Lue keskustelun säännöt.
En tajua mitä tuossa miehessä oikein näin, sehän on täysi tolvana!
17.12.2018 |
Aika paksut vaaleanpunaiset lasit ollut kyllä silmillä suhteen alussa. Tai sitten oli HYVIN yksinäinen ja epätoivoinen. Elämme olosuhteista johtuen kaukosuhteessa, tässä asioita viime ajoilta:
- Mies on aivan järjettömän kömpelö, kompastelee ja törmäilee pöydänjalkoihin ja vessanpönttöön ja omiin jalkoihinsa ja milloin mihinkin. Tai vaihtoehtoisesti lyö päätään.
- Otti keittokattilan jääkaapista ja onnistui keikauttamaan sen niin, että jääkaappi ui siinä.
- Unohtaa toistuvasti vessaan valot tai ruuan mikroon liian pitkäksi aikaa, koko ajan saisi olla katsomassa perään.
Viimeksi perunamuusi suorastaan sihisi ja kerran oli ruoka räjäytettynä pitkin mikroa (Huomasin tämän joskus viikon päästä tarvitessani seuraavan kerran mikroa että mitä h*lvetin kuivuneita kikkareita täällä on)
Kerran suihku tiputti itsekseen kun ei ollut kunnolla kiinni.
- Sotkee joka kerta syödessään joko vaatteensa tai suurinpiirtein koko kämpän.
- On aivan järjettömän kömpelö myös läheisyydessä, en tajua miten en huomannut tätä muka aikaisemmin! Yrittäessään tulla lähelle, kolhii ja tönii. Viimeksi siirsi tyynyjä yöllä lähemmäs niin että tussahti, hiukset vaan pölähti.
- Kyttää joka asiassa aivan hysteerisenä päivämääriä. Kaikki pitäisi heittää pois jos parasta ennen mennyt sekunti sitten.
Ei uskalla maistaa mitään, söisi pelkkää kuivaa perunaa ja lihaa.
En jaksaaaaaaaa, aaargh! Ja ollaan ihan aikuisia molemmat.
Kommentit (75)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Törmäilee pöydänjalkoihin ja vessaan? Lyö päätään? Asutteko leikkimökissä?
En asu, sitä ihmettelenkin että miten voi normaalin kokoisessa vessassa törmätä pönttöön, useammin kuin kerran.
Ap
Aika erota. Mies ei voi asialle mitään, ellei ole työstressiä tms. Suhteessa jossa toinen ärsyttää koko ajan, ei ole mitään järkeä ja se päättyy joka tapauksessa eroon.
Etkö tajunnut jättää miestä heti ensimmäisen pöydänjalkaan kompatelun jälkeen?
Ansaitset miehen, joka ei kompuroi. Jätä se sika!
Kaksi vaihtoehtoa, koko eroatte, tai sitten sinun on hyväksyttävä hänet sellaisena kuin hän on, ja nähtävä ne hyvät piirteet tuolta takaa. Kuulostaa siltä, että tuo on sellainen asia, jolle hän ei mahda mitään. Siisteyttä voi tietenkin opetella, mutta kömpelyydelle ei voi välttämättä mitään. Tiedätkö, millainen hän on ollut lapsena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on tuollainen, diagnoosi on add ja asperger, kaikki arkipäivän kuviot on vaikeaa, kaikki jää kesken, muisti pätkii, sotkee ja on muutenkin avuton. Yrittää opiskella mutta vaikeaa se on, tyttöystävä kyllästyi vasta ja rehellisesti sanoen en ihmettele yhtään. Toivon että pystyy johonkin työhön ja elättämään itsensä, lastenlapsia en toivo koska kaikki tällainen on periytyvää. Ihan hyvä poika ja rakas mutta haasteellista on arkipäivä.
Miksi sitten menit lisääntymään itse?
Kuulostaa ihan multa. Ja mun lapselta :( olisin halunnut lisää lapsia, mutta onneksi ei siunaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onko kaveri fiksu, pidittekö yhteyttä sähköisesti suhteen alussa, jolloin kömpelyys ei tullut ilmi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on tuollainen, diagnoosi on add ja asperger, kaikki arkipäivän kuviot on vaikeaa, kaikki jää kesken, muisti pätkii, sotkee ja on muutenkin avuton. Yrittää opiskella mutta vaikeaa se on, tyttöystävä kyllästyi vasta ja rehellisesti sanoen en ihmettele yhtään. Toivon että pystyy johonkin työhön ja elättämään itsensä, lastenlapsia en toivo koska kaikki tällainen on periytyvää. Ihan hyvä poika ja rakas mutta haasteellista on arkipäivä.
Miksi sitten menit lisääntymään itse?
Mitkään nuo diagnoosit ja periytyvyydet ei ollut kaiken kansan tiedossa vasta kuin vähän aikaa sitten. Mun lapsuudessa adhd tiedettiin, mutta jos ei ollut ylivilkkautta ja levottomuutta niin ei myöskään diagnoosia. Sitten oli kömpelö, huolimaton, hajamielinen, kirjaviisas, uneksija... T. 30v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on tuollainen, diagnoosi on add ja asperger, kaikki arkipäivän kuviot on vaikeaa, kaikki jää kesken, muisti pätkii, sotkee ja on muutenkin avuton. Yrittää opiskella mutta vaikeaa se on, tyttöystävä kyllästyi vasta ja rehellisesti sanoen en ihmettele yhtään. Toivon että pystyy johonkin työhön ja elättämään itsensä, lastenlapsia en toivo koska kaikki tällainen on periytyvää. Ihan hyvä poika ja rakas mutta haasteellista on arkipäivä.
En tiedä uskallanko edes googlettaa :/
Ap
Mä mietin vaan, että miten ihmeessä se jääkaappi ui siinä keittokattilassa?! 😯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten KUKAAN voi olla niin kömpelö, että siirtelee tyynyjä niin, että ne tussahtaa ja hiukset pöllähtää??
Jos mun mies olis tehnyt jotain tuollaista, niin ei todellakaan oltaisi oltu samassa sängyssä enää sekuntiakaan, vaan olisi saanut lähteä heti, vaikka ollaan oltu yhdessä yli 10 vuotta.
ADD voisi kyllä ollakin vastaus asiaan. Tosi vähän siitä vain löytyi tietoa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
No onko kaveri fiksu, pidittekö yhteyttä sähköisesti suhteen alussa, jolloin kömpelyys ei tullut ilmi?
Sen muistan, että ensimmäistä kertaa ollessaan luonani törmäsi olohuoneen pöytään lähtiessään vessaan. Laitoin silloin jännityksen piikkiin.
Ap
Kuulostaa multa. Olen ADD-aikuinen, lisääntynyt ja kasvattanut lapsen (hajamielinen muttei kömpelö), ja mies on Luojan kiitos suhtautunut lempeästi ja rakastavasti kaikki nämä vuodet. Tänään viimeksi kompastuin eteisessä kenkiin ja kaaduin kaappiin. Pehmeä lasku, hihittelin siellä itsekseni hetken ja kömmin ylös niin arvokkaasti kuin tällainen pyöreä keski-ikäinen kykenee.
Minulle on käynyt myös noin 😁 Rakastuin hyvään ulkonäköön ja helppoon kivaan luonteeseen.
Aikojen saatossa huomasin, ettei kulje ihan täysillä, mutta kuitenkaan en eronnut, vaan hyväksyin.
Oli hirmuisen huomionkipeä ja se alkoi lopulta hiukan ärsyttää. Lopuksi tämä vasemman jalan saapas alkoi kiristää huomiota toisilla naisilla ja kyllä voin kertoa, et rakkaus kuoli n.kahdessa sekunnissa siinä vaiheessa 😁 Ei se ole paha, että on jonkinsortin autisti, mutta se, ettei sitä tajua itse, se on paha!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa multa. Olen ADD-aikuinen, lisääntynyt ja kasvattanut lapsen (hajamielinen muttei kömpelö), ja mies on Luojan kiitos suhtautunut lempeästi ja rakastavasti kaikki nämä vuodet. Tänään viimeksi kompastuin eteisessä kenkiin ja kaaduin kaappiin. Pehmeä lasku, hihittelin siellä itsekseni hetken ja kömmin ylös niin arvokkaasti kuin tällainen pyöreä keski-ikäinen kykenee.
Olet saanut ilmeisesti diagnoosin aikuisena? Millaiset olivat oireesi ja mitä kautta päädyit tutkimuksiin? Jos sopii kysyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä on tussahtaminen?
Kuuluu semmoinen "puf" ja tulee ilmavirta. Ota tyynystä kiinni ja mätkäise se täysillä patjaan, niin silloin se tussahtaa kunnolla!
Olen viimeisen tapaamisemme jäljiltä jotenkin niin toivoton, että tulin valinneeksi otsikkoon kärkkään sanan. Olen vain yksinkertaisesti väsynyt, yritän joka kerta suhtautua positiivisesti ennen kuin hän saapuu, mutta sitten se taas alkaa.
Tuntuu ettei saa oltua yhtään rauhassa kun pitää toisella silmällä seurata ettei mikään jää päälle/unohdu/räjähdä.
Viimeksi löi päänsä niin lujaa että aivan säikähdin. Ei tajunnut kun kumartui että samalla tavalla pitäisi tulla poiskin, nousi suoraan seisomaan ja pam :(