Voiko pelkkä ruuan laatu vaikuttaa näin paljon kehon koostumukseen?
Olen stereotyyppinen jojolaihduttaja, jonka laihdutuskierre alkoi teininä. Välillä kituutan, välillä ahmin, ruoka pyörii kokoajan mielessä.
Nyt viimeisimmän suuremman laihdutuksen ja lopulta ahmimaan ratkeamisen jälkeen vihdoin päätin kokeille jotain muuta.
Päätin vihdoin yrittää puuttua tähän häiriöityneeseen suhtautumiseeni ruokaan. Annoin luvan itselleni lihota. Annoin luvan syödä, mutta pääosin terveellistä oikeaa ruokaa. Yritin päästä pois syömisen aiheuttamasta morkkiksesta. Siitä, että ruoka on vihollinen.
Aluksi ahmiminen jatkui. Ahmin niin, että välillä itketti. Pää huusi ruokaa, vaikka oli jo ääriä myöten täynnä. Tuttu kaava, mutta tällä kertaa yritin olla estelemättä sitä. Ja yritin syödä vain oikeaa ruokaa. Välillä epäonnistuin ja suunnittelin taas sitä kuuluisaa huomista paastoa tai hain pää sumussa irtokarkkeja kaupasta. Mutta pääasiassa onnistuin syömään fiksuja asioita.
Ja olenkin lihonnut, MUTTA ennen kehoni rasva oli sellaista venyvää ja vanuvaa. Vähän kuin purukumia. Tämän hetkinen rasva on paljon kiinteämpää. En toki näytä miltään urheilijalta, mutta keho koskettaessa tuntuu ihan eriltä. Liikuntaa en ole lisännyt.
Työ pääni kanssa ei ole valmis ja välillä on hankalaa lihota, mutta olen hämmästynyt tästä ruokavalion vaikutuksesta. Olen ollut tämän painoinen ennenkin, mutta ihan eri näköinen.