Laspseni on suljetulla osastolla eikä saa kunnollista hoitoa

Mitä hel*tin hoitoa haluat hänelle? Akuuttivaiheessa ei kyl niitä mietitä

Voi pientä :( mutta ajattelisin että hoito on juurikin tuollaista monipuolista tekemistä lapsilla. Ehkä osastohoidossa olevien lasten tilanne on sellainen että vasta kun akuuttivaihenon ohi voi terapiaa jaksaa? Voimia sinulle äitinä. Onko sinulle järjestetty apua?

Kuinka nuori?

Vierailija kirjoitti:

Mitä hel*tin hoitoa haluat hänelle? Akuuttivaiheessa ei kyl niitä mietitä

Täytyyhän skitsofreenikolle olla hoitoa saatavilla. Täytyy edes yrittää. Tuntuu, että lapseni on vain suljettu sinne ja ainoa hoito on lääkkeet :( Hoitajille on aivan turhaa yrittää edes puhua.

Vierailija kirjoitti:

Voi pientä :( mutta ajattelisin että hoito on juurikin tuollaista monipuolista tekemistä lapsilla. Ehkä osastohoidossa olevien lasten tilanne on sellainen että vasta kun akuuttivaihenon ohi voi terapiaa jaksaa? Voimia sinulle äitinä. Onko sinulle järjestetty apua?

Lapseni on 17-vuotias eikä hänellä ole akuuttivaihe päällä.

Riippuu paikasta. Jossain osataan hoitaa, toisaalla taas ei.

Pitäisi saada psykoosi ensin lääkkeillä pois jotta voi miettiä muuta elämää. Se psykoosin hoito on nyt nr 1 ja sitä ei millään terapialla hoideta vaan tiukalla lääkityksellä. Ne levyraadit on vaan ajankulua, ei niiden tarkoituskaan ole ketään parantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hel*tin hoitoa haluat hänelle? Akuuttivaiheessa ei kyl niitä mietitä

Täytyyhän skitsofreenikolle olla hoitoa saatavilla. Täytyy edes yrittää. Tuntuu, että lapseni on vain suljettu sinne ja ainoa hoito on lääkkeet :( Hoitajille on aivan turhaa yrittää edes puhua.

Mitä kuvittelet sen hoidon olevan, ellei juuri noita ryhmiä? Pitäisikö laittaa tippa ja katetri?

Kaverini on ollut myös moneen kertaan ja samasta syystä . On aikuinen.

Hän sanoi aivan samaa. Siellä ollaan lähinnä säilytyksessä ja odotetaan lääkkeiden vaikutuksia.

Aiemmin olen luullut, että tuollaisessa paikassa saa jotain yksilöterapiaa tyyliin pari kertaa päivässä.

No...

Valvottu lääkehoito on se tärkein hoito.

Ja ne ryhmät ovat terapiaa, ja samalla potilaiden tarkkailua, sosiaalisten tilanteiden harjoituksia. Ryhmät siis ovat myös sitä hoitoa.

Lääkitystä, ryhmätoimintaa ja psykologi. Mitä muuta tuo on, jos ei hoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pientä :( mutta ajattelisin että hoito on juurikin tuollaista monipuolista tekemistä lapsilla. Ehkä osastohoidossa olevien lasten tilanne on sellainen että vasta kun akuuttivaihenon ohi voi terapiaa jaksaa? Voimia sinulle äitinä. Onko sinulle järjestetty apua?

Lapseni on 17-vuotias eikä hänellä ole akuuttivaihe päällä.

Jos hän on osastolla, niin tilanne on varmasti vielä sellainen ettei terapia ole ajankohtainen. Nyt tärkeä saada harhat oikealla lääkityksellä pois ja se oleminen muiden kanssa olisi varmasti myös hyödyksi. Ikävää on tietysti se, että koet ettei sinua äitinä kuunnella.

Minkälaista se terapia oikein on, mitä haluaisitte annettavan?

Tärkeintä on löytää oikeanlainen lääkitys ja myös käyttää sitä.

Skitsofrenia minun mielestäni tarkoittaa useampaa persoonaa ihmisessä ehkä he haluavat selvittää mikä se hallitseva persoona on joka provosoi muita persoonia en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Skitsofrenia minun mielestäni tarkoittaa useampaa persoonaa ihmisessä ehkä he haluavat selvittää mikä se hallitseva persoona on joka provosoi muita persoonia en tiedä.

Kuvaamasi on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, ihan eri sairaus. Skitsofrenia on (yksinkertaistetusti) todellisuudentajun pettämistä joko harhojen tai harhaluulojen muodossa.

Itse olin teininä osastolla reilu 10 v sitten ja siellä oli juuri kuvauksesi mukaista. Ryhmiä (musiikki, kuvataide...), yhteistä puuhaa (retkiä, ulkoiluja, ruoan laitto...), hyvä arkirytmi. Noin kerran viikossa näin psykologia, välillä oli lääkärin arviointeja ja lääkitys oli toki. Viihdyin hyvin ja itse koin tuon loistavana apuna. Välillä tietenkin jokin harmitti ja olin tietenkin vielä teini mutta varsinkin jälkikäteen arvostukseni saamaani hoitoa kohtaan on vain kasvanut. Oma ongelmani oli vakava masennus ja itsetuhoisuus.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin teininä osastolla reilu 10 v sitten ja siellä oli juuri kuvauksesi mukaista. Ryhmiä (musiikki, kuvataide...), yhteistä puuhaa (retkiä, ulkoiluja, ruoan laitto...), hyvä arkirytmi. Noin kerran viikossa näin psykologia, välillä oli lääkärin arviointeja ja lääkitys oli toki. Viihdyin hyvin ja itse koin tuon loistavana apuna. Välillä tietenkin jokin harmitti ja olin tietenkin vielä teini mutta varsinkin jälkikäteen arvostukseni saamaani hoitoa kohtaan on vain kasvanut. Oma ongelmani oli vakava masennus ja itsetuhoisuus.

Lisäyksenä vielä että osaston tarkoituksena oli juuri saada oireet sen verran hallintaan ja tilannetta tasoitettua että intensiivisempi yksilöterapia olisi ollut mahdollista.

Psykoosisairauden ensisijainen hoito on lääkehoito ja osastohoidon aihe on potilaan ja muiden ihmisten turvallisuuden takaaminen. Toiminnalliset ryhmät ja psykologin tapaaminen ovat edellisten lisäksi nimenomaan sitä hoitoa psykoosisairauteen. Osastohoidon tarkoitus ei ole psykoterapian tarjoaminen ja useimmiten osastohoidossa oleva ei sellaiseen edes ole kykenevä, vaan sen aika on myöhemmin. Hoitajan kanssa keskusteluja kyllä tulisi olla, mikäli näitä ei lapsellasi ole niin voit niitä pyytää hoitavalta lääkäriltä lapsellesi osastohoidon ajaksi.

Tässä nyt on joku ristiriita... Mistä AP tietää, että lapsella ei ole akuuttivaihetta päällä? Miksi hänet ylipäänsä on laitettu suljetulle osastolle, jos näin ei kerran ole? 

"Suljetulle osastolle" ei pääse ilman lähetettä. 

Kannattaa jaksaa vaan läheisenä nyt tukea sitä hoidossa oloa. Varmaan osasto näin alkuvaiheessa on paras paikka totutella lääkehoitoon. Tuttavalla oli sama diagnoosi, oma perhe ei millään halunnut hyväksyä että on sairas ja nyt oli sitten tehnyt henkirikoksen. En ikinä olisi ko. henkilöstä uskonut. Vanhemmalle varmasti hirveän raskasta, toivottavasti muistat itsekin pitää huolta itsestäsi ja puhua tuntemuksistasi, älä jää yksin asian kanssa. Varmasti kaipaat muutakin tukea kuin keskustelupalstat, toivottavasti saat sitä.