Lapsella ehkä koira-allergia ja perheessä koiria?
Yksivuotiaallamme epäillään koira-allergiaa ja meillä on kaksi koiraa. Koirat hankittiin muutama vuosi ennen lapsen saamista, ja ne ovat olleet melkeimpä miehen elämän tärkein sisältö.. Nyt sitten ilmeisesti lapsemme on allerginen koirille (asia vasta selvittelyssä mutta lääkäri sanoo, että aika varma tapaus). Mitä tehdä? Otin puheeksi, että pitääkö koirista sitten luopua, mutta mies romahti siitä aivan. Ulkokoiriksi niitä ei voi laittaa, eikä meillä edes ole pihaa kun asutaan kolmannessa kerroksessa. Kokemusta kellään siitä, että koiraperheessä lapsi saa allergian?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko koirien antaminen jollekin tutulle ihmiselle niin että mies voisi vielä käydä harrastelemassa niiden kanssa ja tavata koiria säännöllisesti? Esim miehen vanhemmille?
Jos allergia ei ole hirveän paha niin voi koittaa siedätyshoitoa tai vaikka eristää osan talosta "koira-alueeksi" jonne lapsi ei pääse. Ja siivota ja imuroida pitää maanisesti. Tällainen järjestely ei kyllä taida olla pidemmän päälle kestävä ratkaisu.Ei meillä ole taloa vaan kolmannen kerroksen pienehkö kerrostaloasunto eli osaa talosta ei voi eristää. Siedätyshoidoista en vielä tiedä. AP
No sittenhän sillä ei ole mitään väliä etteivät sovellu ulkokoiriksi niinkun alotuksessa totesit. Ethän sä niitä kerrostalon pihaan olis voinut viedä anyways.
Levander kirjoitti:
Olisiko joku sukulainen ketä voisi ottaa koirat? Mies voisi sitten vierailla niitä katsomassa. Voisivat välillä olla teillä jos lapsi pärjää allergialääkkeen kanssa.
Parin vuoden päästä voisi testata sietääkö lapsi koiria, josko pääsisivät takaisin kotiin.
Parin vuoden päästä ne koirat on jo niin kotiutuneet, että niitä ei koiran edun vuoksi kannata siirtää kodista toiseen.
Eikös nykyään allergioita hoideta siedättämällä jopa sairaalassa? Jos on koiralla allerginen, ollaan koiran kanssa tekemisessä.
Mun ystävä on erikoislääkäri ja kirurgi ja heillä on kaksi lasta allerginen koirille ja muutamalle ruoka-aineille, niin eivät he ole luopuneet koirasta vaan lisänneet siivous kertoja.
Ja varmaan riippuu siitäkin, mitä allerginen lapsi on.
Vaikka olisi allerginen koirille tai kissoille, niin kaikista ei oireita saa. Mun mies oli tosi allerginen vanhempiensa kissalle; sai ihan hengenahdistusoireita siellä käydessä ja voi sitä harmia, jos oli unohtanut antihistamiinit ottaa mukaan heille. Kotona meillä oli myös kissa, eikä mitään oireita saanut ollenkaan.
Samoin veljensä koirille oli allerginen, mutta naapurin koiralle taas ei.
Huvittavia nämä "luovutte lapsesta" peukuttajat.
Tunteeko joku oikeasti pariskunnan, joka on antanut lapsensa adoptioon allergian takia ja pitänyt koiran?
Ei tunne ja hyvä niin. Miettikää sen pariskunnan asemaa missä tahansa tämän jälkeen.
"Missäs teidän Oskar on?"
"Jouduttiin luopumaan, kun oli allerginen meidän koirille".
:D
Vähän siinä varmaan herättäisi keskustelua naapurustossa eikä varmaan kovin positiivissävytteistä. Duunipaikallakin voisi olla melko kuumat paikat, ehkä kaikki sukulaisetkaan enää eivät moikkaisi.
Lapsen kuuluu saada hoivaa, ruokaa ja hoitoa sairauksiinsa. On lastensuojeluasia, jos joku näistä laiminlyödään. Se on pahoinpitelyä. Eli todellakin on lastensuojeluasia!
Kyllä on maailma mallillaan. Oikeasti mietitään, kumpi on arvokkaampi, koira vai lapsi! Onneksi isäni ei miettinyt aikoinaan. Sain jäädä eloon. Ambulanssilla vietiin kyllä monesti happimaski naamalla, kun lehmiä ei voinut antaa pois. Sitten ymmärsin itsekin, etten saa käydä navetassa, jollen halua sairaalaan. Perheestä vain yksi kävi navetassa ja navettavaatteet säilytettiin eri paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko koirien antaminen jollekin tutulle ihmiselle niin että mies voisi vielä käydä harrastelemassa niiden kanssa ja tavata koiria säännöllisesti? Esim miehen vanhemmille?
Jos allergia ei ole hirveän paha niin voi koittaa siedätyshoitoa tai vaikka eristää osan talosta "koira-alueeksi" jonne lapsi ei pääse. Ja siivota ja imuroida pitää maanisesti. Tällainen järjestely ei kyllä taida olla pidemmän päälle kestävä ratkaisu.No jos ne miehen vanhemille menee niin sittenhän lapsella ei ole enää mitään asiaa mummolaan.
Höpöhöpö meillä on kissoille allerginen lapsi ja mummolassa on kissoja. Kissat vaan eri huoneeseen. Ei se lapsi muutamassa tunnissa rikki mene, kyse on allergiaoireista ei nyt sentään mistään vakavammasta. Eivät oireet toki kivoja ole, mutta ei niiden takia ruveta koko elämää steriilissä kuplassa viettämään.
1 vuotias on aika pieni vielä ja reagoi varmasti eri asioihin mutta jos ei ole allergiatestiä tehty, ei voi päätellä että olisi allerginen.
Meilläkin tytöllä todettiin koivuallergia mutta lääkärikin sanoinä että monet allergiat voidaan siedätushoidolla saada pois . Se että on yliherkkä ja reagoi esim koiraan tai kissaan ei tarkoita että olisi allerginen vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytkö tosissaan?
Kysyn, koska minusta koirista pitää ehdottomasti luopua ja miehestä ei. Tuli riitaa asiasta. Hän varmaan mieluummin muuttaa koirien kanssa muualle kuin luopuu niistä :( . AP
Miksi ette oorukalla muuta paikkaan missä koirat voi olla ulkokoirina? Vai onko sellanen rotu ettei koirat ulkona pärjäis?
Yksi olennainen asia on, että kuinka pahoja oiteita lapsi koirista saa.
Siitepölyallergikko broidille puhkesi kissa-allergia sen jälkeen kuin koira poistui taloudesta. Ilmeisesti koiran läsnäolo piti siedättämällä muita allergioita kurissa. Ei nykyään lääkäritkään ensimmäisenä ole koiria pois häätämässä vaikka koira-allergia löytyisikin, ainoastaan asioista tietämättömät hysteerikot sitä on ensimmäisenä toimena aina vaatimassa.
Siedätystä... ei ole asuminen koirien kanssa. Mulla lapsi menisi koirien edelle.
Rakki on palstan pyhä eläin. Kakarasta viis. 😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko koirien antaminen jollekin tutulle ihmiselle niin että mies voisi vielä käydä harrastelemassa niiden kanssa ja tavata koiria säännöllisesti? Esim miehen vanhemmille?
Jos allergia ei ole hirveän paha niin voi koittaa siedätyshoitoa tai vaikka eristää osan talosta "koira-alueeksi" jonne lapsi ei pääse. Ja siivota ja imuroida pitää maanisesti. Tällainen järjestely ei kyllä taida olla pidemmän päälle kestävä ratkaisu.No jos ne miehen vanhemille menee niin sittenhän lapsella ei ole enää mitään asiaa mummolaan.
Höpöhöpö meillä on kissoille allerginen lapsi ja mummolassa on kissoja. Kissat vaan eri huoneeseen. Ei se lapsi muutamassa tunnissa rikki mene, kyse on allergiaoireista ei nyt sentään mistään vakavammasta. Eivät oireet toki kivoja ole, mutta ei niiden takia ruveta koko elämää steriilissä kuplassa viettämään.
Kivat mummolamuistot tulee lapselle. No ei varmaan sitten voi olla kovin allerginen.. Että kuitenkin happi kulkee eikä ambulanssia tarvita... vaikka tosiaan ei ne muutkaan allergaiaoireet kyllä mukavia ole, niinkuin totesitkin.. muttet vain välitä..
Vierailija kirjoitti:
Rakit piikille! Tai teen teistä lasun.
No kakru sit piikille ku ehotus ei kelpaa.
Rakit Pelastusarmeijan joulupataan. Veikko Hurstinkin keräys voisi ottaa.
Vanhaa tietoa se, että allergiatapauksessa pitäisi ehdottomasti luopua koirista. Nykyään suositellaan siedättämistä. T. koira-allergikon äiti
No jos ne miehen vanhemille menee niin sittenhän lapsella ei ole enää mitään asiaa mummolaan.