Kaveri ilmoitti tänään odottavansa toista lastaan. Olenko kauhea kun en osannut ollu aidosti onnellinen?
Olemme 26v. Hän ilmoitti että odottaa toista lastaan. Hän ei ole käynyt tässä välissä töissä tai mitään vaan nyt teki putkeen 2 lasta.
Itse olen eronnut pitkästä suhteesta ja ollut nyt 6kk sinkkuna. Meillä on ihan eri elämäntilanne. Olen tapaillut yhtä miestä, se on vähän monimutkainen kuvio. Tuli jotenkin huono fiilis tuosta kaverin lapsi-uutisesta. Toiset ne elää täydellistä elämäänsä puolisoineen. Tosin en itse edes haluaisi vielä lapsia, mutta silti. Harmittaa kun itsellä on tämä erojuttu eikä edes puolisoa tällä hetkellä. Ja tuntuu että olisin pelannut korttini väärin tässä elämässä :'(
Kommentit (14)
Ikävää jos elämässä on vain kumppani ja lapset. Miehiltä onnistuu muukin.
Muista, että kateus on myrkkyä omalle sydämellesi.
Et ole kauhea. Ehkä voit kuitenkin vähän esittää olevasi iloinen, jos ystävyytenne on sinulle tärkeää. Ei tarvitse vetää mitenkään överiksi. Tai kertoa hänelle, että on kiva kun saa vauvan, mutta olet muuten nyt surullinen. Muista myös käsitellä ja surra omat surusi.
Ei elämä todellakaan ole täydellistä vaikka on puoliso ja lapsia. Nauti kun vielä voit.
Ehdit vielä saavuttaa vaikka mitä. Harvalla 26-vuotiaalla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ikävää jos elämässä on vain kumppani ja lapset. Miehiltä onnistuu muukin.
Helppoa se on sanoa, kun sinulla ei ole elämässäsi kumppania ja et ole edes kokeillut miten lapsia tehdään.
Itse aina onnittelen perheenlisäyksestä vaikka en sitä niin suurena asiana näe. Onhan se heille iso juttu.
Aika harva osaa / pystyy olemaan aidosti onnellinen jonkun toisen puolesta (jos kyseessä ei ole oma lapsi tai joku muu tosi läheinen henkilö). Eri asia on sitten antaako sen näkyä. Ap:n tuntemukset on ihan ymmärrettäviä ja jos hän pystyi onnittelemaan ystäväänsä, niin en nyt häntä maailman huonoimmaksi ystäväksi sanoisi.
Tottakai onnittelin ystävää ja esitin iloista. Mutta sydämessäni vaan vihlaisi ja tuli oikeasti surullinen olo, kun vertasin heti omaa tilannettani hänen elämäänsä. Vaikka toistan: en itse edes haluaisi vielä lapsia. Lähinnä tuo että ei ole nyt edes kumppania, surettaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Itse aina onnittelen perheenlisäyksestä vaikka en sitä niin suurena asiana näe. Onhan se heille iso juttu.
Minä taas just en tajua, miksi siitä pitää onnitella? Ihanaa, ettet ollut maho! Ihanaa, kun teet kuten päätitkin, jee! Ihanaa, että elät elämääsi!
?
Vierailija kirjoitti:
Itse aina onnittelen perheenlisäyksestä vaikka en sitä niin suurena asiana näe. Onhan se heille iso juttu.
Miten niin lapsen saaminen on iso juttu? Varsinkin toisen, kolmannen jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aina onnittelen perheenlisäyksestä vaikka en sitä niin suurena asiana näe. Onhan se heille iso juttu.
Miten niin lapsen saaminen on iso juttu? Varsinkin toisen, kolmannen jne?
Miten joku voi olla noin tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aina onnittelen perheenlisäyksestä vaikka en sitä niin suurena asiana näe. Onhan se heille iso juttu.
Minä taas just en tajua, miksi siitä pitää onnitella? Ihanaa, ettet ollut maho! Ihanaa, kun teet kuten päätitkin, jee! Ihanaa, että elät elämääsi!
?
Kuuluu hyviin tapoihin onnitella kun jollekulle tapahtuu jotakin positiivista. Syntymäpäivät, kilpailun voitto, ylennys, naimisiin meno, lapsen syntymä jne. Onnittelu soittaa huomaavaisuutta ja sitä, että pystyy osallistumaan toisen iloon.
Olisiko ystäväsi pitänyt olla hiljaa asiasta? Pitäisikö hänellä olla kurjaa, niin sinä olisit tyytyväinen? Todella noloa sinulta. Sinä et ansaitse ystävääsi.