Lue keskustelun säännöt.
Oletko hyväksynyt pitkässä suhteessa jotakin, mitä et hyväksyisi uudelta kumppanilta tapailuvaiheessa?
17.12.2018 |
Olen kuullut "kolmen kuukauden testistä". Siinä kysytään itseltä, hyväksyisikö toiselta tällaista, jos suhde olisi vasta kolmen kuukauden ikäinen. Jos asia johtaisi tapailun loppumiseen, sitä ei pitäisi sietää putkässäkään suhteessa.
Kommentit (46)
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tuollaisesta koskaan kuullutkaan. Eikä tule mieleeni sellaista asiaa, jonka olisin alkanut hyväksyä vasta ajan myötä.
Tupakointi. Jos poikaystävä olisi polttanut tupakkaa kun tavattiin, en olisi edes lähtenyt treffeille. En nyt kuitenkaan aio lähteä suhteesta vaikka se onkin alkanut taas polttaa vaikka rehellisesti sanottuna kyllä vtuttaa.
Minusta tuo testi ei toimi. Lähes kaikki meistä luonnostaan pyrkivät antamaan itsestään edullisen kuvan tutustumisvaiheessa. Totuus paljastuu kokonaisuudessaan tipoittain kymmenien vuosien aikana.
Jos ihminen on esimerkiksi pikkuisen mustasukkainen alussa, hän on todennäköisesti aivan liian mustasukkainen vuosien päästä, kun ei enää jaksa esittää ja on saanut toisen kiikkiin. Sen sijaan jos puoliso on kymmenen vuoden päästä hieman mustasukkainen, vaiva tuskin pahenee ja saattaa olla siedettävissä. Eli pitkäaikaiselta kumppanilta voisin sietää pientä mustasukkaisuutta, mutta tuoreelta kumppanilta en.
Kaikenlainen ei-toivottava käytös suhteen alussa on hälytysmerkki. Se ei koskaan jää siihen. Kannattaa miettiä, sietäisikö ongelmaa kymmenen tai sata kertaa pahempana kuin se alussa ilmenee ja tehdä ratkaisu sen mukaan.
Läheisyyden puute. Siis halailun puute, suudelmien puute, ei koskaan käsikkäin kävelyä eikä muutakaan hellyyttä sängyn ulkopuolella. Enää en lähtisi tällaiseen suhteeseen, sen verran koville ottaa vaikka muuten tuo siippa onkin "täydellinen"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavaroiden heitteleminen. Ottamaan se päähän ja lujaa.
Ihan älytön ajatus. Itse olen ollut 25 v naimisissa, ja tottakai se on eri tilanne kuin kolmen kuukauden suhde. Pitkässä suhteessa oppii oikeasti rakastamaan toista. Ei vain ole ihastunut tai rakastunut, vaan rakastaa. Eikä silloin toisen virheet tai viat ole syitä jättää toista.
Vakavia vastoinkäymisiä tulee kaikille. Kuolemia perheeseen, sairauksia, vanhenemista, kriisejä. Niitä kukin käsittelee miten käsittelee, ja oikeasti rakkaan ihmisen rinnalla pysyy vaikka miten vaikeuden hetkien läpi, vaikka sitä ei jonkun tuoreen tuttavuuden takia tekisi.
Aloittajan esittelemä ajatus ei sisällä rakkautta, vaan itsekkyyttä. Jos minä en saa samaa, kuin tuoreelta ihastukselta haluan, jätän toisen. Sellainen ihminen jää paitsi oikeasti arvokkaista asioista. Oikeasta rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Läheisyyden puute. Siis halailun puute, suudelmien puute, ei koskaan käsikkäin kävelyä eikä muutakaan hellyyttä sängyn ulkopuolella. Enää en lähtisi tällaiseen suhteeseen, sen verran koville ottaa vaikka muuten tuo siippa onkin "täydellinen"
Miksi sitten siedät tuollaista nyt? Auto on muuten täydellinen, mutta moottori puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön ajatus. Itse olen ollut 25 v naimisissa, ja tottakai se on eri tilanne kuin kolmen kuukauden suhde. Pitkässä suhteessa oppii oikeasti rakastamaan toista. Ei vain ole ihastunut tai rakastunut, vaan rakastaa. Eikä silloin toisen virheet tai viat ole syitä jättää toista.
Vakavia vastoinkäymisiä tulee kaikille. Kuolemia perheeseen, sairauksia, vanhenemista, kriisejä. Niitä kukin käsittelee miten käsittelee, ja oikeasti rakkaan ihmisen rinnalla pysyy vaikka miten vaikeuden hetkien läpi, vaikka sitä ei jonkun tuoreen tuttavuuden takia tekisi.
Aloittajan esittelemä ajatus ei sisällä rakkautta, vaan itsekkyyttä. Jos minä en saa samaa, kuin tuoreelta ihastukselta haluan, jätän toisen. Sellainen ihminen jää paitsi oikeasti arvokkaista asioista. Oikeasta rakkaudesta.
Eli kun on tarpeeksi kauan oltu yhdessä, voi käyttäytyä toista kohtaan miten haluaa? Voi unohtaa Läheisyyden, seksin, keskustelut, yhteisen laatuajan ja kauniit sana, ja jos se ei toiselle käy, hän ei "oikeasti" rakasta sinua. Tuohan se vasta itsekästä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Olen niin herkkä, että jos mies tekee jotain mikä tuntuu pahalta, alan (tahtomattani) itkemään. Nolottaa. Mutta varsin tehokas viesti siitä, mikä tuntuu pahalta. Joskus loukannut vahingossa tai tylyttänyt tahallansa, muttei tehnyt uudestaan samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Itse miinustin siksi, etten voisi olla miehen kanssa jolle esimerkiksi loppuelämän suhteessa muutaman kuukauden seksittömyys olisi kynnyskysymys. Syynähän voi olla sairaus, raskaus, väsymys, hiipunut yhteys tms. Kuulostaa kohtuuttomalta.
Kyllä vaan. Nimittäin mieheni alkoholinkäytön.
Onneksi hän ryyppää kunnolla harvoin, ehkä vain muutaman kerran vuodessa, mutta se on helv*tin rasittavaa silloin, kun sitä tapahtuu. Viimeksi nyt viikonloppuna kun oltiin pienellä kaupunkilomalla. Voi Jeesus mitä ördäämistä.
Jos joku tapailuvaiheen baari-ilta olisi päättynyt kuten nyt, en olisi jäänyt katselemaan. Sitten kun toisen tuntee ja tietää, miten ihana ja kultainen hän on, sen antaa kuitenkin anteeksi.
Oli pakko ottaa vähän välimatkaa ja vietin viime yön omalla asunnollani, en rangaistukseksi vaan ihan vaan siksi, että tarvitsin hermolomaa. En jaksa passata krapulaista äijää, on mullakin tässä raskas työviikko edessä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Itse miinustin siksi, etten voisi olla miehen kanssa jolle esimerkiksi loppuelämän suhteessa muutaman kuukauden seksittömyys olisi kynnyskysymys. Syynähän voi olla sairaus, raskaus, väsymys, hiipunut yhteys tms. Kuulostaa kohtuuttomalta.
Minulle seksi on se, mikä erottaa parisuhteen esimerkiksi ystävyydestä. En hae parisuhteelta kumppanuutta vaan seksiä ja romantiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Itse miinustin siksi, etten voisi olla miehen kanssa jolle esimerkiksi loppuelämän suhteessa muutaman kuukauden seksittömyys olisi kynnyskysymys. Syynähän voi olla sairaus, raskaus, väsymys, hiipunut yhteys tms. Kuulostaa kohtuuttomalta.
Minulle seksi on se, mikä erottaa parisuhteen esimerkiksi ystävyydestä. En hae parisuhteelta kumppanuutta vaan seksiä ja romantiikkaa.
Eli jos toinen sairastuu, se oli siinä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön ajatus. Itse olen ollut 25 v naimisissa, ja tottakai se on eri tilanne kuin kolmen kuukauden suhde. Pitkässä suhteessa oppii oikeasti rakastamaan toista. Ei vain ole ihastunut tai rakastunut, vaan rakastaa. Eikä silloin toisen virheet tai viat ole syitä jättää toista.
Vakavia vastoinkäymisiä tulee kaikille. Kuolemia perheeseen, sairauksia, vanhenemista, kriisejä. Niitä kukin käsittelee miten käsittelee, ja oikeasti rakkaan ihmisen rinnalla pysyy vaikka miten vaikeuden hetkien läpi, vaikka sitä ei jonkun tuoreen tuttavuuden takia tekisi.
Aloittajan esittelemä ajatus ei sisällä rakkautta, vaan itsekkyyttä. Jos minä en saa samaa, kuin tuoreelta ihastukselta haluan, jätän toisen. Sellainen ihminen jää paitsi oikeasti arvokkaista asioista. Oikeasta rakkaudesta.
Minulle ne "oikeasti arvokkaat asiat" ovat juuri niitä asioita, joita on paljon jo muutaman kuukauden ikäisessä suhteessa. Ehkä lisääntyjillä on pakon sanelemat toiset prioriteetit, mutta minä haen parisuhteelta jotakin aivan muuta kuin mahdollisuutta käyttäytyä ikävästi ja surffailla puolivaloilla luottaen siihen, ettei toinen uskalla kuitenkaan jättää. Todellinen rakkaus on mahdollista vain kun sinua tarvitaan vähemmän kuin halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Itse miinustin siksi, etten voisi olla miehen kanssa jolle esimerkiksi loppuelämän suhteessa muutaman kuukauden seksittömyys olisi kynnyskysymys. Syynähän voi olla sairaus, raskaus, väsymys, hiipunut yhteys tms. Kuulostaa kohtuuttomalta.
Minulle seksi on se, mikä erottaa parisuhteen esimerkiksi ystävyydestä. En hae parisuhteelta kumppanuutta vaan seksiä ja romantiikkaa.
Eli jos toinen sairastuu, se oli siinä?
Miten sairastuminen estää seksin ja romantiikan?
Jotkut puolison outoina pidetyt taipumukset, esim. transvestismi tai fetissit on sellaisia, että ne on helpompi hyväksyä pitkässä suhteessa, kun toista rakastaa kuin jos ollaan vasta tutustuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksittömyyttä olen sietänyt useamman kuukauden. En kyllä tee samaa virhettä uudestaan. Kukaan ei ole niin hieno ihminen, että hänen vuokseen kannattaisi elää vastentahtoisesti selibaatissa.
Mistä miinukset?
Itse miinustin siksi, etten voisi olla miehen kanssa jolle esimerkiksi loppuelämän suhteessa muutaman kuukauden seksittömyys olisi kynnyskysymys. Syynähän voi olla sairaus, raskaus, väsymys, hiipunut yhteys tms. Kuulostaa kohtuuttomalta.
Minulle seksi on se, mikä erottaa parisuhteen esimerkiksi ystävyydestä. En hae parisuhteelta kumppanuutta vaan seksiä ja romantiikkaa.
Eli jos toinen sairastuu, se oli siinä?
Miten sairastuminen estää seksin ja romantiikan?
Pane siinä ja hempeile, kun toinen sairastaa eturauhassyöpää ja käyttää vaippoja.
No ärisemistä. Jos kritisoi, ärisee tai nalkuttaa lyhyessä suhteessa, niin tekee sitä kymmenkertaisesti pitkässä suhteessa. Eli en sietäisi, koska setuleeolemaan pitkällä tähtäimellä rasittavaa.
Kaikki me ärisemme joskus, mutta jos siihen ei ole taipumusta, niinnse on ymmärrettävää.