Laihtuminen ja muiden kommentit
Olen ollut hyvin lihava. Nyt olen laihtunut 25kg ja melekein saman verran on vielä matkaa että pääsen normaalipainoon. Olen iloinen saavutuksesta tähän asti ja innoissani jatkan elämäntapamuutosta.
Ympäristöstä on tullut positiivista palautetta mutta myös paljon outoja kommentteja. Minulle on töissä sanottu ”Kyllä sä kohta lihot takaisin” ja vaikka mulla on vielä reilu ylipaino om sanottu että pitää lopettaa laihduttaminen ettei mene liikaa paino alas. Onko muillekin käynyt tuollaisia?
Ihmettelen kyllä hirveästi suhtautumista. Itse olen aina iloinen kun muut onnistuu laihdutuksessa. Tietenkin olen ollut kateellinen mutta sen olen heille ihan sanonut. Että olen kateellinen kun en itse saa itseäni niskasta kiinni. Ja paljon olen saanut hyvina vinkkejä jotka on auttanut minua itseä nyt pudottamaan painoa.
Kommentit (21)
Joidenkin on vaikea hahmottaa se, että ihmisen ulkonäkö ei ole sama asia kuin ihmisen luonne. Kun ulkonäkö muuttuu, he kokevat kuin pitäisi tutustua toiseen uudestaan ja kokevat muutosvastarintaa. Helpompaa jos toinen lihoisi takaisin.
Ja tietysti osa on niitä ilkeitä ihmisiä joista on kivaa olla toista hoikempi.
Todellakin kuulostaa tutulta. Ja mikä kummallisinta, kommentoijat ovat aina niitä läheisimpiä (myöskin ylipainoisia) naisia.
Ajattelen sen johtuvan vain ja ainoastaan kateudesta, joka on muka verhottu huoleen minun hyvinvoinnistani.
Olen jojoillut painoni kanssa, ja nähnyt tämän syklin jo monesti. Takaisin lihominen vaikuttaa olevan näille kommentoijille ikään kuin helpotus: nyt saa taas minunkin kanssani mässäillä.
Mulla sanoi jopa lääkäri että ei sitten liikaa laihduteta, painoin tuolloin 100kg..
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kuulostaa tutulta. Ja mikä kummallisinta, kommentoijat ovat aina niitä läheisimpiä (myöskin ylipainoisia) naisia.
Ajattelen sen johtuvan vain ja ainoastaan kateudesta, joka on muka verhottu huoleen minun hyvinvoinnistani.
Olen jojoillut painoni kanssa, ja nähnyt tämän syklin jo monesti. Takaisin lihominen vaikuttaa olevan näille kommentoijille ikään kuin helpotus: nyt saa taas minunkin kanssani mässäillä.
Sinun jatkuva kälätys laihtumisesta, lihomisestasi, kiloistasi, ruuastasi, dieeteistäsi ja kaikesta siihen liittyvästä aiheuttaa sen ärsytyksen muissa, ei se laihtumisesi. Et osaa ilmeisesti enää puhua mistään muusta kuin siitä ja se asia on niin monta kertaa läpikäyty ja jeesusteltu, että kaikkia tympii ihan kunnolla jo. Lopeta ainainen puhuminen itsestäsi. Se on vaikeaa, kun jutut ovat aina olleet minä minä minä -juttuja, mutta yritä edes. Jätä mahdollinen laihtumisesi sivuun ja juttele kerrankin muiden kanssa joistakin ihan muista aiheista.
Sinä olet tässä se asioita yhdistävä tekijä, eivät kaikki muut.
Mulle ihan yksi tuttu mies kommentoi kun laihduin parikymppisenä pullukasta hoikaksi, mutta en ollut vielä missään nimessä laihaksi laskettavissa, että älä enää laihdu kohta katoat kokonaan. WTF. En kestä just tuota, että toiset katsoo oikeudekseen arvioida muiden kroppaa suoraan päin naamaa, oli se sitten laiha tai pyöreä. Puhukoot selän takana jos pakko on jostain jauhaa, mutta antaisi kehorauhan sille kohteelle.
En ole kuullut tommosia. Viimeksi eilen kuulin että joka kerta ku nään sut näyttää että oon laihtunut lisää. Pelkkää positiivista oon kuullut muutoksesta. Toki yks kaveri sanoi että ei kannata enää pahemmin tiputtaa painoa kun sanoin että tarkotus tiputtaa vielä 8 kg. En kylläkään ottanut sitä pahalla. painoa mullakin tippunut jo yli 20 kg. tsemppiä sulle äläkä välitä noista jutuista.
Itse laihduin avioeron ja stressin uuvuttamana, tuntuu pahalta että ihmiset ottavat asiakseen kommentoida toisen riutumista.
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut tommosia. Viimeksi eilen kuulin että joka kerta ku nään sut näyttää että oon laihtunut lisää. Pelkkää positiivista oon kuullut muutoksesta. Toki yks kaveri sanoi että ei kannata enää pahemmin tiputtaa painoa kun sanoin että tarkotus tiputtaa vielä 8 kg. En kylläkään ottanut sitä pahalla. painoa mullakin tippunut jo yli 20 kg. tsemppiä sulle äläkä välitä noista jutuista.
Kiitos kannustuksesta! Minulla on tavoitteena päästä lähelle normaalipainoa mutta olen päättänyt että olen enemmän kun tyytväinen jos pääsen 5kg päähän siitä.
Minusta välillä tuntuu että ihmiset ei hahmota toisten painoa. Moni ei minustakaan suostu uskomaan että olen ollut 110kg kaikkein isompana. Itse en koskaan ota painojuttuja keskustelun aiheeksi mutta nyt tuntuu että olen jotenkin velvollinen kertomaan ”salaisuuteni laihtumiseen” muille. Ja pettymys on kova kun sanon että syön vähemmän ja liikun enemmän 😂 Paino ja ruoka tuntuu olevan aina sellainen aihe jota kaikki jaksaa jutella. Ap
Itse olen laihduttanut 14 kiloa viime elokuusta. Tarkoitus on pudottaa vielä 6 kiloa. Olen saanut myös osakseni arvostelua, että saan kaikki kiloni takaisin. Itse olen todennut, että asia on täysin Minun omassa käsissäni. Muut eivät päätä mitä syön, vaan päätös on oma.
Se on outoa, että kaverien mielestä 20 kg lihominen ei näkynyt missään, mutta kkun laihduin pari kiloa, niin se kyllä huomattiin.
Tuttua, minä pudotin painoa 70 kg. Eli todella isosti. Tein täydellisen elämäntapamuutokse . Laihduin syömällä ja liikkumalla. Tuut eivät tunnistaneet. Minuun suhtaudutaan nyt kauniina ja hoikkana ihan eritavalla.
Liikunnasta on tullut intohimoni, juoksen käyn kestovoimatreeneissä, kuntosalilla. Saan spagaatin ja jalkaprässissä nousee 300 kg maksimivoimatestissä.
Urheilulla olen saanut kauniin kropan.
Olen ollet normaalipainoinen nyt 2 vuotta, paino pysynyt samana. Vaatekoko XS tai S. Olen pieni ja siro.
Painon pudotuksen alussa sain paljon tsemppaavia kommentteja, seuraavaksi kun painoa oli tippunut 25-30 kg alkoi tulla hämmästys, ihailu ja epäily siitä että kyllähän laihdutus on helppoa mutta painon ylläpitäminen vaikeaa... ja kun saavutin tavoitteeni tuli joko hiljaisuus tai todella ihailevia kommentteja.
Kukaan ei enää kommentoi minulle painon ylläpidon haasteellisuudesta:) koska olen jo kaksi vuotta tässä samassa painossa.
Suurin muutos on tullut miesten asenteista. Ennen olin näkymätön, nyt minua katsellaan ja yritetään flirttailla ja iskeä, työpaikalla, kuntosalilla, bussipysäkillä... puhumattakaan baareista, siellä en saa olla enää rauhassa, miehiä pitää hätistää pois, jos haluaa olla rauhassa. Ja miehet ovat todella ystävällisiä ja kohteliaita, ennen olin näkymätön, nyt etsitään katsekontaktia ja hymyillään, tuntemattomat miehet tervehtivät jne.
Minä saan jo nyt paljon enemmän huomiota miehiltä vaikka olen vielä ylipainoinen. En oikein tiedä miten siihen reagoisin. Olen saanut olla rauhassa näkymätön melkein koko mun aikuisen elämän enkä osaa flirttailla enkä oikeastaan nyt edes halua miestä sotkemaan mun elämää. Tarpeeksi täasä on tekemistä ihan muutenkin. Sitä paitsi haluaisin jotenkin ensin itse nähdä miten paljon iho alkaa roikkumaan ja antaa itselleni aikaa rauhassa yksin tottua ulkonäkööni ja vahvistaa uusia hyviä elämäntapojani ennen kun pitäisi ottaa joku muukin huomioon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuttua, minä pudotin painoa 70 kg. Eli todella isosti. Tein täydellisen elämäntapamuutokse . Laihduin syömällä ja liikkumalla. Tuut eivät tunnistaneet. Minuun suhtaudutaan nyt kauniina ja hoikkana ihan eritavalla.
Liikunnasta on tullut intohimoni, juoksen käyn kestovoimatreeneissä, kuntosalilla. Saan spagaatin ja jalkaprässissä nousee 300 kg maksimivoimatestissä.
Urheilulla olen saanut kauniin kropan.
Olen ollet normaalipainoinen nyt 2 vuotta, paino pysynyt samana. Vaatekoko XS tai S. Olen pieni ja siro.Painon pudotuksen alussa sain paljon tsemppaavia kommentteja, seuraavaksi kun painoa oli tippunut 25-30 kg alkoi tulla hämmästys, ihailu ja epäily siitä että kyllähän laihdutus on helppoa mutta painon ylläpitäminen vaikeaa... ja kun saavutin tavoitteeni tuli joko hiljaisuus tai todella ihailevia kommentteja.
Kukaan ei enää kommentoi minulle painon ylläpidon haasteellisuudesta:) koska olen jo kaksi vuotta tässä samassa painossa.
Suurin muutos on tullut miesten asenteista. Ennen olin näkymätön, nyt minua katsellaan ja yritetään flirttailla ja iskeä, työpaikalla, kuntosalilla, bussipysäkillä... puhumattakaan baareista, siellä en saa olla enää rauhassa, miehiä pitää hätistää pois, jos haluaa olla rauhassa. Ja miehet ovat todella ystävällisiä ja kohteliaita, ennen olin näkymätön, nyt etsitään katsekontaktia ja hymyillään, tuntemattomat miehet tervehtivät jne.
Vau mikä saavutus! Saanko udella miten ihon kävi laihduttaessa, pitikö ylimääräistä poistaa?
Ei roiku, minulla on itse asiassa ihan plastiikkakirurgi sanonut, että ihotyyppini on harvinaisen kiinteä ja kimmoisa, kun kävin kasvoissa olevat luomet poistamassa laserilla.
Jännä miten toisilla laihduttajilla jo parikymppisinä iho alkaa roikkua, toisilla vasta viisikymppisenä.
Geenit ei ole reiluja.
Miten kellekään tulee edes mieleen kommentoida toisten lihomisia ja laihtumisia? Eikö enää kuulukaan normaaliin käytökseen, että toisen ulkonäköä ei kommentoida?
Mitä hittoa täällä tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Mulla sanoi jopa lääkäri että ei sitten liikaa laihduteta, painoin tuolloin 100kg..
Ymmärrän täysin lääkärin varoituksen.
Hyvin ylipainoisilla ja lihavilla on erittäin useasti taustalla syömishäiriö, vaikka he eivät itse sitä myönnä eivätkä hahmota. On emotionaalista syömistä josta haetaan lohtua, turvaa tms.
Tällainen ihminen kun alkaa laihduttaa ja todella laihtuu, on vaarana joutua toiseen ääripäähän eli anoreksiaan. Laihtuminen riistäytyy käsistä. Jos ja kun psyykkistä syytä ei ole hoidettu, ja psyykeä hoidetaan ruoalla tai syömättömyydellä, ollaan oravanpyörässä hyvin helposti.
Siksi liikasyömisen ja mässäilyn syy pitäisi löytyä. Se tarve mitä sillä paikkaillaan. Aivan samoin kuin muissakin syömishäiriöissä. Totuushan on, että ihmisen kroppa luonnostaan on ohjelmoitu pitämään yllä kullekin sopivaa optimaalista painoa. Ylilyönnit suuntaan tai toiseen ovat merkkejä psyyken tasapainottomuudesta. Ei ihmisen kroppa tieten tahtoen saata itseään tilaan, missä se vaarantaa olemassaolonsa! Se on takuuvarma asia, ja tämä tiedetään ja hyväksytään yleisesti.
Se taas että ylipainoinen joka laihtuu koetaan ikäänkuin jonkilaisena uhkana. Toinen saavuttaakin jotain mitä itse haluaa mutta johon ei pysty! Suoraan suomennettuna kateus. Sama asiahan on kun joku saavuttaa jotain tärkeää tai onnistuu jossain. Lyttääjiä löytyy massoittain, vilpittömästi onnittelevia hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Ei roiku, minulla on itse asiassa ihan plastiikkakirurgi sanonut, että ihotyyppini on harvinaisen kiinteä ja kimmoisa, kun kävin kasvoissa olevat luomet poistamassa laserilla.
Hieno saavutus. Jos tämä on tositarina ihan varmaan ihosi on jäänyt roikkumaan vaikka muuta väität. Ei voi kutistua 70 kg ilman että ei vaikuttaisi ihoon radikaalisti.
Olen ollut muutaman kerran elämässä lähellä sairastua anoreksiaan. Jos elämä on muuten raskasta, tuntuu hyvältä kontrolloida omaa painoaan. Jotain on hallinnassa silloin. Laihana saa huomiota eri tavalla, sekin on totta. Sekin, että läheiset huolestuvat painon putoamisesta, ei hetkauta. Vähän kuin näyttäisi keskisormea kaikille riuduttamalla itseään.
Keskityt hyviin ja lopetat huonojen perään nyyhkimisen, helppoa. Sinä päätät mitä kuuntelet ja jos kuuntelet ikävyyttä, niin se on oma valintasi.