Miksi lukiossa osa pärjää lukematta?

Lukion asiat ei ole vaikeita, riippuu siitä opiskeleeko itselle sopivalla tavalla.

Toiset on lahjakkaampia kuin toiset.

Oot erityisen lahjakas.

Jotkut ovat fiksumpia kuin toiset. Osa selviää vain tunnilla kuuntelemalla, joidenkin pitää päntätä vapaa-ajalla monta tuntia, siltikään saamatta hyviä arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Toiset on lahjakkaampia kuin toiset.

Eihän lukion oppimäärä ole rakettitiedettä nähnytkään, vian on oltava joko huonossa opetuksessa tai siinä, että opiskelija ei osaa opiskella.

Hyvä kuulomuisti ja kyky prosessoida tietoa.

Fiksuus, hyvä muisti ja kyky säveltää koevastauksia, jotta ne näyttävät hyviltä. Mulla on hyvät paperit lukiosta ja silti en edes lukenut kokeisiin mitenkään erityisemmin ja välillä paiskoin kirjoja seinään.

Älykkyys, hyvä muisti, oppiminen kuulemisen kautta tai valokuvamuisti auttavat.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat fiksumpia kuin toiset. Osa selviää vain tunnilla kuuntelemalla, joidenkin pitää päntätä vapaa-ajalla monta tuntia, siltikään saamatta hyviä arvosanoja.

Mielestäni on jotain pahasti vialla jos pitää päntätä tuntikaudet lukion kokeeseen. Ei älykkyydessä mutta kenties opetuksessa sitten...

Ainakin minun aikanani lukiossa piti olla koevastauksen pilkulleen samoin kuin oppikirjassa. Eli kaikki piti opetella ulkoa jos halusi kiitettäviä. Tyydyttäviä arvosanoja sai ihan järkeilemällä. Minä olen huono opettelemaan mitään ulkoa. Ainoa poikkeus taitavat olla eri kielten epäsäännölliset verbit jne kielioppiasiat. Kaikesta huolimatta pärjäsin ihan kivasti kirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. Onneksi pääsin opiskelupaikkaan, jossa ei pitänyt päntätä tekstejä kirjoista sivukaupalla. T. Yo -83

Monelle lukion helposti selvittäneelle onkin sitten järkytys, kun yliopistossa tulee tenteistä nollia. Ne, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, yliopiston pilkuntarkastelu ei tuota niin suurta ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Monelle lukion helposti selvittäneelle onkin sitten järkytys, kun yliopistossa tulee tenteistä nollia. Ne, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, yliopiston pilkuntarkastelu ei tuota niin suurta ongelmaa.

Riippuu tentistä... Olen saanut 3 lukematta psykologiassa :D Ehkä jollain vaikeammalla alalla mahdottomuus.

Samalla tyylillä mä vedin lukion. En todellakaan päntännyt juurikaan, kuuntelin tunneilla ja tein läksyt. Ylppäreihinkään en mitenkään erityisemmin lukenut, kirjoitin lähinnä kieliä, joistaa kertailin jotain kielioppiasioita. Reaalina mantsa, luin muistaakseni kerran kirjan läpi. Mutta niinhän se kannattaakin tunneilla kuunnella. Aika turha enää sitten ylppäreihinkin päntätä yötä myöden, jos edelliseen kolmeen vuoteen ei ole tehnyt mitään ja yrittää sitten lukulomalla kaiken omaksua hirveällä pänttäämisellä, kuten jotkut.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys, hyvä muisti, oppiminen kuulemisen kautta tai valokuvamuisti auttavat.

Valokuvamuisti on äärimmäisen harvinaista eikä suurimmalla osalla näillä valokuvamuistisillakaan se ole täydellinen.

Akateeminen lahjakkuus, muuten hyvät oppimisvalmiudet (esim. tarkkaavuus, luetun/kuullun ymmärtäminen, muisti), motivaatio tuntityöskentelyyn ja omaan oppijaprofiiliin sopivat opetusmetodit. Onhan tuossa jo aika monta kohtaa jotka voivat olla enemmän tai vähemmän suotuisalla tolalla, enkä varmasti lonkalta keksinyt kuin osan.

Riippuu varmaan myös lukiosta ja opettajasta. Jotkut tekevät helpompia ja jotkut vaikeampia kokeita.

Ja tosiaan hyvällä kirjoitus/satuilutaidolla saa paljon anteeksi. Jos siis osaa kirjoittaa niin, että näyttää kuin tietäisi, vaikka ei tiedä.

Mulla on muutenkin hyvä yleistieto ja kiinnostusta kaikenlaisiin asioihin, joten kaikenlaista tietoa on tarttunut sieltä sun täältä. Koulussa mulle jää asiat melko hyvin muistiin sillä, että kuulen ne oppitunnilla.

Paremmin olisi lukio mennyt jos tuon lisäksi olisin vielä lukenut niitä asioita enemmän jälkeenpäin, mutta se kerran kuuntelukin riitti hyviin tuloksiin.

Vierailija kirjoitti:

Monelle lukion helposti selvittäneelle onkin sitten järkytys, kun yliopistossa tulee tenteistä nollia. Ne, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, yliopiston pilkuntarkastelu ei tuota niin suurta ongelmaa.

Ja ne helposti lukion selvittäneet pärjäävät hyvin myös työelämässä. Siellä juuri soveltaminen, säveltäminen ja luoviminen ovat aika vahvoja vaatimuksia tänä päivänä, ei niinkään pilkkujen paikalleen laittaminen.

Liian moni yliopiston käynyt ei kuitenkaan loista työelämässä odotetulla tavalla, ja syynä lienee juuri se että (useimmilla aloilla) työelämä ei ole pelkästään kirjaviisautta ja pilkutusta.

Minäkin sain lukion läpi laiskottelemalla. Tuli sieltä pari laudaturiakin yo-todistukseen. Eikä tää yliopisto-opiskelu ole sen vaikeampaa, jopa päinvastoin... Lukiossa piti ymmärtää ja soveltaa, täällä riittää pelkkä nippelitiedon ulkoaopettelu (siis mun alalla, terveystieteitä luen). Lukio meni siis maalaisjärjellä ja kirjoitustaidolla, ylpällä luen diat kerran läpi ja yritän muistaa asiat. Tähän mennessä on tullut kaikista kursseista 4–5/5. Jotenkin surullista, että tämä on sitä Suomen korkeatasoisinta opetusta. Toki voisin vaihtaa myös vähän haastavammalle alalle.

Koska suurin osa asioista on jo opiskeltu peruskoulussa, lukiossa mennään vaan hieman pintaa syvemmälle.