Koulutusuudistukset onnistuivat yli odotusten - enää neljäsosa ylioppilaista jatkaa suoraan opintojaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin viikonloppuna ensi kevään abin kanssa. Kuulemma viime vuosina on lukiolaisten keskuudessa alkanut kovasti kiinnostaa lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen hakeminen. Ei sillä, että ne alat niin kovin kiinnostaisi, vaan hun hakee sinne, mihin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, ei menetä ensimmäisenä keväänä ensikertalaisuuspisteitään. Voi pitää siis huoletta välivuoden ja valmistautua seuraavaan kevääseen kunnolla.

Eihän ne ensikertalaisuuspisteet katoa silloinkaan, kun menee viestinnän pääsykokeisiin ja saa opiskelupaikan. Ne ensikertalaisuuspisteet menee vasta sitten, kun ottaa sen paikan vastaan.

Työkkäristä tulee karenssi, jollei ota paikkaa vastaan. Hakuvelvoite lienee vielä olemassa?

Ensikertalaisuus-kiintiöstä on siis haittaa ensikertalaisille ja vanhoille hakijoille? Kannattaisiko moinen kiintiö poistaa??? Varsinkin kun koko ajan saarnataan jatkuvasta opiskelusta, ja että pitää hommata uusi ammatti, jos vanhalla ei saa enää töitä. Nyt siis hukataan kaikkien elämästä vuosia joutenololle ja odottelulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin viikonloppuna ensi kevään abin kanssa. Kuulemma viime vuosina on lukiolaisten keskuudessa alkanut kovasti kiinnostaa lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen hakeminen. Ei sillä, että ne alat niin kovin kiinnostaisi, vaan hun hakee sinne, mihin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, ei menetä ensimmäisenä keväänä ensikertalaisuuspisteitään. Voi pitää siis huoletta välivuoden ja valmistautua seuraavaan kevääseen kunnolla.

Eihän ne ensikertalaisuuspisteet katoa silloinkaan, kun menee viestinnän pääsykokeisiin ja saa opiskelupaikan. Ne ensikertalaisuuspisteet menee vasta sitten, kun ottaa sen paikan vastaan.

Mutta opintopaikasta kieltäytymisellä voi olla muita seurauksia, esim työttömyysturvan tai toimeentulotuen saanti voi takuta.

Isellä tuhraantui armeijan takia kaksi vuotta kun iän vuoksi jouduin kevään kirjoitusten jälkeen odottamaan vuodenvaihteen yli palvelukseenastumista. Pääsin aloittamaan yliopistossa seuraavan vuoden syksyllä.

Vierailija kirjoitti:

No tietenkin: koska nykyään on tuo ensikertalaisuussäännös, niin ihmiset tietenkin hakevat haluamaansa kohteeseen vasta sitten kun sisäänpääsy on niin varmaa kuin mahdollista, eli parin kolmenkin vuoden päästä kirjoituksista. Ei kukaan tee niin, että jos haluaa vaikka sinne lääkikseen, mutta (ensimmäinen) todistus riittää Keuruun ammattiopistoon, että hakisi tuonne jälkimmäiseen ja opiskelisi itsensä vaikka artesaaniksi, ihan vain jotta pikku-Sanni opetusministeri olisi tyytyväinen. Ei, vaan sitten niitä kirjoituksia uusitaan niin kauan että tulee se L- rivi.

Ilmankos pitää käydä monta kertaa lääkärilläkin arvauskeskuksissa, että saa oikean tuloksen...

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuus-kiintiöstä on siis haittaa ensikertalaisille ja vanhoille hakijoille? Kannattaisiko moinen kiintiö poistaa??? Varsinkin kun koko ajan saarnataan jatkuvasta opiskelusta, ja että pitää hommata uusi ammatti, jos vanhalla ei saa enää töitä. Nyt siis hukataan kaikkien elämästä vuosia joutenololle ja odottelulle.

Tietysti kannattaisi, jos eläisimme vanhassa maailmassa.

Tässä uudessa on tarkoitus tehdä opiskelusta maksullista. Tämä nykyinen on vain välivaihe, joten ei sen parantamiseen ole intressiä.

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaisuus-kiintiöstä on siis haittaa ensikertalaisille ja vanhoille hakijoille? Kannattaisiko moinen kiintiö poistaa??? Varsinkin kun koko ajan saarnataan jatkuvasta opiskelusta, ja että pitää hommata uusi ammatti, jos vanhalla ei saa enää töitä. Nyt siis hukataan kaikkien elämästä vuosia joutenololle ja odottelulle.

Tuohan onkin uusi keksintö. Moni valitti pääsykokeista, että menee vuosia hukkaan lukiessa yhteen kokeeseen, en nyt tiedä onko parempi lukea vuosia useampaan kokeeseen eli yo-kirjoituksiin arvosanoja korottaessa. Ei ne välivuodet nyt vaan poistu, eikä sillä ole koko elämänkaaren tai talouden kannalta käytännössä mitään merkitystäkään aloittaako opiskelut 19 vai 24- vuotiaana.

Mikähän on seuraava sanktio tai toimenpide, kun edelliset ovat epäonnistuneet? Korkeakouluun on toisen asteen jälkeen kahden vuoden aikaikkuna, jolloin opintoihin on mahdollista pyrkiä? Ylioppilaskokeita ei saa korottaa jatkossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin viikonloppuna ensi kevään abin kanssa. Kuulemma viime vuosina on lukiolaisten keskuudessa alkanut kovasti kiinnostaa lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen hakeminen. Ei sillä, että ne alat niin kovin kiinnostaisi, vaan hun hakee sinne, mihin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, ei menetä ensimmäisenä keväänä ensikertalaisuuspisteitään. Voi pitää siis huoletta välivuoden ja valmistautua seuraavaan kevääseen kunnolla.

Eihän ne ensikertalaisuuspisteet katoa silloinkaan, kun menee viestinnän pääsykokeisiin ja saa opiskelupaikan. Ne ensikertalaisuuspisteet menee vasta sitten, kun ottaa sen paikan vastaan.

Työkkäristä tulee karenssi, jollei ota paikkaa vastaan. Hakuvelvoite lienee vielä olemassa?

Ai jaa, minä kun oletin, että tässä keskustellaan ensikertalaisuuspisteistä, ei työkkärin tarjoamasta etuudesta. Nykyisin alle 25v:t joutuvat ripeästi Ohjaamon asiakkaiksi, joten turha toivoa, että saisi vuoden maksetun lukuloman. Ja tuossa tilastossahan kerrottiin monen menevän töihin tai reissuun välivuodeksi, silloin ei ole mitään merkitystä sillä, ottiko paikkaa vastaan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän on seuraava sanktio tai toimenpide, kun edelliset ovat epäonnistuneet? Korkeakouluun on toisen asteen jälkeen kahden vuoden aikaikkuna, jolloin opintoihin on mahdollista pyrkiä? Ylioppilaskokeita ei saa korottaa jatkossa?

No, nuo olisi kohtuuttomia. Mitä jos sairastuu juuri kirjoitusten aikaan, miehet käy armeijan yleensä heti kirjoitusten jälkeen eivätkä ehdi sitten pyrkiä jne.

Jos tuo toteutuisi, tehtäisi seuraavaksi niin, että yläasteen jälkeen pidettäisi välivuosia, jotta ehtii parantaa osaamistaan lukioon mennessä, jos keskiarvo alle 9,5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko ne pojat määrätä armeijaan vasta opintojen jälkeen? Saataisiin edes vähän tätä prosenttia paremmaksi.

Onko asevelvollisuus keksitty vasta 2010 vai miten se muka vaikuttaa tähän?

No vaikka siten, että jos asevelvollisuuden alku siirtyy, koska sait opiskelupaikan eikä päinvastoin, niin saataisiin tilastot tältä osin paremmiksi.

Ymmärsitkö?

Sotiminen on nuorten miesten touhua. +25v on jo vanha.

Ja tavoitteena on korkeakouluttaa puolet ikäluokasta...

Duodecim lehdessä oli juuri juttu jossa käsiteltiin esim. lääkiksen valintakokeen muutosta todistuksia suosivammaksi pääsykokeen sijaan. Kuitenkin tutkimuksen mukaan valintakokeella valitut opiskelijat olivat motivoituneempia opiskelijoita kuin todistuksella valitut.

Ihan typerä muutos koko yo-todistusrumba. Kohta ollaan samassa tilanteessa kuin Ruotsissa jossa kaikilla on todistuksessa täydet lähtöpisteet. Lukiot ovat valmennuskeskuksia. Lääkikseen pääsee yhä enemmän pissiksiä. Tästäkin oltiin Lääkäriliitossa huolissaa sillä vanhemmat opiskelijat ovat liiton mukaan alalle myös erittäin toivottuja eikä haluttaisi alalle vain juuri lukiosta pullahtaneita.

Lääketieteessä kypsyydestä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja surullista monien muidenkin alojen kannalta että aikuisen on vaikeampi vaihtaa alaa kiintiöiden vuoksi.

Voiko tilanne olla tarkoituksellinen.

Firmat (jotka ovat kansanedustajien kavereiden omistamia), saavat älykästä halpaa työvoimaa purilaismestoihin, siivoojiksi ym.

Ja tällä tavalla saadaan säästöä, kun yliopistossa ei ensin lueta vaikka bioteknologiaa tai kemiaa, kun oikeesti halutaan vaan lääkikseen. Ennen tehtiin noin, kun ei heti päästy sisään.

Vierailija kirjoitti:

Voiko tilanne olla tarkoituksellinen.

Firmat (jotka ovat kansanedustajien kavereiden omistamia), saavat älykästä halpaa työvoimaa purilaismestoihin, siivoojiksi ym.

Ja tällä tavalla saadaan säästöä, kun yliopistossa ei ensin lueta vaikka bioteknologiaa tai kemiaa, kun oikeesti halutaan vaan lääkikseen. Ennen tehtiin noin, kun ei heti päästy sisään.

Moni jatkaa noissa opiskeluaikana, mikä taas voi pidentää opintoaikaa.

AMK:n tilanteesta olisin huolissani. Koulutustaso on niin huono, etten omille lapsilleni soisi sitä tietä.