Onko virhe opiskella tuplamaisteriksi?

Tuttava on maisteri saksan kielestä ja lisäksi DI. On tehnyt töitä sekä käännöstoimistossa (sekalaisia käännöksiä, ei erityisesti teknillistieteellisiä). Ja nykyään on DI:n tutkintoa vastaavissa tehtävissä insinööritoimistossa.

Yhdistelmä kuulosti unelmalta silloin opiskeluaikana.

Mutta yllättävän vähän on ollut sillä tavalla hyötyä, että olisi kahta tutkintoa voinut samassa työpaikassa hyödyntää.

Hatunnosto tuttavalle, että onnistui työllistymään perus-DI:n tehtäviin oltuaan useamman vuoden käännöstoimistossa. Osa perinteisistä insinöörialoista on niin vanhoillisia, että työkokemus muualta voi leimata kielteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ tekijäänsä opettaa kirjoitti:

Kummanko itse palkkaisit? 5 vuotta opiskelleen ja 5 vuotta työkokemusta hankkineen vai 10 vuotta opiskelleen? 

Pitää olla aika takkupää jos molempiin tutkintoihin saa kulumaan 5 v. Eihän kieliäkään tarvitse kahta kertaa suorittaa.

Kieliä taitaa olla tutkinnosta joku 10 op

1

Suomi

Ruotsi

Englanti

Tekee jo enemmän kuin 10 op

Riippuen yliopistosta ja ajasta tietotekniikka/tiedonhaku jne. kurssi lisää yhteisiä.. Kyllä niitä yhteisiä varmaan löytyy 25 op vähintään ja riippuen alasta hyväksiluetuksi saa vielä lisää.

No okei 11 op (4+3+4). Siihen vielä TVT (3 op) ja muuta ei taidakaan olla. Kuriositeettina mainittakoon, että kemian peruskurssia ei voinut hyväksilukea yhdestä yliopistosta toiseen, vaikka opintopistemäärä oli molemmissa 5 op. Syynä se, että sisältö ei ollut täysin sama

Vähän kuin ulkomaan työkokemus. Ennalta hehkutetaan. Mutta käytännössä työllistyminen kotimaahan paluun jälkeen ei välttämättä olekaan niin helppoa.

Tai väikkäri. Parantaa työllistymistä vielä vähemmän.

Kuitenkin sekä työ ulkomailla että väikkäri kumpikin kannattaa, jos itse tuntee mielenkiintoa siihen.

Opiskele toinen tutkinto, jos se kiinnostaa sinua. Mutta työllistymisen suhteen tuplahyötyä ei kannata odottaa. Työkokemus on kovaa valuuttaa työmarkkinoilta.

Mulla FM (tietojenkäsittelytiede) + KTM.

Ihan työllistävä combo.

Tunnen yhden tuplamaisterin. Vuosikausia sivusta seuranneena sen hlön saama etu on lähinnä humalassa uhota tutuille siitä. Säälittävä tapaus.

Sen kakkostutkinnon tekee parissa vuodessa kun saa hyväksilukuja. Itsellä historia ja sosiaalityö. Virassa olen ja vahvasti. N45

Itsellä kaksi, tietojenkäsittelytieteen FM ja päälle DI. Toisen tutkinnon tein 1.5 vuodessa, ei tarvinnut tehdä kandikursseja ollenkaan, ja myös maisterivaiheen opinnoista sain hyväksikuluja 20ov. Tästä jäi yhdeksi lukuvuodeksi 70op sekä perään heti DI-työ päälle.

Ajallisesti ei siis mennyt pitkään, opiskelin opintovapaalla aikuiskoulutustuen varassa. Mutta ei tutkinnosta juuri työllistymiselle hyötyä ollut - teen yhä töitä joita olisin saanut myös ennen sitä, aiemman tutkinnon ja työkokemukseni perusteella. Mutta työni sivuaa myös DI-alaa, joten käytännössä hyötyä kyllä on. Mutta varsinaisia ko DI-alan töitä en saanut, olin liian vanha intern-paikkoihin mutta liian kokematon senior-tason paikkoihin. Jouduin siis kuitenkin palaamaan töihin alkuperäiselle alalle jolta yritin pyrkiä pois.

Tein heti putkeen toisen, VTM+FM (työn ohella). Molemmista ollut hyötyä. En ole ollut päivääkään työttömänä. Työkokemus on kuitenkin avain työllistymiseen. En suorittaisi toista tutkintoa täysipäiväisesti opiskellen.

Matematiikka + sosiologia minulla. Ei ole koskaan ollut töistä pulaa useampia työpaikkoja tarjottu aina kun olen hakenut töitä. 

Ystäväni opiskeli (työn ohella) toisen tutkinnon, kun visioi ajoissa, että se ensimmäinen ala sulaa tekniikan kehityksen takia pois alta, ja niin on käynyt. Kiusaan häntä tekniikasta byrokraatiksi- maisteriksi. Töitä on riittänyt.

 .

Erittäin suuri haitta on hukkaan heitetty aika. Jos laskee menettävänsä viisi vuotta työkokemusta ja viiden vuoden palkan.

Niin ja se vuoden palkka pitää laskea työuran loppupään vuositulojen perusteella. Koske ne työuran alkuvuosien pienipalkkaisemmat vuodet pääsee kyllä tekemään. Mutta jos opiskelee pidempään niin työuran pituudesta leikkautuu vuosia pois.

Aika on rahaa, T. Roope Ankka

Opiskelu kannattaa aina. Jollain tavalla se tuo tuloksia.

Tuplamaisterit tuntuvat tekevän toisen tutkintonsa työn ohella.

Ja ainakin itselleni toinen tutkinto oli helpompi koska oli jo opiskelutekniikkaa, eikä tarvinnut opetella itsenäistä elämää kuten 19-vuotiaana juuri vanhempien kotona muuttaneena.

Lisäksi olin töissä, ei rahaongelmia, ei tosin vapaa-aikaakaan.

AndyMcCoys kirjoitti:

yliopisto-opiskelu on turhuutta, tuskin saat töitä vaikka olisi 3 tutkintoa. koska kaikki on vain paperia, kirjoja ja turhia tenttejä, itselläkin 2 yliopistotutkitoa, historia ja myöh teologia, mitään töitä en oo saanut, ikä 47, per-se-eseen kaikki

Kannattaa opiskella teknologiaa vuonna 2020.... Vink vink.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu kannattaa aina. Jollain tavalla se tuo tuloksia.

Tuplamaisterit tuntuvat tekevän toisen tutkintonsa työn ohella.

Ja ainakin itselleni toinen tutkinto oli helpompi koska oli jo opiskelutekniikkaa, eikä tarvinnut opetella itsenäistä elämää kuten 19-vuotiaana juuri vanhempien kotona muuttaneena.

Lisäksi olin töissä, ei rahaongelmia, ei tosin vapaa-aikaakaan.

Väite "Opiskelu kannattaa aika" on yksinkertaisesti väärä. Jos vain opiskelisi koko elämänsä ajan niin ei se olisi hyvä vaihtoehto. Verrattuna siihen, että opiskelee kunnolla ja sen jälkeen käyttää oppimiaan taitoja pari vuosikymmentä. Ei opiskelulla ole itsessään arvoa - lopulta merkitystä on pelkästään sillä mitä tekemällään tiedolla tekee.

Miksi opiskella? Kyllä töitä ja kohtuullista palkkaa saa myös ammattikoulupohjalta. Itse opiskelin koska itseäni kiinnostavia asioita opetetaan vain yliopistossa, ja itseäni kiinnostavat työt vaativat yliopistotutkinnon. Toisen tutkinnon opiskelin myös mielenkiinnon vuoksi.

Tuota on ihan selvitettykin ja toisen korkeakoulututkinnon työllistävyysvaikutus on olematon. Minusta on erittäin itsekästä käyttää hyväksi tämän maan ilmaisia resursseja ja samalla viedä koulutuspaikka joltain ensimmäisen tutkinnon opiskelijalta jolle annettu panos oikeasti hyödyttäisi yhteiskuntaa. T. Yksöismaisteri

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ihan selvitettykin ja toisen korkeakoulututkinnon työllistävyysvaikutus on olematon. Minusta on erittäin itsekästä käyttää hyväksi tämän maan ilmaisia resursseja ja samalla viedä koulutuspaikka joltain ensimmäisen tutkinnon opiskelijalta jolle annettu panos oikeasti hyödyttäisi yhteiskuntaa. T. Yksöismaisteri

Eikö yksöismaisteri ole kuullut uusista kiintiöistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ihan selvitettykin ja toisen korkeakoulututkinnon työllistävyysvaikutus on olematon. Minusta on erittäin itsekästä käyttää hyväksi tämän maan ilmaisia resursseja ja samalla viedä koulutuspaikka joltain ensimmäisen tutkinnon opiskelijalta jolle annettu panos oikeasti hyödyttäisi yhteiskuntaa. T. Yksöismaisteri

Eikö yksöismaisteri ole kuullut uusista kiintiöistä?

Älä saivartele. Turha yrittää väittää että koulutukseen annettavat resurssit yhteiskunnalta olisivat rajattomat. Paljon isompi hyöty maailmalle on että on kaksi ihmistä joilla kummallakin 1 tutkinto kuin että toisella olisi 2 ja toisella 0. Tiedät sen itsekin. T. Yksöismaisteri

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ihan selvitettykin ja toisen korkeakoulututkinnon työllistävyysvaikutus on olematon. Minusta on erittäin itsekästä käyttää hyväksi tämän maan ilmaisia resursseja ja samalla viedä koulutuspaikka joltain ensimmäisen tutkinnon opiskelijalta jolle annettu panos oikeasti hyödyttäisi yhteiskuntaa. T. Yksöismaisteri

Voi olla, mutta eiköhän meistä jokainen loppujen lopuksi nimenomaan ajattele itseään.

Nimim. Kolmatta maisterin tutkintoa harrastusmielessä tekevä kotirouva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ihan selvitettykin ja toisen korkeakoulututkinnon työllistävyysvaikutus on olematon. Minusta on erittäin itsekästä käyttää hyväksi tämän maan ilmaisia resursseja ja samalla viedä koulutuspaikka joltain ensimmäisen tutkinnon opiskelijalta jolle annettu panos oikeasti hyödyttäisi yhteiskuntaa. T. Yksöismaisteri

Voi olla, mutta eiköhän meistä jokainen loppujen lopuksi nimenomaan ajattele itseään.

Nimim. Kolmatta maisterin tutkintoa harrastusmielessä tekevä kotirouva

Ei. Olet surkeasti väärässä. Tieteelliset tutkimukset osoittavat että ihmisten itsekkyyden määrässä on suuria eroja. Ikävää jos kuulut siihen suurimittakaavaisten ryhmään.