Olenkohan (hypo)maniassa vai tapahtuiko mulle joku ihmeparantuminen?

Siltä vähän kuulostaa. Oletko syönyt ja nukkunut? Käytätkö holtittomasti rahaa? Saatko päähänpistoja

No jos psykiatri on sut diagnosoinu niin eikö se ole aika selvää? Olet nähnyt harhojakin joten..

Vierailija kirjoitti:

Siltä vähän kuulostaa. Oletko syönyt ja nukkunut? Käytätkö holtittomasti rahaa? Saatko päähänpistoja

Pikemminkin syöminen ja nukkuminen on normalisoitunut. Heräilen kyllä joskus öisin kirjoittamaan uusia ideoita ylös, mutta muuten nukun rauhallisesti. Noita ideoita kyllä tulee, mutta ne liittyvät musiikkiin tai muihin kun taideharrastuksiini. Hulluja päähänpistoja tai tempauksia ei ole tullut.

Rahaa käytin ennen tätä paljon holtittomammin. Tai ryyppäsin lähes kaiken todella nopeasti (ei sitä paljon ole ollutkaan), kun muuten eläminen ahdisti liikaa. Nyt rahaa menee vähemmän ja olen myös ruvennut syömään terveellisemmin.

Tämä on outoa. Totta kai olisi hienoa, jos joku tämmöinen ihmeparantuminen olisi tapahtunut, mutta miten se sellainen olisi mahdollista?

ap

En osaa sanoa, mutta jos sinulla on hoitokontakti niin ehkä tämä kannattaisi ottaa esille ammattilaisen kanssa jutellessa?

Meditaatio on kieltämättä tosi tehokasta parhaimmillaan, niin sekään ei ole poissuljettua että olisit saanut psyykattua itsesi tuohon tilaan.

Jos masennuskausi palaa, ainakin voit muistella että hyvät kaudet ovat mahdollisia ja ammentaa siitä toivoa. Toivoa että kykenet myös positiivisiin tunteisiin.

No siis itse olen kuunnellut kahteen eri ongelmaan meditaatiovideioita youtubesta ja ne auttoivat omituisesti. En nähnyt hallusinaatioita, mutta pääsin yli ongelmista. Toisesta ihan pysyvällä mielenmuutoksella ja toinen lievittyi huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

No jos psykiatri on sut diagnosoinu niin eikö se ole aika selvää? Olet nähnyt harhojakin joten..

Toisaalta toinen psykiatri kumosi tuon diagnoosin myöhemmin. Olen elänyt vuosia ilman lääkkeitäkin kun pärjään ilman niitä kuitenkin paremmin. Ne vaikuttaa muhun aina jotenkin oudoilla tavoilla.

Oikeastaan kukaan ei ole varma, mikä mun päätäni vaivaa.

Tämä epäillyttäisi vähemmän, jos tämä olisi tapahtunut jotenkin spontaanisti ilman tuota erikoista alkua.

ap

Monella on vastaavia kokemuksia, niistä ei vaam puhuta kun leimataan heti harhaiseksi. Jos sinulla ei ole holtitonta käytöstä jne niin en näe mitään syytä että olisit "hullu", tai että kyse olisi mt-häiriön aiheuttamasta näystä. Emme me tästä maailmasta tiedä loppujen lopuksi juuri mitään. Kummitätini, joka on täysin järkevä ihminen ja jolla ei ole muita oireita, on useaan otteeseen kokenut vastaavia juttuja kuin sinä. Uskon sinua.

Ihmisen päänupissa on kaikenlaisia asetuksia, joita pystyy itsekin kääntelemään, kun hyvin sattuu. Ajattele niitä, joille on annettu lsd-hoito, ja sen jälkeen ei tunnukaan pelottavalta kuolla syöpään tms. Ihminen pääsee pois turvallisuusosastonsa panttivankeudesta, ja hyväksyy asiat jotka eivät murehtimalla tai ryyppäämällä parane. Ja silti maailma on edelleen ympärillä kaunis jos sen siinä valossa vain haluaa nähdä, ja antaa itsensä herkistyä sellaiselle.

Muistelen tupakanpolton lopettajien kuvanneen samaa ilmiötä. Äkkiä vain lakkasi kiinnostamasta koko homma, ei ollut tarvetta.

Voisi silti olla hyvä jutella jonkun kanssa tilanteesta. Voihan olla, että tuo on manian alkuvaihe. Ilahdut seuraavaksi liikaakin ja menet ylikierroksille aina pahemmin. Jos ei ammattilaiselle, niin jollekin omaiselle tai kaverille annat valtuudet toimia, jos alat käydä ja kukkua liian kovaa.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, mutta jos sinulla on hoitokontakti niin ehkä tämä kannattaisi ottaa esille ammattilaisen kanssa jutellessa?

Meditaatio on kieltämättä tosi tehokasta parhaimmillaan, niin sekään ei ole poissuljettua että olisit saanut psyykattua itsesi tuohon tilaan.

Jos masennuskausi palaa, ainakin voit muistella että hyvät kaudet ovat mahdollisia ja ammentaa siitä toivoa. Toivoa että kykenet myös positiivisiin tunteisiin.

Ilman muuta puhun tästä seuraavalla käynnillä. :)

Meditaatiota voin todellakin suositella hoitokeinona kaikille. Se rauhoittaa aina ainakin hetkeksi. Sen voi oppia, vaikka se ei heti sujuisikaan ja esim. youtubessa on paljon ohjattuja meditaatiovideoita, jos ei oikein tiedä, mitä tekisi.

Olenkin ajatellut, että tämä on hienoa, vaikka ahdistus ja muut oireet palaisikin. En tiedä, miten ja miksi, mutta tuo kokemus tuntui muuttaneen mun koko ajatusmaailmani jotenkin. Mä tunnen olevani enemmän osa tätä maailmaa ja luontoa kuin koskaan ennen. Näen itsenikin paljon positiivisemmin, enkä enää pelkää juuri mitään.

Ymmärsin yhtäkkiä vahvana sen, että jos painan itseäni alas ja puhun itselleni rumasti tai vähättelen itseäni, niin tavallaan loukkaan sillä koko ihmiskuntaa. Ansaitsen saman kuin muutkin mielestäni ansaitsevat. Miksi tekisin itselleni asioita, joita en tekisi muille? Mun muita kohtaan tuntemani empatia on vihdoinkin saavuttanut mut itsenikin myös tunnetasolla.

Mä oikeasti itken onnesra välillä, ja mä en siis ole kyennyt itkemään aikoihin. Helpotus on niin suuri.

ap

Vierailija kirjoitti:

No siis itse olen kuunnellut kahteen eri ongelmaan meditaatiovideioita youtubesta ja ne auttoivat omituisesti. En nähnyt hallusinaatioita, mutta pääsin yli ongelmista. Toisesta ihan pysyvällä mielenmuutoksella ja toinen lievittyi huomattavasti.

Parasta on, että tällainen hoito ei maksa mitään ja kaikki voivat meditoida. :)

Ihmisen aivot on edelleen aika hurja tutkimaton avaruus. Siellä piilee ties mitä mörköjä ja painajaisia, mutta miksei sitten myös auttavia, viisaita ja parantavia osia?

ap

Nauti onnestasi. Ehkä se meditaatio on vapauttanut sinusta irti jotain, mikä on sitonut energiaasi.

Traumaperäisistä häiriöistä ja meditaatiosta jotain ymmärtävänä kehottaisin suhtautumaan varauksella tilanteen, on nimittäin korkea riski siihen että vaikka tilanne nyt vaikuttaa positiiviselta niin se päättyy hyvin todennäköisesti siihen että kierrokset menevät niin sanotusti yli ja tilanne päättyy syvään mahalaskuun, tarkoittaen voimakkaiden positiivisten tai negatiivisten traumaoireiden päälle pamahtamista. Ota herkästi yhteyttä hoitavaan tahoon mikäli tällaisia ilmaantuu, tiedät varmaan mitä ne ovat jos et niin esim.ahdistus- masennusoireet, traumamuistojen hallitsematon mieleenpalautuminen ja pelkotilat ovat tällaisia, eli vaikka olo on nyt hyvä niin tällaisen varoituksen haluun antaa, seuraa tilannetta.

Saanko linkkiä käyttämiisi videoihin?

Vierailija kirjoitti:

Monella on vastaavia kokemuksia, niistä ei vaam puhuta kun leimataan heti harhaiseksi. Jos sinulla ei ole holtitonta käytöstä jne niin en näe mitään syytä että olisit "hullu", tai että kyse olisi mt-häiriön aiheuttamasta näystä. Emme me tästä maailmasta tiedä loppujen lopuksi juuri mitään. Kummitätini, joka on täysin järkevä ihminen ja jolla ei ole muita oireita, on useaan otteeseen kokenut vastaavia juttuja kuin sinä. Uskon sinua.

Mä en ole varma, uskonko mihinkään yliluonnollisen puolen asioihin, mutta mulla on ollut outoja kokemuksia aika paljonkin. Erikoista on ollut sekin, että pariin otteeseen joku muukin on kokenut täsmälleen saman. Kaikki voidaan tietty selittää jotenkin, kun oikein yrittää, mutta mä en vaan tiedä. Aika monilla täysin toimintakykyisillä ja terveilläkin ihmisillä on erikoisia kokemuksia.

Terveyden ja sairauden rajapinta on aika hämärä lopulta. Tunnen vähän liikkuvani tuolla hämärällä rajalla.

ap

Heippa ap.

Tiedätkö mitä... Niin kauan kuin se tosiaan normalisoi oloasi eikä mene (hypo)manian puolelle, niin onko sillä edes väliä. Toivon että nautit, anna tämän kokouksen eheyttää sinua. Tee elämääsi muutoksia parempaan suuntaan (kuten kuulostatkin tehneen) nyt kun siihen on mahis. Se ahdistus kun varsinkin (ja alko omahoitona) tahtoo musertaa alleen eikä kykene kuin selviämään.

Kokemuksesi kuulostaa kauniilta. Toivon että se oli sinulle käännekohta, josta suunta on vakaasti ylöspäin.

Rauhaa ja valoa toivottaen

Minä

Minä paranin samallalailla psykedeeleillä. Niistähän onkin lupaavia tutkimustuloksia masennuksen ym. hoidossa.

Ja meditaatio ilmeisesti voi aiheuttaa aika samankaltaisia kokemuksia (siis henkisten oivallusten jne. suhteen, ei fraktaalivisuaalien).

Vierailija kirjoitti:

Traumaperäisistä häiriöistä ja meditaatiosta jotain ymmärtävänä kehottaisin suhtautumaan varauksella tilanteen, on nimittäin korkea riski siihen että vaikka tilanne nyt vaikuttaa positiiviselta niin se päättyy hyvin todennäköisesti siihen että kierrokset menevät niin sanotusti yli ja tilanne päättyy syvään mahalaskuun, tarkoittaen voimakkaiden positiivisten tai negatiivisten traumaoireiden päälle pamahtamista. Ota herkästi yhteyttä hoitavaan tahoon mikäli tällaisia ilmaantuu, tiedät varmaan mitä ne ovat jos et niin esim.ahdistus- masennusoireet, traumamuistojen hallitsematon mieleenpalautuminen ja pelkotilat ovat tällaisia, eli vaikka olo on nyt hyvä niin tällaisen varoituksen haluun antaa, seuraa tilannetta.

Aikaisemmin olen tosiaan kokenutkin tällaisen mahalaskun. Kävin terapiassa ja sain sen avulla dissosiaatio-oireita lievennettyä niin, etten enää kokenut olevani ikäänkuin pelkkä robotti tai näkeväni unta. Yhtäkkiä mieleeni vaan jysähti sellainen asia, jonka olin oikeastaan unohtanut tai työntänyt jonnekin mieleni perukoille. Tuntui siltä kuin se olisi juuri tapahtunut. Se oli kauheaa. Selvisin jonkun minuutin kerrallaan ja mulla oli muistikatkoja. Kuitenkin senkin läpikäyminen oli loppujen lopulta parantava kokemus. Pääsin käsiksi siihen asiaan ja pystyin vihdoinkin käsittelemään sen.

Jos tuolta jotain taas nousee, niin mulla on nyt ainakin turvallinen ympäristö ja tuo meditaatiossa oppimani keino rauhoittaa itseäni. Ei ehkä olisikaan mitenkään outoa edes, jos mun mieleni valmistaisi mua tällä johonkin. Otan sitten vastaan sen, mitä tuleman pitää. Ei tässä muutakaan voi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Saanko linkkiä käyttämiisi videoihin?

Mä en itse käytä videoita. Toivottavasti joku muu osaa auttaa. Kokeilin niitä joskus, mutta ohjattu meditaatio ei vain ilmeisesti ole mun juttu. Kommenteista päätellen ne kuitenkin näyttävät toimivan useimmilla. :)

Nykyisin mä vain menen makaamaan ja heittäydyn siihen tilaan. Usein koen jotain tuntemuksia tai visualisoin jotain ihan yrittämättä. Joskus tunnen vaan kelluvani jossain avaruudessa.

Aloitin tämän alunperin semmoisilla harjoituksilla, että kävin koko kehon läpi alhaalta ylöspäin. Keskityi ensin isovarpaisiin ja kuvittelin, miten niissä kihisee jokin lämmin energia. Siitä sitten siirryin hitaasti ylöspäin. Joskus myös kuvittelin itseni johonkin kauniiseen maisemaan ja koitan tavoittaa kokemista esim. meren rannasta, raikkaasta ja tuulesta, jaloista vedessä tai hiekassa, aaltojen lempeää loisketta ja lokkien ääniä. Joskus "löysin" rannalta jotain tai koitin sukeltaa veteen ja etsiä jotain.

ap

Vierailija kirjoitti:

Heippa ap.

Tiedätkö mitä... Niin kauan kuin se tosiaan normalisoi oloasi eikä mene (hypo)manian puolelle, niin onko sillä edes väliä. Toivon että nautit, anna tämän kokouksen eheyttää sinua. Tee elämääsi muutoksia parempaan suuntaan (kuten kuulostatkin tehneen) nyt kun siihen on mahis. Se ahdistus kun varsinkin (ja alko omahoitona) tahtoo musertaa alleen eikä kykene kuin selviämään.

Kokemuksesi kuulostaa kauniilta. Toivon että se oli sinulle käännekohta, josta suunta on vakaasti ylöspäin.

Rauhaa ja valoa toivottaen

Minä

Kiitos. :) Olisi todella hienoa, jos tämä jatkuisi tai ainakin jos saisin voimia tulevaan. Aikaisemmin oikein mikään muu kuin alkoholi ei ole tehokkaasti lievittänyt ahdistusta tai jotain yleistä ja valtavaa tuskaisuutta. Jotain korkeampaa voimaakin olen rukoillut vuosia epätoivoisena kun elämä on vaan ollut sitä päivä kerrallaan selviytymistä. Olen ollut todella itsetuhoinenkin joskus.

En ole ehjä ihminen, enkä ehkä koskaan tule olemaankaan, mutta rikkinäinenkin voi olla kokonainen. En tiedä, onko siinä mitään järkeä, mutta koen sen jotenkin niin nyt.

Mun silmät vuotaa taas jatkuvasti kun kirjoittelen tässä... Kärsin ennen niin paljon, enkä uskonut enää edes ansaitsevani muuta tai kykeneväni muuhun.

ap