Mies, lapset ja isovanhemmat haluaa sukujoulun meillä, minä ainoana en

Vierailija kirjoitti:

Jos mä lupaan miehelle tai lapsille jotain, niin saa olla aika force majeure että lähden sitä perumaan. Sanon ei, jos se on ei, ehkää voidaan harkita ja kyllä on kyllä ja siihen voi perhe luottaa. Mies luottaa minuun ja lapset luottavat sanaani.

Jos lupaa miehelle tehdä asian x hänen kanssaan niin teen enkä luista hommasta ja sysää hommaa hänelle. Ihan sen takia vaan, ettei huvitakaan ei lähdetä mitään perumaan. Se tehdään mikä on sovittu.

Mielestäni on outoa logiikkaa, että nyt joulun ollessa ovella ap kiukuttelee kun ei nappaakaan ja sysäisi koko homman miehelle. ”Mua ei nyt huvita” -tuuliviiri.

Mitä jos mies tekisi saman ap:lle, lupaisi esim remontoida ap:n kanssa kotia, mutta sanoisikin remontin alkaessa, että ei nappaa ja lähden baariin ja tulen sitten takaisin kun remontti on valmis.

Jos on sovittu, että yhdessä tehdään niin sitten tehdään yhdessä!

Vaan kun tuossa remonttivertauksessasi on ongelmana se, että nyt on mies ollut se joka on ideoinut ja painostaen vaatinut remontin, kuvitellen samalla ap:n hoitavan sen koko remontin yksinään. Eli ollut alunperinkin menossa sinne baariin sillä aikaa kun ap tekee kaikki työt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, sainpa kahlattua koko ketjun läpi. Luulette väärin, tulossa on muitakin kuin miehen vanhemmat. Tai oletan että on tulossa, koska mies ei ole sanonut peruneensakaan kutsua. Ei olla puhuttu joulusta sanaakaan sen jälkeen, kun sanoin että mies saa järjestää sen mitä pitää tarpeellisena, minä en järjestä mitään.

ap

Mitä mies siihen? Tsemppiä ap :)

Tämä on ollut todella hyvä ketju ja paljastanut monia ajatusvääristymiä (naisen kuuluu delegoida, pyytää apua yms). Ensi vuonna muistetaan kaikki ne ulkotulet! Tai miksei jo nyt, asetelmat päälaelleen ;)

Käsittämätön kana. Yksikään parisuhde ei toimi jos päässä ei ole kuin yksi ajatus; kenen kuuluu tehdä sitä sun tätä. Nyt tajuan sen yhden biisin sanat

Mitä miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Mitä miehen tulee olla kerro beibi mulle

Kun en usko naistenlehtiin

Haluun olla oikee sulle

Komeaa ja kaunista

Samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa

Hoikkaa ja hauista

Ilmeessä älyä ja uhmaa

Kokemusta täytyy olla

Mutta sopivasti poikamainen

Eksotiikka plussaa on

Kunhan on suomalainen

Joo joo koolla ei oo välii

Mutta tiedän senkin

Testaat arvioit ja mittaat joka sentin

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Varakkuutta tietenkin on tarpeen tulla

Ja sekin mielummin ansaittu urheilulla

Täydellinen kokki tulee olla tietenkin

Taiteen pitää kiinnostaa

Olla vähän runollinenkin

Tarpeen tullen ilman paitaa täytyy tehdä töitä

Korjata autoo, laittaa aitaa

Ja viettää syntisiä öitä

Tsemppiä kaikille niille, joiden elämä on yhtä vääntöä ja valtataistelua eikä kommunikointi toimi, ei ajatus eikä elämä eikä sydämet suju yhteen. Ja malja meille, joilla on ollut onnea matkassa löytää tasaveroinen puoliso.

Käsitit tahallasi väärin. Pysytäänpä asiassa.

Ja vielä nirppanokka määrää mitä minun tulisi ajatella.. mulla menis hermo sun miehenä :-O

Mut jonain päivänä se on ehkä sun kumppani jolla loppuu hermo olla sun naisena...ehkä suhteenne ei ookaan niin tasavertainen vaan naisesi tekee enemmän ja sä vaan vapaamatkustat.

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ehdotan sulle, että kun aatto on nyt maanantai, lähde perjantaina töiden jälkeen hotelliin ja tule aattona takaisin kotiin valmiiseen pöytään. Tällä tavalla sukujoulu voi olla jopa ihan mukava ja koska mies sekä lapset sukujoulua haluavat, he luonnollisesti tekevät kaikki järjestelytkin. 

Eihän sukulaiset ilman lupaa ole ap:n luokse vääntäytymässä. Ap on itse suostunut kyseiseen järjestelyyn. Ei siitä pidä syyttömiä rangaista eli siis sukulaisia.

Toki ap voi pyytää sukulaisia tulemaan jo viikonloppuna, että kaikki voivat osallistua järjestelyihin ja ruuan valmistukseen. 

Väärin sekin olisi, että talon emäntä lupaa, että  "ollaan vaan kaikki joulu meillä" ja sitten itse livistää paikalta.

Jos itse saan kutsun jonnekin sukulaisiin joulun viettoon, kuvittelen sentään olevani tervetullut. Jos en ole, parempi, että kutsu perutaan. En haluaisi olla kenenkään harmina koko joulunaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, sainpa kahlattua koko ketjun läpi. Luulette väärin, tulossa on muitakin kuin miehen vanhemmat. Tai oletan että on tulossa, koska mies ei ole sanonut peruneensakaan kutsua. Ei olla puhuttu joulusta sanaakaan sen jälkeen, kun sanoin että mies saa järjestää sen mitä pitää tarpeellisena, minä en järjestä mitään.

ap

Mitä mies siihen? Tsemppiä ap :)

Tämä on ollut todella hyvä ketju ja paljastanut monia ajatusvääristymiä (naisen kuuluu delegoida, pyytää apua yms). Ensi vuonna muistetaan kaikki ne ulkotulet! Tai miksei jo nyt, asetelmat päälaelleen ;)

Mies sanoi, että siinä on niin hirveästi työtä. Silloin ei ollut hirveästi työtä kun vaati minua tekemään valmistelut. Tämän jälkeen ei ole tosiaan mainittu joulusta sanaakaan. Hylkäsin ajatuksen hotellista, mutta en myöskään aio tehdä mitään sukujoulun eteen.

ap

Jännä kyllä tuo "miehen logiikka" :D Toisen tekemänä se vain on isompi homma?

Jos on ruoanlaittotumpula, niin jouluruokailun järjestäminen on isompi homma. Toisaalta ei se ole pikkuhomma perheen äidillekään, etenkin jos sen joutuu tekemään töissäkäynnin ohessa. Oma äitini valmisti aikoinaan aina runsaan ja maukkaan jouluruoan. Kaikki leivottiin itse, piparkakkuraikinan teosta lähtien kuten myös voitaikinat tehtiin itse. Joulusiivous oli tarkkaa. Näitä tehtiin jo viikkoja ennen joulua ja tahti kiihtyi joulua kohden. Kaikki tämä vuorotyön ohessa.

Minä ja veljeni autettiin jonkin verran, kuten isäkin. Mutta päävastuun kantoi äiti. Yleensä äiti kilahti jouluaattona pelkästä väsymyksestä, ei ollut erityisen kivaa.

Oman perheen jouluni on huomattavasti vaatimattomampi ruoan ja siivouksen suhteen. Ruokia ostetaan valmiina tai puolivalmiina soseena, eikä jouluruokavalikoima ole kovinkaan suuri. Joulusiivous on normaali imurointi.

En halua olla jouluna burnout, enkä olekaan, meillä mies tekee keittiöhommia ihan sujuvasti ja jopa enemmän kuin minä.

Meillä joulu vietetään oman perheen kesken noin 300 km päässä sukulaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, sainpa kahlattua koko ketjun läpi. Luulette väärin, tulossa on muitakin kuin miehen vanhemmat. Tai oletan että on tulossa, koska mies ei ole sanonut peruneensakaan kutsua. Ei olla puhuttu joulusta sanaakaan sen jälkeen, kun sanoin että mies saa järjestää sen mitä pitää tarpeellisena, minä en järjestä mitään.

ap

Mitä mies siihen? Tsemppiä ap :)

Tämä on ollut todella hyvä ketju ja paljastanut monia ajatusvääristymiä (naisen kuuluu delegoida, pyytää apua yms). Ensi vuonna muistetaan kaikki ne ulkotulet! Tai miksei jo nyt, asetelmat päälaelleen ;)

Käsittämätön kana. Yksikään parisuhde ei toimi jos päässä ei ole kuin yksi ajatus; kenen kuuluu tehdä sitä sun tätä. Nyt tajuan sen yhden biisin sanat

Mitä miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Mitä miehen tulee olla kerro beibi mulle

Kun en usko naistenlehtiin

Haluun olla oikee sulle

Komeaa ja kaunista

Samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa

Hoikkaa ja hauista

Ilmeessä älyä ja uhmaa

Kokemusta täytyy olla

Mutta sopivasti poikamainen

Eksotiikka plussaa on

Kunhan on suomalainen

Joo joo koolla ei oo välii

Mutta tiedän senkin

Testaat arvioit ja mittaat joka sentin

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Kerro mitä kaikkee miehen tulee olla

Varakkuutta tietenkin on tarpeen tulla

Ja sekin mielummin ansaittu urheilulla

Täydellinen kokki tulee olla tietenkin

Taiteen pitää kiinnostaa

Olla vähän runollinenkin

Tarpeen tullen ilman paitaa täytyy tehdä töitä

Korjata autoo, laittaa aitaa

Ja viettää syntisiä öitä

Tsemppiä kaikille niille, joiden elämä on yhtä vääntöä ja valtataistelua eikä kommunikointi toimi, ei ajatus eikä elämä eikä sydämet suju yhteen. Ja malja meille, joilla on ollut onnea matkassa löytää tasaveroinen puoliso.

Käsitit tahallasi väärin. Pysytäänpä asiassa.

Ja vielä nirppanokka määrää mitä minun tulisi ajatella.. mulla menis hermo sun miehenä :-O

Mut jonain päivänä se on ehkä sun kumppani jolla loppuu hermo olla sun naisena...ehkä suhteenne ei ookaan niin tasavertainen vaan naisesi tekee enemmän ja sä vaan vapaamatkustat.

No aika vaikea olettaa noin koska olen naimisissa oleva nainen, jolla on tasavertainen mies. Ehkä kuitenkin uskon enemmän vallitsevaan nykyhetkeen kuin heittoosi.

Meilläkin joulu on muille tullut aina itsestään. Siivous, ruoat, hankinnat, paketoinnit, sukulaisten muistamiset, haudalle kynttilät, kodin koristelu. Kaikki vain ilmestyi ja aattona oli superväsynyt äiti, mutta kodissa joulu. Ehkä minussa on jonkinlaista masokistin vikaa kun jouluni rakentuu valmisteluilla, mutta liika on liika. Olen yrittäjänä tehnyt itse töitä vielä aatonaattona. Olen yksinkertaisesti alkanut karsia kaikkea tekemistä. Inhoan käskyttämistä, joten siksi olen tehnyt paljon itsr. Kerran mieheni oli tehnyt joulusiivouksen kun en yksinkertaisesti töiltäni ehtinyt ja se oli paras lahja ikinä. Taisi kyllä siinä sivussa saada herätyksen kun huomasi miten paljon jouluvalmistelut vaatiikaakaan.

Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju huomata, miten joulu katsotaan naisen asiaksi järjestää ja mies on apuri (”ulkotulet”) .

Mutta mielenkiintoinen on myös ilmiö, että jos naista ei huvitakaan niin ei tarvitse. Whatsupilla voi perua sovitun sukujoulun. Ainahan voi laittaa että ”meillä on nyt vähän vatsatautia, sori”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmistö voittaa. Sori. Millä yksinoikeudella sinä saisit peruuttaa sovitut suunnitelmat joita muut odottavat innoissaan?

Minä en halua enkä jaksa ja silti minun pitäisi kantaa päävastuu järjestelyistä.

ap

Älä suostu! Sano ihan selkeästi, että mies saa järjestää joulun teillä jos haluaa, mutta sinä et aio tehdä mitään järjestelyjä. Että kaikki ruokien suunnittelu, hankkiminen ja valmistus on hänen vastuullaan. Samoin nukkumajärjestelyt. Jos olet anteliaalla tuulella niin voit luvata, että teet yhden ruokalajin, kunhan mies kertoo minkä yhden ruoan haluaa sinun tekevän ja tuo ainekset kotiin. Varaa vaikka kaikessa hiljaisuudessa itsellesi hotelli 22.-24. päiviksi ja jos mitään ei ole tapahtunut miehen toimesta 22.12 mennessä niin häivy sinne hotelliin ja sano, että kiva tulla sitten sukujoulua viettämään, että ilmestyt paikalle n. klo 17 jouluaattona.

Ha, kuinka moni oikeasti lähtisi hotelliin viettämään joulunaluspäiviä? Puhun siis perheellisestä ihmisestä, jonka lapset innolla odottaa joulua ja jouluvalmisteluja? Ja miksi ap:llä olisi oikeus luistaa koko jouluhommasta, kun kuitenkin ihan itse on suostunut ottamaan jouluna vieraita vastaan. 

Miehen kuuluu tietenkin tehdä oma osuutensa ja mielellään vähän enemmänkin, onhan kyse hänen sukulaisistaan, mutta kyllä pariskunnan tulee tukea toisiaan ja tehdä juhla yhdessä, eikä niin, että toinen häipyy hotelliin tai niin, että toinen yhsin järjestää kaiken.

AP voi tehdä sen verran kuin muutenkin olisi joulun eteen tehnyt ja mies kaiken muun. Eikä ap näin ollen rasitu yhtään sen enempää kuin normijoulunakaan.

Ikävää kyllä vieraille, jos tietäisivät miten epätoivottuja ovat. Parempi olisi perua  koko yhteinen joulu, kuin että ollaan hampaat irvessä sitä vastahakoisesti järjestämässä ja tunnelma sen mukainen. Kuka oikeasti haluasi viettää tuollaista joulua? Tuhoon tuomittu koko homma.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin joulu on muille tullut aina itsestään. Siivous, ruoat, hankinnat, paketoinnit, sukulaisten muistamiset, haudalle kynttilät, kodin koristelu. Kaikki vain ilmestyi ja aattona oli superväsynyt äiti, mutta kodissa joulu. Ehkä minussa on jonkinlaista masokistin vikaa kun jouluni rakentuu valmisteluilla, mutta liika on liika. Olen yrittäjänä tehnyt itse töitä vielä aatonaattona. Olen yksinkertaisesti alkanut karsia kaikkea tekemistä. Inhoan käskyttämistä, joten siksi olen tehnyt paljon itsr. Kerran mieheni oli tehnyt joulusiivouksen kun en yksinkertaisesti töiltäni ehtinyt ja se oli paras lahja ikinä. Taisi kyllä siinä sivussa saada herätyksen kun huomasi miten paljon jouluvalmistelut vaatiikaakaan.

No alkoiko mies tekemään sen jälkeen enemmän niitä jouluvalmisteluja, kun huomasi, miten suuri työ niissä on? Jos ei, niin eipä kovin myötätuntoinen ole. Antaa sinun edelleen yksin raataa.

Suurinsyy kyllä tähän jouluväsymykseen on nainen itse. Kun kaikki tulee tehtyä itse ja kaiken täytyy olla niin täydellistä. 

Itsekin tähän vuosikausia sortuneena tiedän mistä puhun.  Jouluaattona sitä oli tillintallin väsymyksestä. Mutta toisaalta, aikuisen miehen pitäisi kyllä vähän itsekin ymmärtää tehdä osansa, eikä niin, että joka asia täytyy pyytää tekemään monta kertaa, ennenkuin jotakin tapahtuu. Raskasta se on sekin. Ja asioiden ei vaan voi antaa jäädä hoitamatta lasten takia. Koska haluaa, että lapsilla olisi ihana joulu.

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä tajua, ap olisi siis halukas järjestämään vain omalle perheelle joulun mutta ei siis sukulaisille.

Miksi ette itu miehen kanssa alas ja keskustele kuka tekee mitäkin. Samoin sovitte ruuan suhteen. Ei sinun tarvitse yksin mitään tehdä, lopeta se marttyyrina itkeminen ja puhu miehesi kanssa.

Samaa mieltä. Jos perheessä tulee ongelma joulun järjestämisessä niin se vain kertoo perheen ongelmien kärjistymisestä, perheessä on ongelmia, jotka pulpahtavat pintaan kun esim. juhlapyhä lähestyy. Kesälomien jälkeen erotilastoihin tulee aina piikki. Ongelmat ovat nyt ainakin kommunikointiin tai töiden jakautumiseen liittyviä.

Sitä en ymmärrä miksi suurin osa kommentoijista kuten ap:kin pitää parempana lähteä riitelemään kuin sovittelemaan perheen näkemyksistä. Onko se helpompaa mennä poteroon piiloon tilannetta ja turvautua valtataisteluun tyyliin kuka on oikeassa ja saa sanottua sen viimeisen sanan - ja aiheuttaa näin pahaa mieltä koko perheelleen ja itselleen - kuin yhdessä lähteä keskustelemaan ja ratkaisemaan tilanne. Onko se helpompi jäädä miettimään kuka on oikeassa kuin miten asia ratkaistaan.

Joku tampio tähänkin varmaan kommentoi, että ei ole ap:n asia keskustella vaan miehen tulee keskustella koska on kutsunut sukulaiset. Onnea vaan teidän ihmissuhteille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmistö voittaa. Sori. Millä yksinoikeudella sinä saisit peruuttaa sovitut suunnitelmat joita muut odottavat innoissaan?

Minä en halua enkä jaksa ja silti minun pitäisi kantaa päävastuu järjestelyistä.

ap

Älä suostu! Sano ihan selkeästi, että mies saa järjestää joulun teillä jos haluaa, mutta sinä et aio tehdä mitään järjestelyjä. Että kaikki ruokien suunnittelu, hankkiminen ja valmistus on hänen vastuullaan. Samoin nukkumajärjestelyt. Jos olet anteliaalla tuulella niin voit luvata, että teet yhden ruokalajin, kunhan mies kertoo minkä yhden ruoan haluaa sinun tekevän ja tuo ainekset kotiin. Varaa vaikka kaikessa hiljaisuudessa itsellesi hotelli 22.-24. päiviksi ja jos mitään ei ole tapahtunut miehen toimesta 22.12 mennessä niin häivy sinne hotelliin ja sano, että kiva tulla sitten sukujoulua viettämään, että ilmestyt paikalle n. klo 17 jouluaattona.

Ha, kuinka moni oikeasti lähtisi hotelliin viettämään joulunaluspäiviä? Puhun siis perheellisestä ihmisestä, jonka lapset innolla odottaa joulua ja jouluvalmisteluja? Ja miksi ap:llä olisi oikeus luistaa koko jouluhommasta, kun kuitenkin ihan itse on suostunut ottamaan jouluna vieraita vastaan. 

Miehen kuuluu tietenkin tehdä oma osuutensa ja mielellään vähän enemmänkin, onhan kyse hänen sukulaisistaan, mutta kyllä pariskunnan tulee tukea toisiaan ja tehdä juhla yhdessä, eikä niin, että toinen häipyy hotelliin tai niin, että toinen yhsin järjestää kaiken.

AP voi tehdä sen verran kuin muutenkin olisi joulun eteen tehnyt ja mies kaiken muun. Eikä ap näin ollen rasitu yhtään sen enempää kuin normijoulunakaan.

Ikävää kyllä vieraille, jos tietäisivät miten epätoivottuja ovat. Parempi olisi perua  koko yhteinen joulu, kuin että ollaan hampaat irvessä sitä vastahakoisesti järjestämässä ja tunnelma sen mukainen. Kuka oikeasti haluasi viettää tuollaista joulua? Tuhoon tuomittu koko homma.

Mikä on tämä "miehen osuus"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, sainpa kahlattua koko ketjun läpi. Luulette väärin, tulossa on muitakin kuin miehen vanhemmat. Tai oletan että on tulossa, koska mies ei ole sanonut peruneensakaan kutsua. Ei olla puhuttu joulusta sanaakaan sen jälkeen, kun sanoin että mies saa järjestää sen mitä pitää tarpeellisena, minä en järjestä mitään.

ap

Mitä mies siihen? Tsemppiä ap :)

Tämä on ollut todella hyvä ketju ja paljastanut monia ajatusvääristymiä (naisen kuuluu delegoida, pyytää apua yms). Ensi vuonna muistetaan kaikki ne ulkotulet! Tai miksei jo nyt, asetelmat päälaelleen ;)

Mies sanoi, että siinä on niin hirveästi työtä. Silloin ei ollut hirveästi työtä kun vaati minua tekemään valmistelut. Tämän jälkeen ei ole tosiaan mainittu joulusta sanaakaan. Hylkäsin ajatuksen hotellista, mutta en myöskään aio tehdä mitään sukujoulun eteen.

ap

Jännä kyllä tuo "miehen logiikka" :D Toisen tekemänä se vain on isompi homma?

Jos on ruoanlaittotumpula, niin jouluruokailun järjestäminen on isompi homma. Toisaalta ei se ole pikkuhomma perheen äidillekään, etenkin jos sen joutuu tekemään töissäkäynnin ohessa. Oma äitini valmisti aikoinaan aina runsaan ja maukkaan jouluruoan. Kaikki leivottiin itse, piparkakkuraikinan teosta lähtien kuten myös voitaikinat tehtiin itse. Joulusiivous oli tarkkaa. Näitä tehtiin jo viikkoja ennen joulua ja tahti kiihtyi joulua kohden. Kaikki tämä vuorotyön ohessa.

Minä ja veljeni autettiin jonkin verran, kuten isäkin. Mutta päävastuun kantoi äiti. Yleensä äiti kilahti jouluaattona pelkästä väsymyksestä, ei ollut erityisen kivaa.

Oman perheen jouluni on huomattavasti vaatimattomampi ruoan ja siivouksen suhteen. Ruokia ostetaan valmiina tai puolivalmiina soseena, eikä jouluruokavalikoima ole kovinkaan suuri. Joulusiivous on normaali imurointi.

En halua olla jouluna burnout, enkä olekaan, meillä mies tekee keittiöhommia ihan sujuvasti ja jopa enemmän kuin minä.

Meillä joulu vietetään oman perheen kesken noin 300 km päässä sukulaisista.

Muuten hyvä kommentti, mutta aina ihmettelen, jos "normaali"(viikkosiivous?) siivous on pelkkä imurointi. Meillä ainakin imuroidaan montakertaa viikossa, eikä sitä edes lasketa siivoukseksi.  Viikkosiivouksena pestään lattiat, vessat ja pyyhitään pinnoilta pölyä, jota kertyy viikossa kunnioitettava määrä. (se jaksaa aina ihmetyttää, että mistä sitä ilmestyy). Toki meillä on muutama lemmikki, joista irtoaa karvaa jne. joka ehkä vaikuttaa asiaan. Mutta jos viivous viikosta toiseen on pelkkä imurointi, niin missähän kunnossa koko huusholli on vaikkapa puolen vuoden kuluttua?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju huomata, miten joulu katsotaan naisen asiaksi järjestää ja mies on apuri (”ulkotulet”) .

Mutta mielenkiintoinen on myös ilmiö, että jos naista ei huvitakaan niin ei tarvitse. Whatsupilla voi perua sovitun sukujoulun. Ainahan voi laittaa että ”meillä on nyt vähän vatsatautia, sori”.

Eikö uupumus riitä syyksi, jos toinen ei ota päävastuuta? Onko se jouluaattona "kilahtaminen" - tässä ketjussa moneen kertaan jo mainittu - parempi ja kivempi kaikille sukulaisille? Sanon omasta lapsuuden kokemuksesta, että ei!

Meillä minä joudun tekemään listan mitä tarvitaan ja kauppalistan, muuten unohtuu jotain mitä pyhinä sitten tekeekin mieli. Yhdessä käydään miehen kanssa kaupassa ja tehdään ruuat. Siivoaminen menee kätevimmin, että ehdotan miten hommat jaetaan ja mies nurisee itsekseen koska ei pidä siivoamisesta kuten en minäkään ja sitten vain tehdään, yleensä se on tavarat paikalleen, imurointi ja pölyjen pyyhkiminen. Minä koristelen mutta teen sitä pikkuhiljaa koko joulukuun. Siinä se sitten on, ei me riidellä tai sälytetä toisen niskaan koko hommaa. Se ei oikein ole se idea joulussa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju huomata, miten joulu katsotaan naisen asiaksi järjestää ja mies on apuri (”ulkotulet”) .

Mutta mielenkiintoinen on myös ilmiö, että jos naista ei huvitakaan niin ei tarvitse. Whatsupilla voi perua sovitun sukujoulun. Ainahan voi laittaa että ”meillä on nyt vähän vatsatautia, sori”.

Kyllä, ihmeellistä selkärangattomuutta. Ensin sovitaan ja sitten luistetaan.

Kehtaako joku oikeasti perua sovitun sukujoulun viikkoa ennen joulua??

Kun onkin niin paljon hommaa ja nyt ei huvittaisi. Ei tullut aikaisemmin mieleen? Nyt sitten kostetaan miehelle ja kiukutellaan.

Lapsetkin oppii, ettei lupauksiin tarvitse sitoutua.

Hyvä ap!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mä lupaan miehelle tai lapsille jotain, niin saa olla aika force majeure että lähden sitä perumaan. Sanon ei, jos se on ei, ehkää voidaan harkita ja kyllä on kyllä ja siihen voi perhe luottaa. Mies luottaa minuun ja lapset luottavat sanaani.

Jos lupaa miehelle tehdä asian x hänen kanssaan niin teen enkä luista hommasta ja sysää hommaa hänelle. Ihan sen takia vaan, ettei huvitakaan ei lähdetä mitään perumaan. Se tehdään mikä on sovittu.

Mielestäni on outoa logiikkaa, että nyt joulun ollessa ovella ap kiukuttelee kun ei nappaakaan ja sysäisi koko homman miehelle. ”Mua ei nyt huvita” -tuuliviiri.

Mitä jos mies tekisi saman ap:lle, lupaisi esim remontoida ap:n kanssa kotia, mutta sanoisikin remontin alkaessa, että ei nappaa ja lähden baariin ja tulen sitten takaisin kun remontti on valmis.

Jos on sovittu, että yhdessä tehdään niin sitten tehdään yhdessä!

Vaan kun tuossa remonttivertauksessasi on ongelmana se, että nyt on mies ollut se joka on ideoinut ja painostaen vaatinut remontin, kuvitellen samalla ap:n hoitavan sen koko remontin yksinään. Eli ollut alunperinkin menossa sinne baariin sillä aikaa kun ap tekee kaikki työt!

No tämä remontti oli kuvitteellinen vertaus, älä ota sitä niin vakavasti.

Tarkoitukseni oli vain tuoda esille sitä, että jos sovitaan joku asia tehtäväksi, niin molemmat osallistuvat eikä toinen luiki karkuun ja jätä toista selviytymään yksin hommasta. Mielestäni tämä on perusjuttuja parisuhteessa, mutta tämän ketjun perusteella ei se niin itsestään selvää taida olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju huomata, miten joulu katsotaan naisen asiaksi järjestää ja mies on apuri (”ulkotulet”) .

Mutta mielenkiintoinen on myös ilmiö, että jos naista ei huvitakaan niin ei tarvitse. Whatsupilla voi perua sovitun sukujoulun. Ainahan voi laittaa että ”meillä on nyt vähän vatsatautia, sori”.

Kyllä, ihmeellistä selkärangattomuutta. Ensin sovitaan ja sitten luistetaan.

Mun mielestä ihmeellistä tuossa huomiossa on se, että joulu tulee, jos nainen jaksaa, ja jää tulematta, jos nainen ei jaksa. Kummassakin tapauksessa mies on täysi statisti, jolta ei ilmeisesti voi odottaa itsenäistä toimintaa joulun eteen, paitsi niiden ulkotulien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmistö voittaa. Sori. Millä yksinoikeudella sinä saisit peruuttaa sovitut suunnitelmat joita muut odottavat innoissaan?

Minä en halua enkä jaksa ja silti minun pitäisi kantaa päävastuu järjestelyistä.

ap

Älä suostu! Sano ihan selkeästi, että mies saa järjestää joulun teillä jos haluaa, mutta sinä et aio tehdä mitään järjestelyjä. Että kaikki ruokien suunnittelu, hankkiminen ja valmistus on hänen vastuullaan. Samoin nukkumajärjestelyt. Jos olet anteliaalla tuulella niin voit luvata, että teet yhden ruokalajin, kunhan mies kertoo minkä yhden ruoan haluaa sinun tekevän ja tuo ainekset kotiin. Varaa vaikka kaikessa hiljaisuudessa itsellesi hotelli 22.-24. päiviksi ja jos mitään ei ole tapahtunut miehen toimesta 22.12 mennessä niin häivy sinne hotelliin ja sano, että kiva tulla sitten sukujoulua viettämään, että ilmestyt paikalle n. klo 17 jouluaattona.

Ha, kuinka moni oikeasti lähtisi hotelliin viettämään joulunaluspäiviä? Puhun siis perheellisestä ihmisestä, jonka lapset innolla odottaa joulua ja jouluvalmisteluja? Ja miksi ap:llä olisi oikeus luistaa koko jouluhommasta, kun kuitenkin ihan itse on suostunut ottamaan jouluna vieraita vastaan. 

Miehen kuuluu tietenkin tehdä oma osuutensa ja mielellään vähän enemmänkin, onhan kyse hänen sukulaisistaan, mutta kyllä pariskunnan tulee tukea toisiaan ja tehdä juhla yhdessä, eikä niin, että toinen häipyy hotelliin tai niin, että toinen yhsin järjestää kaiken.

AP voi tehdä sen verran kuin muutenkin olisi joulun eteen tehnyt ja mies kaiken muun. Eikä ap näin ollen rasitu yhtään sen enempää kuin normijoulunakaan.

Ikävää kyllä vieraille, jos tietäisivät miten epätoivottuja ovat. Parempi olisi perua  koko yhteinen joulu, kuin että ollaan hampaat irvessä sitä vastahakoisesti järjestämässä ja tunnelma sen mukainen. Kuka oikeasti haluasi viettää tuollaista joulua? Tuhoon tuomittu koko homma.

Mikä on tämä "miehen osuus"?

Tuo "miehen osuus" vaihtelee varmaan perheittäin.  Mitä mies missäkin perheessä on laitettu tekemään. Tämäkin on kyllä hullua, että mies ei luultavasti tekisi yhdenkään juhlan eteen yhtään mitään, jos saisi itse päätää.  Miehelle pitää "antaa" tehtävät, muuten ei tapahdu mitään(?). Minkälaista joulua missäkin perheessä vietettäisiin, jos mies sen järjestäisi?

 Meillä mies hakee kuusen metsästä(oma metsä ) ja yleensä laittaa jouluvalot ym. Joulukarkit varmaan hankkii, jos minä en osta, koska on karkkihiiri.  Lapsille antaa joululahjaksi rahaa(lapset jo nuorisoa) ja minullekin yleensä antaa lahjan, eli huolehtii siis lahjoista omatoimisesti.

Kinkun ostaa ja paistaa (lämmitää leivinuunin, jossa kinkku paistuu).

Nykyään mies yhdella sanomisella osallistuu esim saunanpesuun ja muuhunkin siivoukseen. Ennen ei. Eli kehitystä on tapahtunut. Kertokaapa muutkin, minkälainen joulu teillä olisi jos mies sen järjestäisi yksin? Tästä voisi kyllä aloittaa oman ketjun. "Millainen joulu teillä olisi, jos mies sen yksin järjestäisi?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mä lupaan miehelle tai lapsille jotain, niin saa olla aika force majeure että lähden sitä perumaan. Sanon ei, jos se on ei, ehkää voidaan harkita ja kyllä on kyllä ja siihen voi perhe luottaa. Mies luottaa minuun ja lapset luottavat sanaani.

Jos lupaa miehelle tehdä asian x hänen kanssaan niin teen enkä luista hommasta ja sysää hommaa hänelle. Ihan sen takia vaan, ettei huvitakaan ei lähdetä mitään perumaan. Se tehdään mikä on sovittu.

Mielestäni on outoa logiikkaa, että nyt joulun ollessa ovella ap kiukuttelee kun ei nappaakaan ja sysäisi koko homman miehelle. ”Mua ei nyt huvita” -tuuliviiri.

Mitä jos mies tekisi saman ap:lle, lupaisi esim remontoida ap:n kanssa kotia, mutta sanoisikin remontin alkaessa, että ei nappaa ja lähden baariin ja tulen sitten takaisin kun remontti on valmis.

Jos on sovittu, että yhdessä tehdään niin sitten tehdään yhdessä!

Vaan kun tuossa remonttivertauksessasi on ongelmana se, että nyt on mies ollut se joka on ideoinut ja painostaen vaatinut remontin, kuvitellen samalla ap:n hoitavan sen koko remontin yksinään. Eli ollut alunperinkin menossa sinne baariin sillä aikaa kun ap tekee kaikki työt!

Miksi kuvittelet, että se olisi ollut mies, joka olisi ideoinut ja vaatinut remonttia? Kyllä ainakin meillä minä olen se, joka yleensä huomaa, jos joku paikka täytyy remontoida. Ja näin oikeastaan kaikissa tuttavapariskunnissakin. Nainen suunnittelee ja mies toteuttaa. Nykyään kyllä monet naisetkin toteuttaa itsekin remontteja. Itsekin osallistun aina ja esim saatan tapetoida ihan yksin huoneet. mies kyllä yleensä irroittaa listat ja sitten taas laittaa ne takaisin.