Toivotko koskaan, että rahalla porskuttava tuttavasi joutuisi kokemaan oikeaa elämää?

Ei ole lapsia, enkä lahjo ketään.

Kaikki tarpeeksi lähellä olevat kuitenkin tietävät, että olen menettänyt molemmat vanhempani vaikeimman kautta, kärsinyt lähes koko aikuiselämän sinkkuudesta ja yksinäsyydestä ja tahattomasta lapsettomuudesta, invalidisoivasta paniikkihäiriöstä, joka pakottaa työtehtäviin jotka ovat alisuoriutumista, pitkäkestoisesta henkisestä väkivallasta ja muutamasta masennusjaksosta. Jos ei olisi rahaa, olisin varmaan lääketokkurainen sairaseläkeläinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap heräili täällä. En tarkoittanut aloituksella sitä, että olisin kateellinen rahasta, vaan siitä, että tuolla perheellä ei ole mitään kokemusta vaikeuksista eikä perheen lapset ole oppineet mahdollisista sellaisista selviämään. Lapset eivät viitsi tehdä mitään, ei huvita, koska ei vaadita. Ja kaikki se paikataan rahalla ja ostamalla. Eivät ole itse työllään rahoja ansainneet, vaan saaneet ja lisää tulee koko ajan. Töitä ei tarvitse kenenkään siitä perheestä ikinä tehdä. Vanhempansa ovat hengissä, joten ei siis mitään surullisia perintöjuttujakaan. 

Vähän tuollaista kuin joku aikaisemmin kirjoittikin, edellisenä päivänä huomataan että koulussa on seuraavana päivänä lasketteluretki. Sitten mennään ostamaan kaikki parhaat välineet ja vaatteet, tuhansilla euroilla ostetaan, jotta lapsi voi päteä niillä, koska ei osaa lasketella kunnolla. Ja kun ei osannut lasketella, kamat kaappiin ja mennään lohdutukseksi ostamaan vaikka uusi puhelin. Ja samalla toki siihen sopivat korut ja vaatteet. 

Ruokaa eivät tee itse juuri koskaan, aina ravintoloissa tai tilaavat kotiin. Hyväntekeväisyyttä eivät harrasta, ei pienimmässäkään määrin. Ei mitään lahjoituksia mihinkään, ei edes toimimista missään hyväntekeväisyystapahtumassa tai järjestössä. Koska sehän olisi heiltä pois. Eivät lahjoita edes vanhoja kenkiä mihinkään vaatekeräykseen, ei yhtään mitään. Ja tiedän tämän, ei ole arvaus. 

Lapsilla ei ole juuri kavereita, koska ovat niin ylimielisiä. Ja sitäkin paikataan sitten rahalla. Viettävät aikaa keskenään ja ostavat, ostavat, ostavat, ostavat. 

Minun puolestani voivat ostaa koko maan tyhjäksi, sehän on hyvä, liiketalous elpyy. Mutta kunhan nyt ajattelin tuossa aloituksessani että jospa joskus oppisivat että asioiden eteen täytyisi tehdä jotakin. Kaikkea ei saa rahalla.

ap

 

Olemme 150t+ tienaava perhe kuten koko lähipiirimme enkä tunne ketään esimerkkisi kaltaista. Työllä meilläpäin ainakin ansaitaan menestys.

Sama täällä, kaikesta huomaa että ap:n jutut on ihan keksittyjä. Ylimielisiä lapsia en tunne nyt yhtään lähipiiristä, mutta omassa nuoruudessa niitä oli ihan muut kuin varakkaat. Meidän lapsi on ainakin todella empaattinen ja tietää tasan tarkkaan olla kehumatta tavaroillaan tai vaatteillaan vaikka on vielä ala-asteella. Emme edes mitenkään ökyile tavaroilla mutta onhan se totta että voimme heti käydä ostamassa uudet lasketteluvarusteet yms jos jääneet pieniksi, mutta ei meistä kukaan mitään numeroa siitä tee. Tytär täysin tiedostaa ettei kaikilla ole koskaan uusia vaatteita ja tavaroita ja ottaa myös huomioon luokan köyhemmät lapset, kehuu esim. paitaa tai jotain. On siis kasvatettu hyvin, sitä peräänkuulutan ihan jokaisessa sosiaalisessa luokassa, on ihan sama miten paljon tienaa, jos on kusipää niin on sitä köyhänä ja rikkaana. Eikä se että on köyhä, oikeuta huonompaan käytökseen.