Luin lapsena Tuntemattoman sotilaan. Mieleeni on jäänyt kirjasta vain yksi kohta.
Luin lapsena Tuntemattoman sotilaan. Mieleeni on jäänyt kirjasta vain yksi kohta. Se kohta, jossa suomalainen sotilas a.m.p.u.u antautuneen neuvostoliittolaisen sotilaan.
"Neuvostoliittolainen sotilas yrittää hymyillä suomalaiselle ohi sotilaan, ihmiselle sotilaan takana.
-Ala laputtaa tuohon suuntaan.
Antautunut sotilas lähtee kävelemään epävarmasti, kuin peläten ymmärtäneensä jotain väärin. Sitten kajahtaa laukaus.
- Tuo oli tarpeetonta.
- Se olisi voinut yrittää karata.
- Kyllä ne on eri miehet, jotka karkaa. Ei tuo ollut sellainen mies, näkeehän sen.
- Piruako niitä erottelemaan."
Mitään muuta en muista siitä kirjasta.
Kommentit (2)
Minä luin myös kirjan jotain 13-vuotiaana. Karmaisevin kohta oli se, missä ambulanssia tulitettiin ja yksi mies jäi sinne loukkoon. Myös Lehdon kuolema oli satuttava.
Lue ihmeessä uudestaan, saattaisit ehkä ymmärtää myös mainitsemasi kohtauksen tarkoituksen.