höösääjien kanssa jotka eivät tajua ydinosaamisesta.  Ei ihme että tulee mielle tarpeettomasta kerrostumasta niitä varten  jotka eivät pysty puurtamaan.

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelu tässä paketoinnin ohessa.

Ydinosaamiseen on vaarallinen termi tässä yhteydessä. Firman ydinosaaminen/kyvykkyys ei ole koskaan sama kuin yksittäisen työntekijän ydinosaaminen, vaan yrityksen osaaminen perustuu koko organisaation osaamisen yhdistämiseen. Isossa yrityksessä on tyypillisesti satoja ihmisiä joiden ydinosaaminen vaihtelee laidasta toiseen. Esimiehen tärkein tehtävä on kaivaa, yhdistellä ja kehittää tuota tietoa. Juuri tämän takia on tärkeä verkostoitua ja ymmärtää kokonaisuus eikä se miten Pirjo Exceliä käyttää.

Vierailija
36/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kznn<br />

Tämä. Substanssiosaajat myös usein unohtavat että mitä ylemmäs organisaatiossa mennään sen vähemmän substanssiosaamisella mitään tekee. Siellä arvossa on se verkostoitumisen kautta saavutettu kokonaisymmärrys, sosiaalisuus, dynaamisuus ja visiointi. Talouspuoli on ehkä se poikkeus jossa joissain tapauksissa puurtaja voi nousta talousjohtajaksi asti.[/quote kirjoitti:

Olen tästä vahvasti eri mieltä.

Se, että ihminen ymmärtää ja hallitsee työnsä kohteen (substanssiosaaminen) ja kykenee sosiaaliseen ja dynaamiseen toimintaan, eivät ole lainkaan toisiaan poissulkevia ominaisuuksia. Pikemminkin kyse on kehitettävistä valmiuksista. Vaikea myös ”visioida” tai ”ymmärtää kokonaisuutta” ilman todella syvää substanssiosaamista.

Pahimmillaan dynaamiset, sosiaaliset ja visioivat ”kokonaisymmärrys”-johtajat ovat vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tällaiset oman elämänsä stevejobsit ja elonmuskit ovat nimittäin omiaan karkottamaan firman ja tiiminsä avainhenkilöt uusien haasteiden ääreen. Yllättävän usein firmalle arvokkaimmat yksittäiset eivät nimittäin työskentele johto- eivätkä välttämättä edes esimiestehtävissä.

Ap:ta voi vakavasti rohkaista työpaikan vaihtoon. Etenkin jos on jäänyt oman substanssiosaamisensa vangiksi ja takana on pidempi työura, voi uusi duuni olla taloudellisesti ja työviihtyvyyden kannalta erinomainen vaihtoehto.

Vierailija
37/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut saavat kerätä hedelmät työstä. On minulla työkavereita jotka osaavat olla kiitollisia panoksestani, mutta esimiehet jotenkin vaan aina unohtavat minut.....

Jutteletko esimiesten kanssa koskaan mukavia? Kyselet että no mites meni loma, kuuntelet silmät loistaen kuvaukset golfreissuista ja ulkomaanmatkoista, nyökyttelet että "aika hyvin", sun muuta paskaa.

Jotkut on tuolla tavalla sosiaalisia kaikkien kanssa, ei vain pomoille. Jos taas pitää toisen kuulumisia sun muuna paskana, ihmissuhdetaidoissa on puutteita ja hyvä vain jos ei esimiestehtäviin pääse.

Jos ei tähtää mihinkään esimiestehtäviin, jos pyrkii hoitamaan työnsä hyvin ja on siinä osaava, mutta ei kiinnosta työkavereiden työn ulkopuolinen elämä paskan vertaa, niin onko silloin huono työntekijä? 

Pakkoko siellä kaikkien on olla kavereita keskenään? Eikö riitä että jelppii muita työasioissa eikä puukota ketään selkään?

Vierailija
38/38 |
21.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut saavat kerätä hedelmät työstä. On minulla työkavereita jotka osaavat olla kiitollisia panoksestani, mutta esimiehet jotenkin vaan aina unohtavat minut.....

Jutteletko esimiesten kanssa koskaan mukavia? Kyselet että no mites meni loma, kuuntelet silmät loistaen kuvaukset golfreissuista ja ulkomaanmatkoista, nyökyttelet että "aika hyvin", sun muuta paskaa.

Jotkut on tuolla tavalla sosiaalisia kaikkien kanssa, ei vain pomoille. Jos taas pitää toisen kuulumisia sun muuna paskana, ihmissuhdetaidoissa on puutteita ja hyvä vain jos ei esimiestehtäviin pääse.

Jos ei tähtää mihinkään esimiestehtäviin, jos pyrkii hoitamaan työnsä hyvin ja on siinä osaava, mutta ei kiinnosta työkavereiden työn ulkopuolinen elämä paskan vertaa, niin onko silloin huono työntekijä? 

Pakkoko siellä kaikkien on olla kavereita keskenään? Eikö riitä että jelppii muita työasioissa eikä puukota ketään selkään?

Tuollainen ihminen voi olla työilmapiirin heikentäjä. Toki ei niin paha kuin sosiaalinen selkäänpuukottaja, joka on se pahin.