Sinä, joka et ihmeemmin joulusta välitä!

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat riitelivät ja tappelivat joulut läpeensä, ihan ilman alkoholia. Kotoa muutettuani en ole perinnejouluja viettänyt kuin lapsen ollessa pieni. N39

Niin ja minä en siis ole mitenkään traumatisoitunut, jos tuosta saa sellaisen käsityksen, enkä edes joulunvihaaja. Minulle se on vaan yksi juhlapyhä muiden joukossa, vähän vieras, kun ei sen enempää kristilllinen kuin kaupallinenkaan puoli oikein nappaa. -ed.

Mua vituttaa joulussa tosi paljon se et liikkeet ja kaikki on kiinni. Se on kauheen ahdistavaa. En tykkää joulu ruusta yhtään ja en tykkää suomlaisesta ruuasta muuteskaan yhtään mut jouluruoka on pahinta! 

Mulla on lapsuuden jouluista ihan ok fiilis. Oli jännää ja kivaa, ei mitään negatiivisiakaan tunteita.

Aikuisena inhoan joulussa kaikkea ylimääräistä säätöä, ylimääräistä tavaraa niin esillä kuin lahjoina. Inhoan sitä kun ruokaa tuppaa aina olemaan liikaa, vaikka laittais kuinka vähän. En tykkää syödä samoja ruokia montaa kertaa, mutta ruokien poisheittäminenkään ei tunnu hyvältä.

Haluan viettää pitkät pyhät, nauttia rentoilusta ja hyvästä seurasta ilman hössötystä ja ylimääräistä tavaraa/ruokaa.

N30

Joulut olivat lapsena mukavia ja lämminhenkisiä jouluja lähisuvun kesken.

Nykyään ei jaksa erityisesti juhlia vaan nautin vapaista.

Mielestäni joulu on sellainen lasten juhla. Ja muistan itsekin, kun olin lapsi, miten koko Joulu oli jotain aivan ihanaa! Joululahjat, joulukoristeet, joulupukki, jouluruoat, suklaa... Kaikki! 

Nykyään aikuisena, se on lähinnä ihan sama. Käyn vanhempien luona syömässä jouluruoan ja joulu on siinä. En itse jaksa ruveta laittamaan mitään koristeita ym. muutaman viikon takia. Työ vie kaiken ajan ja jaksamisen. Ihanaa, kun saa muutaman ylimääräisen vapaapäivän! Se on parasta joulussa. 

joulut oli ihan ok lapsena, vaikka joskus oli vähän nahistelua kaikkien kesken muttei onneksi alkoholia. ehkä semmoinen peruskylmyys tuntui aina, se miljöö ei oikein sopinut jokseenkin etäisiin väleihin ja mainosten joulut ei kuvanneet todellisuutta. ihan turvallinen lapsuus siis oli muttei sellainen että ois sanottu rakastavansa toisiamme tai muutenkaan erityisen lämmin, joten ehkä siitä tuli fiilis että jouluna olisi joku kulissi pystyssä kun äiti stressasi koristeista jne, mietin että ketä varten. joulumainoksille olen allerginen tuosta syystä.

nyt aikuisena eniten joulussa rassaa se ns 'pakollisten' perinteiden määrä, että ne pitäisi olla muka kaikki. esim. kaikki ruuat joulupöydässä, kun mielenstäni jokainen saisi tehdä omat perinteensä ja vetää vaikka pizzaa jouluaattona. itse syön suunnilleen pelkkää lanttulaatikkoa ja sienisalaattia joulun, ja hyvin maistuu.

Lapsuuden joulut viinaa ja riitelyä, suorittamista ja stressiä. Kaunis lopputulos valmisteluilla, toki. Äiti sai itkuraivarit joka kerta, myös sen jälkeen kun hänen ei enää tarvinnut tehdä mitään joulun eteen.

Nyt kun saan itse päättää, nautin rauhasta. Nautin siitä että jouluiset ruuat voi jakaa viikon ajalle eikä tarvitse ahtaa ähkyä kerralla. Joskus voisi kokeilla matkustaa.

Olen orpo, hautasin läheisimpäni päivää ennen jouluaattoa. En vietä joulua, olen yleensä matkoilla. Suomessa vietetään joulua 24.12. muilla mailla vasta 25.12. se auttaa.

Tai semmoinen 24h kuntosali Suomessa on pakopaikka.

Lapsena joulut oli ihania, nyt aikuisena joulu ei vaan enää tunnu erityisesti miltään.

Vierailija kirjoitti:

Mua vituttaa joulussa tosi paljon se et liikkeet ja kaikki on kiinni. Se on kauheen ahdistavaa. En tykkää joulu ruusta yhtään ja en tykkää suomlaisesta ruuasta muuteskaan yhtään mut jouluruoka on pahinta! 

Tuohan nyt ei kyllä nykyään edes pidä paikkaansa. Kaupat, ravintolat jne. ovat auki läpi pyhien. Jouluna saa syödä, mitä haluaa ja ulkomaalaista ruokaa voi syödä ravintoloissa.

Up

Olen ainoa lapsi.

Ei joulua vietetty.

Kuusi oli.

Lahjoja en saanut.

Äiti kännissä.

N42

Nainen 44 v, lapsuuden joulut lämpöisiä perinteisiä jouluja ilman mitään pahaa sanottavaa. Ei ollut humalaisia paikalla tms ikävää. 

Mutta kun olen omasta tahdostani jäänyt sinkuksi ja lapsettomaksi, niin ei sitä vaan viitsi mitään joulua pelkästään itselleen laittaa. Muutenkin, kun olen agnostikko, niin on alkanut tuntua teennäiseltä juhlia kristittyjen vapahtajan syntymäpäivää, joten en juhli. Jos olisi lapsi(a), varmaan heitä varten joulua laittaisin kuitenkin.

On nykyään niin kaupallinen keinotekoinen juhla, että markkinakoneisto tappanut kiinnostuksen. Hössötys alkaa jo lokakuussa.

Lapsuuden joulut oli rentoa yhdessäoloa perheen ja läheisten kanssa. Mikään niistä ajoista ei ole yhteydessä nykytilaan.

37n

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se niin mene, että niillä joilla on lapsuudessa ollut lähinnä murhetta jouluna, eivät joulusta aikuisenakaan juuri välitä. Niillä taas joilla ollut sitä happyhappy-meininkiä täydellisessä perheessä, hihhuloivat jouluineen myöhemminkin kun siihen ei liity mitään ikäviä muistoja.

Minulla ei ollut lapsuudessani mitään happyhappy-meininkiä, eikä perhekään ollut läheskään täydellinen, vaan ihan tavallinen, mutta kivoja joulut olivat, hyvä tunnelma. Ei mitään ikäviä muistoja.

Silti joulu on menettänyt merkitystään sitä enemmän mitä vanhemmaksi tulen. Sitä joulutunnelmaa vain ei ole, kun ei se enää tule samoista asioista kuin lapsena.

Perinteistä joulun viettoa oli lapsuudessani, mutta isommaksi kasvaessani aloin huomata, miten "pakollista" kaikki oli, enkä enää niin nauttinut. Itse nauti pakkojuhlimisesta enkä rituaaleista, etenkään kun en ole uskonnollinen enkä haluaisi harrastaa kulutusjuhlaa.