Lue keskustelun säännöt.
Influenssarokotuksen jälkeen
03.12.2018 |
Oletteko saaneet pitkään kestävää kuumeetonta flunssaa? Sattumaako. vain, mutta aika rasittava tämä flunssa, jota on jatkunut jo toista viikkoa.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Tässä on selväkielisemmin purettu tuo aihe auki https://www.ctvnews.ca/health/serial-flu-shots-may-limit-body-s-ability…
'Serial' flu shots may limit body's ability to fight virus in future: researchers
Havainto, jossa "useammin rokotteita ottaneet sairastuvat todennäköisemmin" selittyy hyvin yksinkertaisesti sillä, että rokotteen ottaa todennäköisemmin ihminen, joka pelkää sairastuvansa, eli on joko jollain tavalla sairas (esim. immuunikatoinen, vanhus, yms) tai sitten elää ympäristössä, jossa sairauden todennäköisyys on kohonnut (kuten sairaalassa, lastentarhassa, koulussa, intissä, yms). Tuo havainto puolestaan on ihan yhtä "hyödyllinen" kuin sekin, että sairaammat ihmiset syövät todennäköisemmin lääkkeitä.
Tarvitaan kontrolloitu tutkimus, jotta tämä efekti voidaan sulkea pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän se menee aina niin, että kaikki jotka on rokotettu sanovat heti, että joo kyllä minulle flunssa tuli ja on kestänyt jo kolmatta viikkoa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä rokotuksen kanssa, olisi kyllä tullut pahempana jos en olisi ottanut rokotusta?!?
Eihän se todellakaan "mene aina niin", koska influenssaan ei ihmiset sairastu kuin verrattain harvoin muutenkaan. Keskimäärin kahdesti vuosikymmenessä. Vai tarkoitatko tosissasi flunssalla oikeaa flunssaa, eikä influenssaa? (Tämän siitä saa, kun ette osaa edes flunssasta puhua oikeilla sanoilla koskaan).
Sekään ei pitäisi paikkansa, koska rokotetut eivät sairastu flunssiin yhtään sen useammin kuin muutkaan.
Meillä tasan kaksi työntekijää otti rokotuksen ja he ovat ainoita joilla on tänä syksynä ollut flunssaa, molemmat tälläkin hetkellä sairaana!
Onko tilastotiede tosiaan niin haastavaa, että sellaisia melkein lastentarhassakin opetettuja asioita kuin "otanta" et ole kyennyt sisäistämään?
Muut täysin terveinä, yhdellä pientä kausiflunssaa muutaman päivän. Tietysti tämäkin on vain sattumaa, vai onko sittenkään?
Jos se ei olisi sattumaa, niin se näkyisi tutkimuksissa.
Olisiko syytä tutkia myös altistumisreittejä? Pisto ihonalaiskudokseen tai lihakseen rokotteen mukana vs nenä-suu-nielu reitin kautta? Luonnollinen reitti lienee nenän ym limakalvojen kautta, kun on kyse influenssaviruksista.
Yleisesti tiedetään, että rään syöminen on jopa terveellistä. Pysyy terveempänä, kun syö omaa räkäänsä. Siinä rokottaa itse itseään taudinaiheuttajia vastaan, kun ruoansulatusnesteet pilkkovat räkään pysähtyneet taudinaiheuttajat vatsalaukussa ja kehon puolustusjärjestelmän solut, erilaiset valkosolut siis, pääsevät kontaktiin taudinaiheuttajan pintarakenteiden kanssa. Nenässäkin toki pääsee, mutta siellä taudinaiheuttajat eivät ole yhtä pilkotussa muodossa, kuin vatsalaukun kautta edetessään! Rokotteessakin on taudinaiheuttajan rakenneosia.
Syökää räkää ja ottakaa vain tarpeelliset sekä riittävän turvalliset rokotteet!
Vierailija kirjoitti:
Olisiko syytä tutkia myös altistumisreittejä? Pisto ihonalaiskudokseen tai lihakseen rokotteen mukana vs nenä-suu-nielu reitin kautta? Luonnollinen reitti lienee nenän ym limakalvojen kautta, kun on kyse influenssaviruksista.
Tutkia miten?
Meinaatko tosissasi, ettei ole täysin tavanomainen tapahtuma luonnossa, että torahammas tai ruusupiikki lävähtää lihakseen asti varustettuna isolla läjällä mikrobeja? Mikrobeja kiertää veressäsikin. Elimistöllä on valmius torjua minnepäin kehoa tahansa joutuvat taudinaiheuttajat.
Yleisesti tiedetään, että rään syöminen on jopa terveellistä. Pysyy terveempänä, kun syö omaa räkäänsä. Siinä rokottaa itse itseään taudinaiheuttajia vastaan, kun ruoansulatusnesteet pilkkovat räkään pysähtyneet taudinaiheuttajat vatsalaukussa ja kehon puolustusjärjestelmän solut, erilaiset valkosolut siis, pääsevät kontaktiin taudinaiheuttajan pintarakenteiden kanssa.
Relevanttius keskustelulle? Nolla.
Syökää räkää ja ottakaa vain tarpeelliset sekä riittävän turvalliset rokotteet!
Eli käytännössä kaikki tarjolla olevat rokotteet. Vai luuletko jonkin niistä olevan jotenkin tarpeeton tai epäturvallinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Mistään sanomastasi ei käy ilmi, että sarjoittaiset rokotukset voisivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Myöskään useammasta samanaikaisesta virusinfektiosta ei ole ollut kyse, vaan samanaikaisesta rokotuksesta infektiotaudin aikoihin. Tosin eipä kyllä ole ollut kummoistakaan näyttöä nyt siitäkään, että edes virusinfektioiden yhtäaikaisuus erityisemmin haittaisi elimistön taistelua niitä vastaan yhtäaikaisesti, ellei toisella patogeenilla vartavasten ole kykyä alentaa vastustuskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Mistään sanomastasi ei käy ilmi, että sarjoittaiset rokotukset voisivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Myöskään useammasta samanaikaisesta virusinfektiosta ei ole ollut kyse, vaan samanaikaisesta rokotuksesta infektiotaudin aikoihin. Tosin eipä kyllä ole ollut kummoistakaan näyttöä nyt siitäkään, että edes virusinfektioiden yhtäaikaisuus erityisemmin haittaisi elimistön taistelua niitä vastaan yhtäaikaisesti, ellei toisella patogeenilla vartavasten ole kykyä alentaa vastustuskykyä.
Ilmiötä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi. Kun kaivelet, on epäilyitä ollut vuosia, ainakin vuodesta 1999 alkaen. Esimerkiksi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4387051/
Canada’s Sentinel Physician Surveillance Network has previously observed this decrease in effectiveness, as have others. In the September 2014 issue of Clinical Infectious Diseases, US investigators documented a lower vaccine effectiveness in those who’d had flu vaccine over the previous five years, compared to those who’d had only the previous year’s vaccine or no vaccine previously.
The findings are also consistent with a 1999 observation of variable flu vaccine efficacy depending on immunization history, by Derek J. Smith, the current director, WHO Collaborating Centre for Modelling, Evolution and Control of Emerging Infectious Diseases. Smith proposes “antigenic distance” as an explanation. This hypothesis holds that the impact on the current season’s vaccine effectiveness is most pronounced when the difference between last season’s vaccine component and the current season’s vaccine component is small (this year they’re identical).
In that case, the current season’s vaccine may boost memory of the earlier vaccine’s antibody responses; then these “old” antibodies may mop up the current vaccine’s antigen before the newly vaccinated person can mount an immune response to it (this is called antibody interference).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Mistään sanomastasi ei käy ilmi, että sarjoittaiset rokotukset voisivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Myöskään useammasta samanaikaisesta virusinfektiosta ei ole ollut kyse, vaan samanaikaisesta rokotuksesta infektiotaudin aikoihin. Tosin eipä kyllä ole ollut kummoistakaan näyttöä nyt siitäkään, että edes virusinfektioiden yhtäaikaisuus erityisemmin haittaisi elimistön taistelua niitä vastaan yhtäaikaisesti, ellei toisella patogeenilla vartavasten ole kykyä alentaa vastustuskykyä.
Ilmiötä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi. Kun kaivelet, on epäilyitä ollut vuosia, ainakin vuodesta 1999 alkaen. Esimerkiksi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4387051/
Canada’s Sentinel Physician Surveillance Network has previously observed this decrease in effectiveness, as have others. In the September 2014 issue of Clinical Infectious Diseases, US investigators documented a lower vaccine effectiveness in those who’d had flu vaccine over the previous five years, compared to those who’d had only the previous year’s vaccine or no vaccine previously.
The findings are also consistent with a 1999 observation of variable flu vaccine efficacy depending on immunization history, by Derek J. Smith, the current director, WHO Collaborating Centre for Modelling, Evolution and Control of Emerging Infectious Diseases. Smith proposes “antigenic distance” as an explanation. This hypothesis holds that the impact on the current season’s vaccine effectiveness is most pronounced when the difference between last season’s vaccine component and the current season’s vaccine component is small (this year they’re identical).
In that case, the current season’s vaccine may boost memory of the earlier vaccine’s antibody responses; then these “old” antibodies may mop up the current vaccine’s antigen before the newly vaccinated person can mount an immune response to it (this is called antibody interference).
Linkkaamasi havainnot ovat täysin odotettavissa, vaikkei asiasta yhtään mitään tietäisikään. Johan sen mekanisminkin kerroin; sairaammat/alttiimmat ihmiset ottavat todennäköisemmin rokotteen. Yhtä hyvin voisit linkata tänne juttuja siitä, kuinka sairaaloissa käyvät ihmiset kuolevat todennäköisemmin kuin sairaaloissa käymättömät. Onko jotain epäselvää tässä mekanismissa vai voisitko vahvistaa, että ymmärrät tai et ymmärrä, jotta osaan varata riittävästi rautalankaa jatkossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Mistään sanomastasi ei käy ilmi, että sarjoittaiset rokotukset voisivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Myöskään useammasta samanaikaisesta virusinfektiosta ei ole ollut kyse, vaan samanaikaisesta rokotuksesta infektiotaudin aikoihin. Tosin eipä kyllä ole ollut kummoistakaan näyttöä nyt siitäkään, että edes virusinfektioiden yhtäaikaisuus erityisemmin haittaisi elimistön taistelua niitä vastaan yhtäaikaisesti, ellei toisella patogeenilla vartavasten ole kykyä alentaa vastustuskykyä.
Ilmiötä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi. Kun kaivelet, on epäilyitä ollut vuosia, ainakin vuodesta 1999 alkaen. Esimerkiksi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4387051/
Canada’s Sentinel Physician Surveillance Network has previously observed this decrease in effectiveness, as have others. In the September 2014 issue of Clinical Infectious Diseases, US investigators documented a lower vaccine effectiveness in those who’d had flu vaccine over the previous five years, compared to those who’d had only the previous year’s vaccine or no vaccine previously.
The findings are also consistent with a 1999 observation of variable flu vaccine efficacy depending on immunization history, by Derek J. Smith, the current director, WHO Collaborating Centre for Modelling, Evolution and Control of Emerging Infectious Diseases. Smith proposes “antigenic distance” as an explanation. This hypothesis holds that the impact on the current season’s vaccine effectiveness is most pronounced when the difference between last season’s vaccine component and the current season’s vaccine component is small (this year they’re identical).
In that case, the current season’s vaccine may boost memory of the earlier vaccine’s antibody responses; then these “old” antibodies may mop up the current vaccine’s antigen before the newly vaccinated person can mount an immune response to it (this is called antibody interference).
Linkkaamasi havainnot ovat täysin odotettavissa, vaikkei asiasta yhtään mitään tietäisikään. Johan sen mekanisminkin kerroin; sairaammat/alttiimmat ihmiset ottavat todennäköisemmin rokotteen. Yhtä hyvin voisit linkata tänne juttuja siitä, kuinka sairaaloissa käyvät ihmiset kuolevat todennäköisemmin kuin sairaaloissa käymättömät. Onko jotain epäselvää tässä mekanismissa vai voisitko vahvistaa, että ymmärrät tai et ymmärrä, jotta osaan varata riittävästi rautalankaa jatkossa?
Höpö höpö. Lue tutkimukset. Mikäli asia olisi selvä, asiaa ei enää tutkittaisi. Eli kaiva se rautalanka sieltä rectumista ja ala lukea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä oli kuumetta ja flunssaa jo ennen rokotteen ottamista. Kuumeni oli ehtinyt laskea joten otin rokotteen jonka seurauksen kuume nousi uudestaan ja muksullakin nousi kuume.. Nyt jo 2 viikko menos tät flunssaa ja joka aamu semmone yskä ku olis hiekkaa nielly 5 kiloo yön aikana 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei flunssaa rokotuksesta saa.
Rokotuksen jälkeen voi toki tulla esim. kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja tuntuu siis siltä että on tulossa kipeäksi, mutta se varsinainen tauti jääkin tulematta.
Missään tapauksessa ei tule flunssaa eikä oireet kestä toista viikkoa, pari päivää ehkä.Ei ole totta. Rokotus alentaa vastustuskykyä muutamaksi viikoksi, sen takia flunssa voi tarttua tavallista helpommin ja kestää kauemmin.
Miksi ihmeessä rokotus alentaisi vastustuskykyä? Sehän on vain niiden rokotuksien sivuvaikutus, joissa on elävä taudinaiheuttaja, jolla on tapana pyrkiä häiriköimään immuunipuolustusta.
Mekanismi on ilmeisesti se, että keho voi tuottaa tietyn määrän fagosytoivia makrofageja, jotka ovat oppineet sen puolustuksensa B- ja T-soluilta. Nyt kun rokotus annetaan, alkavat nämä B- ja T-solut sitten replikoitua ja jos samaan aikaan iskee joku uusi tai vanha tuttu virus, niin keho ei yksinkertaisesti kerkeä tuottamaan tarpeeksi näitä immuunipuolustukseen tarvittavia soluja. Mitään varmuutta tästä ei ole, mutta ilmiö on kuitenkin hyvin yleinen.
Missä on tutkimus siitä, että keho ei kerkeäisi tuottamaan tarpeeksi soluja?
Jos influenssarokotus aiheuttaisi merkityksellistä vastutuskyvyn alenemista, se nähtäisiin tutkimuksissa, riippumatta siitä, kuvitteleeko joku mekanismin olevan olemassa vaiko ei.
Influenza Vaccination Is Not Associated With Detection of Noninfluenza Respiratory Viruses in Seasonal Studies of Influenza Vaccine Effectiveness
https://academic.oup.com/cid/article/57/6/789/329048
gg
En muista missä yhteydessä tuosta mekanismista debatoitiin, liittynee tähän https://academic.oup.com/cid/article/63/1/21/1745238
A Perfect Storm: Impact of Genomic Variation and Serial Vaccination on Low Influenza Vaccine Effectiveness During the 2014–2015 Season
Conclusions. Variation in the viral genome and negative effects of serial vaccination likely contributed to poor influenza vaccine performance in 2014–2015.
eli sekä sarjoittainen rokottaminen että ilmeisesti useampi virustyyppi samaan aikaan heikentää immuunipuolustuksen toimintaa em. mekanismeilla.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).
Kun käyt läpi koko tuon debatin, on se mekanismi siellä jossain selitetty. Eikä se tietysti ollut varmistettu, vaan arvelu. Näkemys on kuitenkin se, että näyttää siltä, että a) sekä sarjoittaiset rokotukset että b) useammat virusinfektiot yhtäaikaa voivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Ilmiö on lähtenyt oikeasta elämästä ja siksi sitä tutkitaan. Vaikka mekanismi ei olisikaan vielä selvillä, on varmaan aika typerää väittää etteikö tässä ole jotain lisätutkimisen aihetta?
Mistään sanomastasi ei käy ilmi, että sarjoittaiset rokotukset voisivat alentaa immuunipuolustuksen kykyä.
Myöskään useammasta samanaikaisesta virusinfektiosta ei ole ollut kyse, vaan samanaikaisesta rokotuksesta infektiotaudin aikoihin. Tosin eipä kyllä ole ollut kummoistakaan näyttöä nyt siitäkään, että edes virusinfektioiden yhtäaikaisuus erityisemmin haittaisi elimistön taistelua niitä vastaan yhtäaikaisesti, ellei toisella patogeenilla vartavasten ole kykyä alentaa vastustuskykyä.
Ilmiötä ei ole tutkittu vielä tarpeeksi. Kun kaivelet, on epäilyitä ollut vuosia, ainakin vuodesta 1999 alkaen. Esimerkiksi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4387051/
Canada’s Sentinel Physician Surveillance Network has previously observed this decrease in effectiveness, as have others. In the September 2014 issue of Clinical Infectious Diseases, US investigators documented a lower vaccine effectiveness in those who’d had flu vaccine over the previous five years, compared to those who’d had only the previous year’s vaccine or no vaccine previously.
The findings are also consistent with a 1999 observation of variable flu vaccine efficacy depending on immunization history, by Derek J. Smith, the current director, WHO Collaborating Centre for Modelling, Evolution and Control of Emerging Infectious Diseases. Smith proposes “antigenic distance” as an explanation. This hypothesis holds that the impact on the current season’s vaccine effectiveness is most pronounced when the difference between last season’s vaccine component and the current season’s vaccine component is small (this year they’re identical).
In that case, the current season’s vaccine may boost memory of the earlier vaccine’s antibody responses; then these “old” antibodies may mop up the current vaccine’s antigen before the newly vaccinated person can mount an immune response to it (this is called antibody interference).
Linkkaamasi havainnot ovat täysin odotettavissa, vaikkei asiasta yhtään mitään tietäisikään. Johan sen mekanisminkin kerroin; sairaammat/alttiimmat ihmiset ottavat todennäköisemmin rokotteen. Yhtä hyvin voisit linkata tänne juttuja siitä, kuinka sairaaloissa käyvät ihmiset kuolevat todennäköisemmin kuin sairaaloissa käymättömät. Onko jotain epäselvää tässä mekanismissa vai voisitko vahvistaa, että ymmärrät tai et ymmärrä, jotta osaan varata riittävästi rautalankaa jatkossa?
Höpö höpö. Lue tutkimukset. Mikäli asia olisi selvä, asiaa ei enää tutkittaisi. Eli kaiva se rautalanka sieltä rectumista ja ala lukea!
Sulla on kaiketi ongelmia lukemisen ymmärtämisessä. Mä en ole väittänyt, että asia olisi selvä, vaan että tuo ehdotettu mekanismi sarjarokotteiden näennäiseen vaikutukseen on varsin mahdollinen. Tietenkin se pitää tutkia tästä huolimatta, koska eihän mekanismin olemassaolo millään tavalla tarkoita, että kyse olisi nimenomaan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole eikä sinunkaan flunssasi johdu rokotteesta. Niiden sivuvaikutukset ovta lyhytkestoista paikallista ihoärsytystä tai arkuutta pistoskohdassa tai samana iltana kuumetta, joka johtuu siitä, että rokotteen pintaproteiinit aktivoivat oman puolustusjärjestelmäsi eli rokote on alkanut toimia. Pidempään jatkuvat flunssa- tai muut oireet ovat muusta johtuvaa kuin influenssarokoitteesta.
Todellakin rokotteesta voi tulla sairaaksi. Ja immuunipuolustus laskee rokotteen seurauksena ja silloin sairastuu helpommin. En ottaisi ikinä moista rokotetta. Rokotetut ovat yleisesti ottaen sairaampia. Myös rokotettujen lasten vanhemmat ovat sairaana usein n. Viikko kaks sen jälkeen kun lapsansa ovat saaneet rokotteet. Ja lapset myös jo ennen vanhempiaan sairaana. Hullun hommaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei. Sain vain aivokuumeen. En enää koskaan ota kys.rokotetta. Tutkimuksissa todettiin, että rokotus tuon aiheutti. En ole ainoa.
Miksi alapeukut? Tekö haluaisitte saada aivokuumeen? Naapurini sai sen myös tuosta rokotteesta pari vuotta sitten. Opetteli uudelleen puhumaan, kirjoittamaan jne...
Ihmisen oma immuniteetti kärsii pahasti kun kaikkea vastaan rokotetaan. Pian joutuu elämään lasipallon siällä.
Mulla nousi kuume seuraavana päivänä. Kesti 1vrk, 39 astetta.
Uskomatonta vänkäämistä! Toinen laittaa linkin tutkimukseen, ja kaksi minuuttia myöhemmin tulee tyrmäys. Varmasti tuossa ajassa ehtiikin lukemaan ja sisäistämään kaiken lukemansa🙄 Ottamatta yhtään kantaa puolesta tai vastaan, ihan vaan ohiksena, just tämä on vialla nykyisessä keskustelukulttuurissa; tarve olla oikeassa ajaa kaiken edelle. Todella älykästä😩
Vierailija kirjoitti:
Todellakin rokotteesta voi tulla sairaaksi.
Mitenkähän ihmeessä siitä voi tulla sairaaksi? Rokotteessa ei ole eläviä pöpöjä laisinkaan.
Ja immuunipuolustus laskee rokotteen seurauksena
Eihän laske. Minkä naurettavan tutkimuksen perusteella väität jotain noin typerää?
Rokotetut ovat yleisesti ottaen sairaampia.
Samoin ovat sairaaloissa käyvät ihmiset ja lääkkeitä syövät ihmiset. Mistäköhän johtuu, osaisikohan kukaan keksiä, mitä luulet?
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta vänkäämistä! Toinen laittaa linkin tutkimukseen, ja kaksi minuuttia myöhemmin tulee tyrmäys. Varmasti tuossa ajassa ehtiikin lukemaan ja sisäistämään kaiken lukemansa🙄 Ottamatta yhtään kantaa puolesta tai vastaan, ihan vaan ohiksena, just tämä on vialla nykyisessä keskustelukulttuurissa; tarve olla oikeassa ajaa kaiken edelle. Todella älykästä😩
En tiedä mihin viestiin viittaat, mutta ainakin minä pystyn monesti sisäistämään tutkimusten sisällön jopa muutamassa sekunnissa, koska mua vastaan käytetyt tutkimukset olen lukenut yleensä aiemminkin. Samoin joissain tutkimuksissa ei ole mitään erikoista, eikä niitä edes tarvitse lukea abstraktia pidemmälle tietääkseen tarkalleen mistä niissä on kyse. Aika harvinaistahan se on, että tarvitsee tutkimuksesta lukea muutamaa lausetta enempää, jos yhtään on aihepiiri tuttu ja tietää millaisia erilaisia tutkimuksia on olemassa.
Eihän linkissäsi millään muotoa edes käsitellä aihetta. Jos sarjarokottamisessa (jossa on kyse vuosittaisista rokotuksista useampana vuotena peräkkäin) on ongelmia, niin nehän ovat aivan muualla kuin samanaikaisissa infektioissa. Nyt kaivattiin mekanismia sille, että rokottaminen alentaisi vastustuskykyä. Mielellään jokin siinä määrin realistinen mekanismi, että se ihan näkyisi oikeassa elämässäkin asti (eli ihmistutkimuksissa, eikä vain paperilla).