Miksi nykyään ei tehdä vallankumouksia?

No sanoppa, aihetta kyllä olis. Ehkä ihmiset pelkäävät liikaa oman elintasonsa menetystä.

Koska elämme "spektaakkelin yhteikunnassa" , jossa kaikki on yhtä deja vu:ta. Kun jotain tapahtuu , jakautuu se oitis aistimuksiin ja kokemukseen ( muistiin). Aistimusten rinnalle tulee siis kokemus , joka on yhtä kuin eletty menneisyys. Toisin sanoen koemme kaiken jo nähtynä, tehtynä ja koettuna ja näin ollen emme enää heittäydy elämään, niin että itse kokisimme sen aidosti itse. Syntyy deja vu -ilmiö eli siis olemme jo nähnyt tämän ennenkin eikä mikään uusi asia näin ollen herätä minussa juuri minkäänlaisia reaktioita, tuntemuksia, kun kerran kaikki on jo koettu ja nähty. Elämämme nykyisin on pelkkää elokuvaa, fiktiota, satua ja katselemme sitä etäisesti kuin olisimme jatkuvassa usvassa, unessa.  Kuvallisuus on täyttänyt kaiken. 

Suosittelen aiheesta kirjaa: Guy Debord, Spektaakkelin yhteiskunta.

Koska kaikki on liian hyvin.

Ei ehdi kun pitää ottaa parit selfiet naamakirjaan.

Koska meillä on demokraattinen systeemi ja hallitsijoita voi vaihtaa vaaleilla.

Vallankumoukset ovat lähes aina väkivaltaisia ja luovat pitkäksi aikaa sekasorron ja kaaoksen ajan. On muutamia eurooppalaisia tapauksia: Varsovan liiton maiden irtaantuminen Neuvostoliitosta ja etenkin DDR:n katoaminen. Tämä johtui lahosta Neuvostoliitosta, jota ei voitu enää pitää kasassa. Sen jälkeen Venäjällä on palattu imperialistiseen voimapolitiikkaan. 847