Onko lähelläsi ihmisiä jotka ymmärtävät sinua

On tarpeeksi, en tosin paljon kaipaa ymmärrystä. 

On. Mies sekä parhaat ystävät.

On, siskoni. Meillä on samanlailla koodatut aivot. Tämän takia en varmasti kaipaa paljoa ymmärrystä muilta, kun siskoni ja minun välinen yhteisymmärrys on niin suuri, että se riittää.

Ei ole. Tunnen olevani kuin vieraalta planeetalta juttuineni.

On pari hyvää ystävää. Yksi syy, miksi heitä itseään on helppo ymmärtää, on avoimuus. Siitä on syntynyt hienoa vuorovaikutusta. Huumorikin on kahteen suuntaan toimivaa. Jollain tavalla meille on muodostunut sellainen triangeli, jossa kaikki kehittävät toisiaan. Voi aloittaa mistä aiheesta vaan, eikä tarvitse vääntää rautalangasta joka sanaa ja ajatusta.

Ei :( Nyt viikonloppuna olen puhunut neljä sanaa.

Ei ole. Yksi ystävä on tuttu lapsuudesta saakka ja hänen kanssaan ollaan eniten samoilla aallonpituuksilla. Hänenkään kanssaan en silti löydä yhteistä säveltä, kun koetan mennä pintaa syvemmälle. Eli juuri niissä asioissa, joissa eniten kaipaisi jakajaa ja ymmärtäjää.

On! Oma perhe.

Ei sitten niin ketään. Mut onneks on terapeutti.

Välillä tuntuu siltä, mutta sitten jokin kommentti paljastaa ettei toinen ymmärräkään.

Joidenkin kanssa synkkaa niin hyvin, että helposti syntyy illuusio siitä, että molemminpuolinen ymmärtäminen olisi voimakkaampaa kuin oikeasti on.

Veli. Meidän keskustelut ja huumori on välillä sellaista, että siitä ei ulkopuolinen välttämättä ymmärtäisi sanaakaan.