Millaista elämä oli 80-luvulla?

Koulussa saatiin joka vuosi ihan kaikki uutena ja runsaasti - tietty kirjat, vihot yms. mutta myös värikynät, maalit yms. vaikka niitä el välttämättä edes käytetty kuin pari kertaa koko vuoden aikana. Kaiholla muistelen tuota omaa kouluaikaa kun katselen koululaiseni vanhentunutta tietoa sisältäviä, vuosikausia kiertäneitä repaleisia oppikirjoja ja tilalleni kielten työkirjoja omaan piikkiin että tunnilla ehtisi tehdä muutakin kuin kopioda tehtäviä kirjasta vihkoon (niihin ei saa tehdä merkintöjä koska jopa työkeikat kierrätetään vuodesta toiseen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, millaista elämä oli 80-luvulla? T.nuori

Erittäin hyvää ja turvallista. Tietokone pelejä tai kännyköitä ei ollut mutta hyvin pärjäsi ilman.elämä oli huomattvasti sosiaalisempaa kuin nykyään ja viikonloppuisin oli kaupunki täynnä elämää ja rundia kierrettiin. Kapakoihin oli kymmenien metrien jonot.

Haikailen tuota aikaa kaikinpuolin.

olipas ja olipas.

Tanskassa NMT-toiminta käynnistettiin vuoden 1982 tammikuussa ja Suomessa maaliskuussa.

Suomessa C64:ää myytiin noin 3000 markan hintaan keväällä 1984.

Niin, lentokonekin "keksittiin" 1902, joten kyllä 1920-luvulla lennettiin välimerelle lomailemaan!

Sarkasmi sikseen, aika harvan harrastus oli tietokonepelit ja matkapuhelin oli kaukana jokamiehen saati nuoren kommunikointivälineestä.

Jotenkin liikuttavaa kuinka moni näkee 80-luvun vaaleanpunaisten lasien läpi. Nuoruus :-) 

Kasarilla omien muistikuvieni mukaan ainakin:

- ostettiin irtokarkkeja. Muistaakseni niitä oli 10p ja 20 pennin hintaisia, jotkut pienet saattoivat olla jopa 5p. "Sekalaisia markalla" oli aika tavallinen pyyntö kioskin tädille. 

- Tytöillä oli useammin lyhyet hiukset. Yhdellä luokkatoverillani oli vaihtelevia värejä sinisestä lilaan, kun hän kävi mallina kampaajakoulussa. Se oli hienoa. Tosin niillä suosituimmilla tytöillä oli muistaakseni perinteisen pitkä tukka. 

- Lapset olivat ihan yhtä ilkeitä ja raadollisia kuin nykyäänkin eli kiusaamista oli ihan samalla tavalla. Mikä tahansa erilaisuus riitti syyksi. 

- Musaa kuunneltiin kasetilta tai vinyyliltä. Äänitin radiosta hittikokoelmia kasetille, ja kaikkein ärsyttävintä oli kun juontaja puhui kappaleen päälle. Ostin Duran Duranin, Cindy Lauperin ja Madonnan levyjä. Ensimmäinen levyni oli sinkku (Pat Benatarin Love is a battlefield). 

- Muoti oli värikkäämpää ja leikillisempää, ainakin 80-luvun puolivälissä. Ei kovin tyylikästä, myönnetään, mutta hauskaa. Hiuksiin ja muuallekin laitettiin glitter-geeliä kun lähdettiin ulos.

- Silmälasit olivat hirveitä. Minulla oli isot haalean roosat muovikehykset, aivan kamalat - ja kävisivät juuri nyt taas trendikkäästä :-D

- Lapset olivat aina ulkona, leikittiin kaikenlaista. 80-luvun alussa meidän "reviirimme" ulottui aika laajalle kodin ympäristöön ja ympäröiviin metsiin, eikä kukaan koskaan sanonut mitään (eivät ehkä tienneet). 

Jos poliisille urputti, se saattoi humauttaa pampulla.

Naapurikylän nuorisoseuralle kun poika meni diskoon, ei vessaan voinut mennä yksin, jos siellä oli naapurikylän poikia, tuli turpaan.

Huumeet olivat harvinaisia, mutta nuoret ryyppäsivät hyvin yleisesti.

Ei ollut mitään ihmeellistä, että 14- 15- vuotiaat dokailivat viikonloppuna.

Huonon maun vuosikymmen. Pastellivärit niin vaatteissa kuin sisustuksessa. Persikanväriset vessat pyttyineen ja mintunvihreät toppavaatteet. Collegepaidan helma sullottiin farkkujen sisään.

Musiikki enimmäkseen hirveää, esimerkiksi Bogart Suomessa ja Toton Africa ympäri maailman.

Sininen ripsiväri ja kajal. Ihan vaaleeta huulipunaa, sitten pullo jonkun kaverin isosiskon hakemaa omppuviiniä ja diskoon liftattiin. Hienoa aikaa, naapurissa ja kavereilla voi käydä piipahtamassa ilman ilmoitusta etukäteen. Naapurin mummo leipoi joka lauantai.

Ei tainnut kenelläkään tuntemallani lapsella/nuorella olla vinyylisoitinta 80-luvun puoliväliä ennen.

Kasetilta kuunneltiin musiikkia radionauhureista ja niitä kavereilta kopioitiin.

Radiossa oli 2 kanavaa ja kerran viikossa tuli Rockradio.

Televisiossa oli 2, sittemmin 3 kanavaa, kun MTV sai oman kanavan MTV3.

Turvallista, kunnollista, suomalaista.

Koulujen musatunneilla ei ollut mitään pop-musiikkia.

Lastenlauluja ja isänmaallisia hoilotuksia.

Yläasteella varmasti koulukohtaista oli sitten tuo.

Cokista, hamppareita, rullaluistimia, jättiteepaitoja, discomusaa, neonvärejä. Siitä on 80-luku tehty.

Mun mies sai käyttöönsä autoon työpaikaltaan matkapuhelimen (ei sitä voi kännykäksi sanoa kun pelkkä akku oli jo salkun kokoinen). Puhelin oli arvokkaampi kuin meidän auto.

Oli muodikasta käydä laskettelemassa ja pelata tennistä.

Assburger kirjoitti:

Ei tainnut kenelläkään tuntemallani lapsella/nuorella olla vinyylisoitinta 80-luvun puoliväliä ennen.

Kasetilta kuunneltiin musiikkia radionauhureista ja niitä kavereilta kopioitiin.

Radiossa oli 2 kanavaa ja kerran viikossa tuli Rockradio.

Televisiossa oli 2, sittemmin 3 kanavaa, kun MTV sai oman kanavan MTV3.

Kanavan nimi oli aluksi kylläkin Kolmoskanava.

1980-luvulla tytöt ja nuoret naiset olivat hemaisevia söpöliinejä kasarikiharoineen ja piukkoine Levis-farkkuineen. Ei ollut neitosilla silloin mitään tatuointeja ja lävistyksiä! Arvatkaa oliko nuorella miehellä silloin silmänruokaa! Nam!

Vierailija kirjoitti:

Amerikka oli suurvalta, jota estotta ihailtiin, sillä he olivat hyviksiä ja sankareita ja Neuvostoliitto pahis. Saksa oli jaettu kahtia. Animesta ei oltu kuultukaan ja Japani oli hyvin vieras maa tai Kiina vieras ja sulkeutunut. Hyväntekeväisyyskonserteilla kerättiin Afrikan lapsille rahaa ja vaikka ydinsotaa pelättiin, niin silti uskottiin aina parempaan tulevaisuuteen.

Kansa oli jakautunuy tuossa kahtia.

Useimmissa työläiskodeissa se Amerikka oli pahis. Televisio mielellään esitti tai antoi ymmärtää asian myös näin.

Kiina oli suurinpiirtein kuin Pohjois-Korea nyt.

Japanista tuli melkein kaikki kulutuselektroniikka ja optiikka.

Parempaa kuin nyt. Ei ollut sellaista kieltolakiyhteiskuntaa kuin nyt. Ihmiset tapasivat toisiaan enemmän. Somea ei ollut mutta tietokoneet alkoivat tulla työpöydille. Hgissä diskoiltiin ja oli myös tanssipaikkoja pilvin pimein. Nyt ei oikein tiedä mihin tällainen vaähän vanhempi sinkku menisi kun nettideitit ja tinderit eivät kiinnosta. Ei myöskään marttakerhot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Telkusta katseltiin MTV:n elokuvat aina koko perheen voimalla ja niitä tallennettiin VCC-nauhurilla - ei siis VHS:llä, jonka kanssa VCC kävi valtataistoa. Levyt ostettiin vinyylinä, nuoriso kuunteli C-kasetteja korvalapuilla ja niitä soitettiin myös autoissa. Autoissa ei ollut ilmastointia ja kesämatkoilla pysähdyttiinkin usein tienvarsikahviloihin ja huoltiksille. Carrolsissa käynti oli juhlahetki ja eka lähin McDonalds herätti ihmetystä.

Maalaiskoulussa riitti lapsia ja kaikki pukeutuivat enemmän sään kuin muodin mukaan. Ruoka oli simppeliä. Makarooni tavallista, ei erikoispastoja, harvoin oliiveja ja silloinkin paprikatäytteellä, broilerit valmistettiin kokonaisina uunissa pakasteessa ja olivat sunnuntairuokaa. Ei ollut broilerisuikaleita. Suklaa oli kallista ja harvoin sai suklaalevyn syödäkseen. Irtokarkkeja ostettin kappaleittain ja sanottiin kiskan tädille, että 50 pennillä noita merkkareita ja niitä sitten annosteltiin kauhalla pieneen muovipussiin. 10 markalla sai jo sellaisen karkkipussin, että tuli ähky.

Kylänraitilla pelättiin yhtä koditonta juoppoa ja vanhemmat varoittelivat namusedistä, ettei tuntemattomien kyytiin mennä ja ei saa ottaa vierailta karkkia.

Mikä ihmeen VCC? Ei ole mun autossa ilmastointia vieläkään 1999 mallia. Ala-asteella ei niin paljon ollut muotivaatteita mutta yläasteella kyllä. Eikä kaikilla ollut vinyylilevysoittimia, kasettisoittimet vaan. Meidän kaupungissa ei ollut edes Carrolssia, ihan grillillä käytiin ja parempaa se olikin kuin mäkkiruoka. Meillä ei ollut koskaan uunissa paistettavaa kokonaista broileria vaan ne ostettiin Cittarin paistopisteelta grillattuna, ja kun oli kova nälkä niin syötiin jo autossa vanhempien kanssa. Eikä suklaa ollut mitenkään erikoisen kallista, ne oli 100g levyjä, eikä niitä muuten vaan ostettu niin paljon. Kympillä sai 3 tai 4 suklaapatukkaa.

VCC eli Video 2000 oli Philipsin juttu. Erona VHS:ään kasetit olivat kaksipuoleisia, joten tallennustilaa oli tuplasti. Vähän sama kuin Blu-ray kilpaili HD-DVD_n kanssa.

Muistelisin, että suklaa maksoi jossain vaiheessa jopa 15 mrk levy, joten sitä harvoin ostettiin. Sen sijaan usein oli meillä lapsilla Lauantaipussit, joita syötiin pitkään ja hartaasti. Täällä maaseudulla broisku oli kokonainen ja pakkasesta, lähikaupan lihatiskiltä ostettiin grammoittain jauhelihaa tai sitten makkaraa.

VHS:n ja V2000:n lisäksi oli vielä Betamax. Tosin en tiedä ketään jolla olisi ollut V2000, Betaakin muutamalla harvalla eikä niihin ollut paljonkaan elokuvia ostettavissa tai vuokrattavissa. VHS:llä katsottiin Riemukuplia ja Terence Hill & Bud Spencer leffoja

Vierailija kirjoitti:

Puhelin oli arvokkaampi kuin meidän auto.

Puhelujen minuuttihintakin oli pöyristyttävä.

Radiosta kuunneltiin Nuorten sävellahjaa lauantaisin. C-kasetille muistan nauhoittaneeni sieltä biisejä.

Levykaupassa käytiin ostamassa kasetteja tai vinyylilevyjä. Vinyyliä sai levykaupassa kuunnella ennen ostopäätöstä. Ensimmäinen ostamani C-kasetti oli Hassisen koneen Täältä tullaan Venäjä.

Kekkonen oli ollut "aina" Suomen presidentti, ja muistan kuinka ihmiset olivat hänen kuolleessaan ihmeissään, miten kenestäkään voi tulla hänen jälkeensä presidenttiä.

Lukion rehtori poltti punaista Marlboroa työhuoneessaan, muut tupakoivat opettajat kävivät pommisuojassa tupakalla.

Yläasteella olevat vähävaraiset oppilaat saivat talvisin kenkärahaa. En muista mikä taho tätä kenkärahaa myönsi, mutta koulun rehtori kuulutti keskusradiosta, että hakemus täytyy tehdä tiettyyn päivään mennessä.

Mopolla sai ajaa ilman ajokorttia 15-vuotta täytettyään. Kypäräpakkoa ei ollut, eikä kai ihmeemmin kypäröitäkään.

Sori, en lukenut kenenkään kirjoituksia. Kirjoitan nyt omani vuonna 1970 syntyneen malliin.

*

1980-luku oli jotenkin paljon mutkattomampaa tähän päivään verrattuna.

Vanhemmat ihan muina naisina ja miehinä luottivat lapsiinsa eivätkä saaneet hysteriakohtausta, jos "Valitsemaanne numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä.", koska mitään numeroita ei ollut.

Oli kaiketi joka kodissa lankapuhelin, johon soitettiin paniikkia saamatta.

*

TV oli ISO, mutta suurimmalla osalla värillinen, sohvapöydät tarjoiluvaunun näköisiä ja mieluiten lasia.

*

Humalluttiin omenaviinipullo jaettuna kolmeen osaan leikkipuiston kiipeilytelineen kopissa.

Ja lähes kaikilla humaltujilla kuin myös muilla oli takatukka, sivut geelillä päätä myöten/ siiliksi leikattu ja loppukutrit rehvakkaasti pörhöllään.

*

Pitsa ja lasagne olivat muotia.

Samoin ihmeelliset avokado ja kiwi.

*

Pankkiautomaattikortti oli ihan luksusta, uutta ja hienoa: pankkiautomaatit olivat aina pankin tuulikapissa eli sisätiloissa, jonne pääsi sisään kortilla; siellä jotkut nukkuivat, mutta siellä oli myös hauska istua kavereiden kanssa pakkasta piilossa.

*

Rauhanmarssiin osallistuttiin ahkerasti, koska muista, että yli puolet eräänkin pikkukaupungin asukkaista osallistui marsseihin kolmena perättäisenä vuonna.

Huudettiin lapsena kilpaa muiden mukana ja vastustettiin ydinaseita.

Sen kun vielä näkisi... muuta en suuremmin kaipaa.