Lupauduin ostamaan lahjan "vähävaraiselle" jolla ei ole mitään lahjaa lapsille. No nyt

Saas nähdä kuinka kauan nämä fb-"köyhäinavut" jatkuvat kun se touhu on tällaista farssia.

Vierailija kirjoitti:

Saas nähdä kuinka kauan nämä fb-"köyhäinavut" jatkuvat kun se touhu on tällaista farssia.

Tasan niin kauan kuin näitä hyväuskoisia hölmöjä löytyy. Näitähän on löytynyt vuodesta toiseen ja löytynee jatkossakin, kun aiemmista kokemuksista ei millään opita. Jotenkin uskomatonta tämä rajaton tyhmyys ja naiiviuus. Kaikkein pahinta asiassa on se, että toiminnallanne vielä tuette ja edesautatte näiden perheiden saamattomuutta ja tietynlaista heikkolahjaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tätä järkyttävää jäkätystä vuodesta toiseen. Ihmisillä on eri syyt antaa tai hakea avustuksia. Monilla rikkailla on itsellään ja lapsilla about kaikkea mitä tarvitsevat/haluavat + mahdollisuus hankkia aina, jos jokin uusi tarve ilmaantuu.  He saavat itselleen hyvää mieltä jakamalla jollekin jolla asiat eivät ole niin hyvin.

Kenenkään ei ole pakko antaa kenellekään mitään.  Mutta naurettavempia ovatkin nämä nippanappa keskituloiset, joilla ei oikeastaan olekaan varaa osallistua mihinkään hyväntekeväisyyteen, mutta jotka väen vängällä haluavat, sillä niin he kokevat valheellista yhteenkuluuvaisuutta tuon ensiksi mainitun hyvätuloisen porukan kanssa. Siis nämä kaikki wannabee hyvätuloiset. Antamisen sijaan he kärkkyvät näitä avustuslistoja ja narisevat köyhien röyhkettä haalia ilmaiseksi jotain.

Tämä sama jupina vuodesta toiseen.

Suurin ongelma jouluavustuksissa on, että niihin haluavat osallistua itsekin pienituloiset tai sellaiset keskituloiset, joilla ei itselläänkään ole varaa mihinkään turhuuksiin. Ajatellaan, että Suomessa olisi olemassa lapsia, joilla ei ole mitään. Ei yhtään mitään. Ei ruokaa, ei ehjiä vaatteita, ei joululahjoja. Ja sen vuoksi halutaan auttaa itseä vähävaraisempia.

Tosiasiassa jokaisella suomalaisella lapsiperheellä on varaa ruokaan, vaatteisiin ja muutamaan pieneen joululahjapakettiin, jos ne on priorisoitu perheessä tärkeimmiksi asioiksi. Valitettavasti usein on niin, että muut asiat ovat tärkeämpiä. Enkä nyt tarkoita päihteitä, rakennekynsiä tms vaan ihan sellaisia asioita, joita toki useimmissa kotitalouksissa on, mutta joita ilman ei kuitenkaan kuole. Esimerkkinä vaikka pölynimuri. Kun se hajoaa, on pakko saada HETI uusi imuri. Ja koska ei ole rahaa, ostetaan osamaksulla. Ei ajatella, että kummasti vaan ihmiset siivosivat ennenkuin pölynimuria oli keksittykään ja että voisi säästää ensin ja ostaa sitten eikä niin, että ostetaan ensin ja maksellaan sen jälkeen. Jos pölynimuri hajoaa, voi rullata matot lattialta ja laittaa jonnekin säilytykseen (vaikka sitten yhden huoneen nurkkaan pystyyn) ja siivota käyttäen kosteaa liinaa. Liinaksi kelpaa mikä tahansa rikkinäinen t-paita tms. Onhan se toki työlästä ja vie enemmän aikaa kuin imurilla surauttaminen, mutta pointti onkin siinä, että säästämällä ensin ei kerrykään erilaisista asioista sellaista nippua osamaksuja, että tulot menevät laskuihin ja sen jälkeen ei olekaan rahaa ruokaan yms. 

En syytä tästä vähävaraisia vaan mielestäni kyseessä on meidän aikaamme liittyvä ilmiö. Ajatellaan, että tietyt asiat on PAKKO olla, koska ilman niitä ei voi elää. Kuten pölynimuri, kännykkä, televisio, pakastin, joulukuusi koristeineen jne. Tiettyjä asioita pidetään itsestäänselvyyksinä eikä kyseenalaisteta niiden - varsinkaan välitöntä - tarvetta. Pahinta on, jos mennään siihen halpaan, että osamaksulla ostetaessa  ajatellaan "no eihän se ole kuin  5€/kk kalliimpi" ja valitaan kahden vuoden maksuajalla 120 € kalliimpi vekotin kuin mikä oikeasti olisi ollut tarpeen.

Olen avustanut vähävaraisia jo kymmenen vuoden ajan ja oppinut ymmärtämään, miksi jotkut tekevät taloudenpidossaan käsittämättömän typeriä valintoja. Joistain heistä on tullut ystäviänikin. Eivät he tee typeriä valintoja ajatellen, että pitää saada kallein mahdollinen vaan siksi, että heille markkinoidaan asiat siten, ettei hinta tunnukaan kovin pahalta. Jos menee ostamaan kertamaksulla esim kännykän, kaupassa kyllä tiedostaa hintaeron 200 € ja 600 € välillä eikä suinkaan ajattele, että no eihän tuo 400€ mikään paha hintaero ole. Mutta kun tarjotaan osamaksulla, 10€/kk enemmän kolmen vuoden maksuajalla ei tunnukaan pahalta ja valitaan kalliimpi kännykkä. 

Monen pienituloisen tilanne onkin ajatunut pahaksi juuri erilaisten osamaksujen vuoksi. Laskuja jää rästiin, tili tulee ja tili menee pelkkiin laskuihin ja sen jälkeen mietitään, mistä rahat ruokaan ja muuhun välttämättömään. 

Olet täysin pimeä. Se mitä osamaksu imuriin tai pesukoneeseen maksaa on alle 20 e/kk. Mietis kuinka monta VUOTTA joudut säästämään siihen imuriin tai pesukoneeseen kun varaa on säästää tuo 20 e/kk. On paljon JÄRKEVÄMPÄÄ ostaa se imuri tai pesukone HETI sillä 20 e /kk kun säästää viisi vuotta pesukoneeseen ja pestä nyrkkipyykkiä. Säästyy aikaa ja pysyy puhtaana ja siistinä.

Tuo on juuri se köyhyyteen ajava ajattelumalli.

Rahojen riittämiseen ajava ajattelumalli taas kuuluu näin: Et voi käyttää rahaa, jota sinulla ei ole.

Jos ei ole kuluneina kuukausina säästänyt sitä 20 euroa kuussa, niin että olisi puskurirahastossa rahaa uuteen imuriin tai pesukoneeseen, on aivan helvetin selvää ettei tule selviämään osamaksueristäkään. Joten on vaan pakko oppia tulemaan ilman.

Imuri on oikeasti aika turhake, jos luopuu matoista siivoaminen on nopeampaa sellaisella 2 euron "läästimellä", jolla kerätään roskat ja levymopilla. Eikä tarvitse ostella pölypusseja, jotka eivät ole ilmaisia nekään.

Köyhät taas useimmiten asuvat kerrostaloissa, joissa lähes järjestään on pesutupa, joten se pyykkikonekaan ei ole välttämätön.

Olen maksanut osamaksueräni ajallaan 20 vuotta. On myös hyvä huomioida, että autottoman on pakko ottaa sieltä mistä saa kotiinkuljetuksen samaan osamaksuun. On todella irvokasta väittää, ettei imuria tarvitse tai että joka talossa olisi pyykkitupa.

T. toinen köyhä

Mutta edelleenkin imurin saa halvimmillaan kolmella kympillä...

t: kolmas löyhä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tätä järkyttävää jäkätystä vuodesta toiseen. Ihmisillä on eri syyt antaa tai hakea avustuksia. Monilla rikkailla on itsellään ja lapsilla about kaikkea mitä tarvitsevat/haluavat + mahdollisuus hankkia aina, jos jokin uusi tarve ilmaantuu.  He saavat itselleen hyvää mieltä jakamalla jollekin jolla asiat eivät ole niin hyvin.

Kenenkään ei ole pakko antaa kenellekään mitään.  Mutta naurettavempia ovatkin nämä nippanappa keskituloiset, joilla ei oikeastaan olekaan varaa osallistua mihinkään hyväntekeväisyyteen, mutta jotka väen vängällä haluavat, sillä niin he kokevat valheellista yhteenkuluuvaisuutta tuon ensiksi mainitun hyvätuloisen porukan kanssa. Siis nämä kaikki wannabee hyvätuloiset. Antamisen sijaan he kärkkyvät näitä avustuslistoja ja narisevat köyhien röyhkettä haalia ilmaiseksi jotain.

Tämä sama jupina vuodesta toiseen.

Suurin ongelma jouluavustuksissa on, että niihin haluavat osallistua itsekin pienituloiset tai sellaiset keskituloiset, joilla ei itselläänkään ole varaa mihinkään turhuuksiin. Ajatellaan, että Suomessa olisi olemassa lapsia, joilla ei ole mitään. Ei yhtään mitään. Ei ruokaa, ei ehjiä vaatteita, ei joululahjoja. Ja sen vuoksi halutaan auttaa itseä vähävaraisempia.

Tosiasiassa jokaisella suomalaisella lapsiperheellä on varaa ruokaan, vaatteisiin ja muutamaan pieneen joululahjapakettiin, jos ne on priorisoitu perheessä tärkeimmiksi asioiksi. Valitettavasti usein on niin, että muut asiat ovat tärkeämpiä. Enkä nyt tarkoita päihteitä, rakennekynsiä tms vaan ihan sellaisia asioita, joita toki useimmissa kotitalouksissa on, mutta joita ilman ei kuitenkaan kuole. Esimerkkinä vaikka pölynimuri. Kun se hajoaa, on pakko saada HETI uusi imuri. Ja koska ei ole rahaa, ostetaan osamaksulla. Ei ajatella, että kummasti vaan ihmiset siivosivat ennenkuin pölynimuria oli keksittykään ja että voisi säästää ensin ja ostaa sitten eikä niin, että ostetaan ensin ja maksellaan sen jälkeen. Jos pölynimuri hajoaa, voi rullata matot lattialta ja laittaa jonnekin säilytykseen (vaikka sitten yhden huoneen nurkkaan pystyyn) ja siivota käyttäen kosteaa liinaa. Liinaksi kelpaa mikä tahansa rikkinäinen t-paita tms. Onhan se toki työlästä ja vie enemmän aikaa kuin imurilla surauttaminen, mutta pointti onkin siinä, että säästämällä ensin ei kerrykään erilaisista asioista sellaista nippua osamaksuja, että tulot menevät laskuihin ja sen jälkeen ei olekaan rahaa ruokaan yms. 

En syytä tästä vähävaraisia vaan mielestäni kyseessä on meidän aikaamme liittyvä ilmiö. Ajatellaan, että tietyt asiat on PAKKO olla, koska ilman niitä ei voi elää. Kuten pölynimuri, kännykkä, televisio, pakastin, joulukuusi koristeineen jne. Tiettyjä asioita pidetään itsestäänselvyyksinä eikä kyseenalaisteta niiden - varsinkaan välitöntä - tarvetta. Pahinta on, jos mennään siihen halpaan, että osamaksulla ostetaessa  ajatellaan "no eihän se ole kuin  5€/kk kalliimpi" ja valitaan kahden vuoden maksuajalla 120 € kalliimpi vekotin kuin mikä oikeasti olisi ollut tarpeen.

Olen avustanut vähävaraisia jo kymmenen vuoden ajan ja oppinut ymmärtämään, miksi jotkut tekevät taloudenpidossaan käsittämättömän typeriä valintoja. Joistain heistä on tullut ystäviänikin. Eivät he tee typeriä valintoja ajatellen, että pitää saada kallein mahdollinen vaan siksi, että heille markkinoidaan asiat siten, ettei hinta tunnukaan kovin pahalta. Jos menee ostamaan kertamaksulla esim kännykän, kaupassa kyllä tiedostaa hintaeron 200 € ja 600 € välillä eikä suinkaan ajattele, että no eihän tuo 400€ mikään paha hintaero ole. Mutta kun tarjotaan osamaksulla, 10€/kk enemmän kolmen vuoden maksuajalla ei tunnukaan pahalta ja valitaan kalliimpi kännykkä. 

Monen pienituloisen tilanne onkin ajatunut pahaksi juuri erilaisten osamaksujen vuoksi. Laskuja jää rästiin, tili tulee ja tili menee pelkkiin laskuihin ja sen jälkeen mietitään, mistä rahat ruokaan ja muuhun välttämättömään. 

Olet täysin pimeä. Se mitä osamaksu imuriin tai pesukoneeseen maksaa on alle 20 e/kk. Mietis kuinka monta VUOTTA joudut säästämään siihen imuriin tai pesukoneeseen kun varaa on säästää tuo 20 e/kk. On paljon JÄRKEVÄMPÄÄ ostaa se imuri tai pesukone HETI sillä 20 e /kk kun säästää viisi vuotta pesukoneeseen ja pestä nyrkkipyykkiä. Säästyy aikaa ja pysyy puhtaana ja siistinä.

Tuo on juuri se köyhyyteen ajava ajattelumalli.

Rahojen riittämiseen ajava ajattelumalli taas kuuluu näin: Et voi käyttää rahaa, jota sinulla ei ole.

Jos ei ole kuluneina kuukausina säästänyt sitä 20 euroa kuussa, niin että olisi puskurirahastossa rahaa uuteen imuriin tai pesukoneeseen, on aivan helvetin selvää ettei tule selviämään osamaksueristäkään. Joten on vaan pakko oppia tulemaan ilman.

Imuri on oikeasti aika turhake, jos luopuu matoista siivoaminen on nopeampaa sellaisella 2 euron "läästimellä", jolla kerätään roskat ja levymopilla. Eikä tarvitse ostella pölypusseja, jotka eivät ole ilmaisia nekään.

Köyhät taas useimmiten asuvat kerrostaloissa, joissa lähes järjestään on pesutupa, joten se pyykkikonekaan ei ole välttämätön.

Olen maksanut osamaksueräni ajallaan 20 vuotta. On myös hyvä huomioida, että autottoman on pakko ottaa sieltä mistä saa kotiinkuljetuksen samaan osamaksuun. On todella irvokasta väittää, ettei imuria tarvitse tai että joka talossa olisi pyykkitupa.

T. toinen köyhä

Mutta edelleenkin imurin saa halvimmillaan kolmella kympillä...

t: kolmas löyhä

*köyhä siis :D

Vierailija kirjoitti:

Olen maksanut osamaksueräni ajallaan 20 vuotta. On myös hyvä huomioida, että autottoman on pakko ottaa sieltä mistä saa kotiinkuljetuksen samaan osamaksuun. On todella irvokasta väittää, ettei imuria tarvitse tai että joka talossa olisi pyykkitupa.

T. toinen köyhä

Vierailija kirjoitti:

Mutta edelleenkin imurin saa halvimmillaan kolmella kympillä...

t: kolmas löyhä

Niin mutta kun on kivempi ostaa jotain kivaa kun elämä on muutenkin ankeaa, sehän se tässä nykyajassa mättää. Ihmiset on totutettu siihen. Ei sitä jaksa säästää yhtä kolmenkympin imuria varten. Kuukaudessa euron nipistys tai 50snt päivä kahdessa kuukaudessa. Ei voi, koska ei ikinä mikään ole oma vika ja kaikilla muilla on kaikkea ja mulle kuuluu sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen maksanut osamaksueräni ajallaan 20 vuotta. On myös hyvä huomioida, että autottoman on pakko ottaa sieltä mistä saa kotiinkuljetuksen samaan osamaksuun. On todella irvokasta väittää, ettei imuria tarvitse tai että joka talossa olisi pyykkitupa.

T. toinen köyhä

Vierailija kirjoitti:

Mutta edelleenkin imurin saa halvimmillaan kolmella kympillä...

t: kolmas löyhä

Niin mutta kun on kivempi ostaa jotain kivaa kun elämä on muutenkin ankeaa, sehän se tässä nykyajassa mättää. Ihmiset on totutettu siihen. Ei sitä jaksa säästää yhtä kolmenkympin imuria varten. Kuukaudessa euron nipistys tai 50snt päivä kahdessa kuukaudessa. Ei voi, koska ei ikinä mikään ole oma vika ja kaikilla muilla on kaikkea ja mulle kuuluu sama.

Joku väitti että köyhän keräysperheen viikkoruoka-budjetti 4€ - ei ole ellei rahaa ole käytetty aivan turhuuksiin.

Joulu taisi muistaakseni olla Jeesuksen syntymäpäivä. Muistaako joku kenties mitä se herra opetti? Armollisuutta, lähimäisenrakkautta, heikkojen, köyhien, sairaiden puolustamista.

Jouluavustus tai lahja ei ole mikään sossutuki, joka pitää ansaita olemalla "tarpeeksi köyhä". Lisäksi köyhyyskään ei riitä, koska aktiivimamma täällä penää sen jälkeen "täydellistä elämänhallintaa", mitä tientenkään ei voi olla, koska silloihan ihminen ei olisi päätynyt siihen jamaan missä on nyt.

 Sekään ei riitä, että on jokin työkyvyn vienyt sairaus, koska aina löytyy joku oman elämänsä sankari todistelemaan, että hän selvisi neliraajahalvauksesta, tuhotulvasta ja tulipalosta suuren nokkeluutensa, sinnikkyytensä avulla ja aivan ilman mitään ulkopuolista apua. Niin että älä uikuta siinä pienistä...

Vierailija kirjoitti:

Joulu taisi muistaakseni olla Jeesuksen syntymäpäivä. Muistaako joku kenties mitä se herra opetti? Armollisuutta, lähimäisenrakkautta, heikkojen, köyhien, sairaiden puolustamista.

Jouluavustus tai lahja ei ole mikään sossutuki, joka pitää ansaita olemalla "tarpeeksi köyhä". Lisäksi köyhyyskään ei riitä, koska aktiivimamma täällä penää sen jälkeen "täydellistä elämänhallintaa", mitä tientenkään ei voi olla, koska silloihan ihminen ei olisi päätynyt siihen jamaan missä on nyt.

 Sekään ei riitä, että on jokin työkyvyn vienyt sairaus, koska aina löytyy joku oman elämänsä sankari todistelemaan, että hän selvisi neliraajahalvauksesta, tuhotulvasta ja tulipalosta suuren nokkeluutensa, sinnikkyytensä avulla ja aivan ilman mitään ulkopuolista apua. Niin että älä uikuta siinä pienistä...

Joulu on vanha keskitalven juhla, pidä jeesuksesi ihan itselläsi.

OT:  Ostiko se ap:n viestissä mainittu henkilö ne sinapit lopulta?

Vierailija kirjoitti:

Joulu taisi muistaakseni olla Jeesuksen syntymäpäivä. Muistaako joku kenties mitä se herra opetti? Armollisuutta, lähimäisenrakkautta, heikkojen, köyhien, sairaiden puolustamista.

Jouluavustus tai lahja ei ole mikään sossutuki, joka pitää ansaita olemalla "tarpeeksi köyhä". Lisäksi köyhyyskään ei riitä, koska aktiivimamma täällä penää sen jälkeen "täydellistä elämänhallintaa", mitä tientenkään ei voi olla, koska silloihan ihminen ei olisi päätynyt siihen jamaan missä on nyt.

 Sekään ei riitä, että on jokin työkyvyn vienyt sairaus, koska aina löytyy joku oman elämänsä sankari todistelemaan, että hän selvisi neliraajahalvauksesta, tuhotulvasta ja tulipalosta suuren nokkeluutensa, sinnikkyytensä avulla ja aivan ilman mitään ulkopuolista apua. Niin että älä uikuta siinä pienistä...

Jos nyt Jeesuksen opetuksiin lähdetään, niin Jeesus nimenomaan halusi auttaa heikkoja, hyljeksittyjä ja nykypäivän sanoin syrjäytyneitä, kuten esim. pr*stituoituja. Sen sijaan ahneutta Jeesus ei sietänyt, vaan kaatoi rahanvaihtajien pöydät.

Näitä muka-köyhiä ripsihuoltajia ja itse kalliita lahjoja lapsilleen ostavia pitäisin tämän päivän ahneina "rahanvaihtajina". Heillä ei ole todellista tarvetta, vaan he ajattelevat, että kerjäämällä saavat extraa ilmaiseksi, jotta rahaa jää omaan turhuuteen. Oikea köyhä on se, joka ilahtuu ruokalahjakortista tai kivasta paketista, minkä lapsi saa, eikä paketissa tarvitse olla uusin i-puhelinmalli tai vastaava. Heitä haluaisin itsekin auttaa, mutta en suin surminkaan tahdo rahani päätyvän näille ahneille kerjääjille.