En osaa elää

up

En minäkään. Elämä on mitäänsanomatonta tai surullista. En osaa toimia ihmissuhteissa. Kukaan ei halunnut olla kanssani pidempään. En jaksanut enää työtäkään. Voi kun olisi rohkeutta lähteä elämästä. Tappaminen vaan tuntuu niin väärältä, jopa itsensä tappaminen.

Yksi haave minulla on. Ottaisin kissan tai kaksi jos saisin asunnon mihin saa ottaa lemmikkejä.

Toivoisin niin teille molemmille valtavasti kaikkea mahdollista hyvää. Koen aika samaa, mutta minulla on kirjat ja musiikki. Vaikka olen jo vanha, nuo nuoruudesta asti mukana kulkeneet voimistajat ovat todella tärkeitä.

Voimaa teille. Voimmeko yhdessä täällä miettiä, voisiko elämälle sittenkin tehdä jotakin, että saisimme kaikki joskus loistaa iloa edes hetken?

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei kukaan välittänyt. Minun kanssani ei tehty mitään. Kontaktia otettiin vain, kun minun piti tehdä jotain tai sitten kiusattiin. En välittänyt. Elämäni oli sitä, että kotoa kouluun, läksyt, kotityöt ja nukkumaan. Saatettiin hakata, haukkua tai pakottaa tekemään jotain siinä välissä. Missään en ole koskaan käynyt, harrastuksia minulla ei ole ja en oikeastaa edes tiedä mitä tekisin. Nyt käyn töissä ja tulen kotiin tuntien itseni tyhjäksi. En tiedä, mitä elämässä pitäisi tehdä tai mikä sen tarkoitus on. Haluaisin itsekkäästi olla onnellinen, mutta myös saavuttaa jotain koko maailman hyväksi. Haluaisin tuntea ja kokea elämän samalla menestyen.

Missä oikein opiskelit? Mihin ammattiin?

Yritä miettiä pieniä asioita joista saisit iloa elämään. Voit myös jutella ja lohduttaa sisäistä lastasi ja suoda itsellesi sitä hyvää mitä sinulta on lapsena puuttunut. Huolimatta siitä, että sinua nähty tai arvostettu, olet arvokas, ainutkertainen itsesi. Läheisesi olivat ilmeisesti niin rikkinäisiä ihmisiä, että eivät osanneet rakastaa. Se ei ole sinun vikasi. Halauksia ja kaikkea hyvää elämääsi. Toivon että ryhdyt nyt tekemään pieniä hyviä tekoja itseäsi kohtaan. Voit käydä vaikka päähieronnassa tai jossain hemmottelussa. Ostaa hyvää ruokaa ym. Voimia sinulle!

Ei tuollaisesta enää ylös selviä. Sinusta ei ole välitetty, niin sinusta ei ole kasvanut mitään eikä tärkeää kellekään. Ymmärrän hyvin, koska tunnen itse ihan samoin. Mitä joku typerä maksettu päänhieronta toisen ihmisen kiinnostusta korvaisi?

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollaisesta enää ylös selviä. Sinusta ei ole välitetty, niin sinusta ei ole kasvanut mitään eikä tärkeää kellekään. Ymmärrän hyvin, koska tunnen itse ihan samoin. Mitä joku typerä maksettu päänhieronta toisen ihmisen kiinnostusta korvaisi?

Eihän se sitä korvaakaan, mutta tuskin toisen kosketuksesta haittaakaan on. Saa endorfiinit liikkeelle. Ymmärrän toki, ettei tällaiset asiat kaikkea muuta. Se oli vain esimerkki, jostain hyvästä teosta itseä kohtaan.

Päähieronnasta olen eri mieltä, sitä harjoittavat on sekopäitä, jotka itse olisi avun tarpeessa.

Ap, täällä yks ylijäämä. Olen ollut aina se ruma lapsi ja vihan kohde.

Jos oikein miettii mistä kaikesta on jäänyt paitsi, tuska voi turruttaa niin että menettää sen ainoan eli yhteyden itseensä.

Toinen eli ainoa vaihtoehto sinulle ja minulle on, että katsotaan mitä on puutteista huolimatta! Kädet liikkuu, jalat liikkuu. Osaamme huolehtia pyykeistä, vuokrasta ym niin ettei ole muiden armoilla. Sinä olet ainoa sinä ja vain sillä on väliä.

Ei ole koskaan myöhäistä aloittaa mitään. Esim ilmoittaudu kansalaisopiston viikkojumppaan tms. Osallistu. Tärkeintä ettet menetä itseäsi tai tuhoudu kuten esim narsistit on ihmisinä menetettyjä.

Voittaja on se joka ei katkeroidu.