Dobermanni kerrostaloon... mielipiteitä!
Saisin 3v. dobermanni uroksen entiseltä työkaverilta. Koira asunut omakotitalossa aidatulla pihalla, eli tarvitsee koulutusta esim. hihnassa lenkkeilyyn. Mitä mieltä olette, sopeutuuko kerrostaloon? Ap
Kommentit (64)
Ompas täällä mielipiteitä laidasta laitaan ja varmasti suurin osa juuri sellaisilta joilla ei ole mitään kokemusta kyseisestä koirarodusta. Kasvatan dobermanneja ja hyvän omistajan koirana aivan ihan kymppi rotu. Kuuliainen ja helposti ohjattavissa positiivisin menetelmin eli palkataan hyvää käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää ihmisiä jotka ottavat koiria kerrostaloon.
Onhan se paljon parempi koiran olla piha-aitauksessa koppeineen jossain landella. Sieltä sitten otetaan pari kertaa vuodessa metsälle, jos viittitään. Kaikki ei sitten viitsi sitäkään.
Ei normaali koira kärsi kerrostalosta, kunhan sen kanssa tehdään kaikkea muuta. Ootko kuullut virikkeistä? Ei ole koiran kiva olla jossain maalla, jos se on siellä "kotikoirana", jota ei ikinä viedä lenkille, eikä sen kanssa puuhata mitään.
Omistajan aktiivisuudesta on kiinni miten koira viihtyy.
Miekään en ymmärrä kun otetaan koiria kerrostaloon ja vieläpä tuollaisia vaarallisia verikoiria. Ihmiset on kyllä tosi itsekkäitä.
Doberman ei ole mikään "verikoira" vaan todella valpas ja energinen koira, joka kiintyy omistajaansa 100%.
Olen dobberin omistaja ja asun talossa. Koirani alkaa olla jo vanha herra, täyttää 10 v loppuvuodesta, mutta edelleen leikkisä ja rakastaa pitkiä lenkkejä. Ei ole koskaan ollut kova haukkumaan, mutta tiedän niitäkin dobermanneja jotka haukkuu joka risahduksen, variksen, lenkkeilijän jne. Dobermannin ovat herkempiä kuin esim rottikset mutta yleisesti ottaen todella ihania ja perhekeskeisiä koiria. Mieti tarkkaan, onko sinulla tarpeeksi tilaa ja aikaa koiralle, sekä tutustu koiraan ja sen luonteeseen ennen kuin sen adoptoit.
Mitenkähän ap:llä menee koiransa kans? Mielenkiintoinen ketju, kertoo paljon ihmisten tietämyksestä ja olettamuksista.
Kuhan pidät sen kiinni rappukäytävässä sekä pihalla, vaikka kello olisi jo 22 tai enemmän!!!
Kaivoin tämän ketjun esille kun haluan kertoa miten meillä on mennyt koiruuden kans kerrostalossa. Kohta vuosi ollaan asuttu samaa huushollia ja todella hyvin on mennyt. Hyvin äkkiä oppi talon tavoille, ei hauku, ei höykyile porraskäytävässä eikä pissaa tai kakkaa pihalle. Älykäs koira, oppii palkitsemalla äkkiä. Muut asukkaat katsoivat aluksi vähän epäillen, mutta nykyään puhututtavat koiruutta enemmän kuin minua.
Viime talvella tehtiin pitkiä lenkkejä potkurilla ja heti teiden sulattua siirryttiin pyöräilyyn. Koirapuistossa käydään päivittäin ja sieltä löytynyt uusia ystäviä meille molemmille. Koirakoulussa käytiin muutaman kerran ja hihnassa lenkkeily sujuu aika mukavasti. Ihan täysin on sydämeni vienyt tämä "verikoira" doberman :) Ap
Hei ap, miten menee? Minulle on tulossa dobberi-vauva tammikuussa. Ensimmäinen oma koira.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, miten menee? Minulle on tulossa dobberi-vauva tammikuussa. Ensimmäinen oma koira.
Ei dobermannia ekaksi koiraksi... huh, huh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koiralle muuten tuttu ihminen ja viettänyt aikaa sen kanssa? Kuinka paljon olet työssä ja mitä harrastuksia aloittaisit koiran kanssa? Onko luonneongelmaa? Olisitko ainoa vaihtoehto vai olisiko myös omakotitalovaihtoehtokoteja tyrkyllä?
Kerran olen koiran tavannut ja ensin oli täysin välinpitämätön minua kohtaan. Sitten pikkuhiljaa kiinnitti minuun huomiota ja vierailun lopuksi saattoi minut ovelle häntä heiluen. Koira on tottunut olemaan yksin kotona omistajan työpäivän ajan ja ei tuhoa mitään. Koiran kans ajattelin ihan koirakouluun, lähinnä hihnatyöskentelyn takia. Ei ole agressiivinen muita koiria kohtaan, lähinnä utelia ja leikkisä. Koirapuisto tuossa puolen kilometrin päässä eli siellä olisi hyvä tavata muita koiruuksia. Ap
Kulostaa hyvältä. Ota vaan (minä ottaisin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei koira osaa lenkkeillä hihnassa? Kai sitä on aiemminkin ulkoilutettu? Pelkkä aidatulla pihalla oleminen ei ole mitään liikuntaa koiralle. Vai onko se muka juossut siellä yksikseen ympyrää päivät pitkät? Sillä, pidetäänkö koiraa omakotitalossa vai kerrostalossa, ei ole mitään merkitystä. Tärkeää on vain se, kuinka paljon liikuntaa ja muuta aktiviteettiä koira saa.
Olisin tästä samaa mieltä. Jos ei aiheuta häiriötä naapureille ja sulla on mahdollisuus järjestää runsaasti aktiviteettia koiralle niin miksei. Eräs työkaveri piti kolmea dobberia kerrostalossa ja ei kai siinä mitään ongelmia ollut (paitsi että olivat tosi lihavia lössyköitä mikä taisi johtua omistajan omasta aktiivisuuden puutteesta).
Koiranomistajat on aina sitä mieltä, että ei MEIDÄN MUSTI hauku/ hypi/ vingu/ ulise/ kuseksi... - tai ei ainakaan niin paljon, että se nyt KETÄÄN HÄIRITSISI...
Hohhoijaa.
En yhtään ihmettele, että koiria myrkytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koiralle muuten tuttu ihminen ja viettänyt aikaa sen kanssa? Kuinka paljon olet työssä ja mitä harrastuksia aloittaisit koiran kanssa? Onko luonneongelmaa? Olisitko ainoa vaihtoehto vai olisiko myös omakotitalovaihtoehtokoteja tyrkyllä?
Kerran olen koiran tavannut ja ensin oli täysin välinpitämätön minua kohtaan. Sitten pikkuhiljaa kiinnitti minuun huomiota ja vierailun lopuksi saattoi minut ovelle häntä heiluen. Koira on tottunut olemaan yksin kotona omistajan työpäivän ajan ja ei tuhoa mitään. Koiran kans ajattelin ihan koirakouluun, lähinnä hihnatyöskentelyn takia. Ei ole agressiivinen muita koiria kohtaan, lähinnä utelia ja leikkisä. Koirapuisto tuossa puolen kilometrin päässä eli siellä olisi hyvä tavata muita koiruuksia. Ap
Jos kolmevuotias koira on saanut elää aidatulla pihalla kuin pellossa koko ikänsä eikä edes hihnaan ole totutettu, niin en kyllä todellakaan suosittele ottamaan, varsinkaan kerrostaloon. Koiran koulutus on työläämpää kuin moni kuvittelee ja doberman on koulutettava todella kuuliaiseksi jos sen kanssa aikoo pärjätä. Koulutuksen aloitus on myöhästynyt tuon koiran kohdalla sen kolme vuotta.
Miksi sen koiran omistaja haluaa siitä eroon?
Vierailija kirjoitti:
No, meinaan kuitenki ottaa tuon dobermannin osaksi elämääni. Olen miettinyt että otan töistäni lomaa pari viikkoa ja silloin meillä on aikaa tutustua toisiimme. Ja silloin voimme harjoitella kerrostalossa asumista. Ap
Jos sinulla kerran on ollut koiria niin sinun pitäisi tietää, ettei kahdessa viikossa saavuteta oppimistuloksia. Kerrostalon äänet ovat sille koiralle ihan uusi asia, ei se niihin parissa viikossa totu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei koira osaa lenkkeillä hihnassa? Kai sitä on aiemminkin ulkoilutettu? Pelkkä aidatulla pihalla oleminen ei ole mitään liikuntaa koiralle. Vai onko se muka juossut siellä yksikseen ympyrää päivät pitkät? Sillä, pidetäänkö koiraa omakotitalossa vai kerrostalossa, ei ole mitään merkitystä. Tärkeää on vain se, kuinka paljon liikuntaa ja muuta aktiviteettiä koira saa.
Olisin tästä samaa mieltä. Jos ei aiheuta häiriötä naapureille ja sulla on mahdollisuus järjestää runsaasti aktiviteettia koiralle niin miksei. Eräs työkaveri piti kolmea dobberia kerrostalossa ja ei kai siinä mitään ongelmia ollut (paitsi että olivat tosi lihavia lössyköitä mikä taisi johtua omistajan omasta aktiivisuuden puutteesta).
Koiranomistajat on aina sitä mieltä, että ei MEIDÄN MUSTI hauku/ hypi/ vingu/ ulise/ kuseksi... - tai ei ainakaan niin paljon, että se nyt KETÄÄN HÄIRITSISI...
Hohhoijaa.En yhtään ihmettele, että koiria myrkytetään.
Minun koiraa on tod nök yritetty myrkyttää. Ja elämäämme terrorisoitu jo ennen kuin koira tuli. Ja muutenkin elämistä kuin koiran kanssa.
Pikkasen sairasta porukkaa. Se on mun perhettä. Ja kiva kasvattaa sekopäiden keskellä. Siinä on vastuu kuten vaikka lapsissa. Rikos on toisen elämän tarpeeton terrorisointi.
Nämä koirakammoset voi pahin ongelma. Eikä niiden terrorismia pidä hyväksyä.
Itseä harmittaa. Koska olen halunnut ottaa peloista ja ongelmista kärsivät huomioon niin ette ne niistä turhaan kärsisi.
Ne kun ei välttämättä parane ja niistä huolimatta pitää pystyä elämään.
Mutta en minä tätä hyväksy. Koiraa vaatii ja vie aikaa ja rahaa. Sen menetys on paha juttu mikä ei ole korvattavissa.
Omistajia kiinnostaa myös nämä levittävät ja heille tuskin voi luvata kivaa kohtelua.
Minua kiinnostaa että se loppuu. Ja toivottavasti elämään tulee parempaa sisältöä tätä murkyttämistä korvaamaan.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää ihmisiä jotka ottavat koiria kerrostaloon.
Minä valitettavasti ymmärrän miten joku voi olla noin tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
taidat olla aikas vauveli.[/quote
Eikun hauveli]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä koira ei ole remmiräyhä vaan ei ole tottunut kulkemaan remmissä. On ollut lähinnä aidatulla pihalla irti tai sitten on käytetty sellaisessa paikassa missä voi juosta vapaana. On utelias toisia koiria kohtaa mutta ei räyhää eikä provosoi toisia koiria. Nyt lähinnä mietin että miten sopeutuu kerrostaloon. Koiria on mulla ollut 12v. lähtien mutta ei koskaan kyseistä rotua. Ap
Toivottavasti tuota koiraa on päivittäin käytetty sellaisissa paikoissa, joissa se on voinut juosta vapaana. Aidatulla pihalla oleminen ei ole mitään liikuntaa.
Oon ehkä ääripäätapaus, mutta pakko kommentoida kuitenkin.
Meillä on muutaman hehtaarin tontti, josta "pihapiiriä" on noin 7000m2, sisältäen metsää (ei ihan koko tonttia kehdannut aidata), kivikkoa, ryteikköä, eritasaista ja -alusteista maastoa nurtsista kanervikkoon, kaatuneita rankoja jne jne. Pihapiiri on kokonaan aidattu koirien takia. Useamman kerran on pidetty tutkapantoja (kun meillä metsästyskoiria ja harrastuskoiria yht. 6kpl) ja koirien kulkemat matkat pihalla olivat kelistä (30 asteen helteellä ei kukaan jaksa temuta ja 30 asteen pakkasella kaikki viihtyy ennemmin sisällä) ja koirasta (yks on vanha, toinen nuorikko, yks luonteeltaan laiskempi ja toinen eläväisempi jne.) 12-36km päivässä. Se matka ei tosiaan tullut verkon viertä pitkin ympyrää juoksemalla.
Tämä on vanha ketju. Koira on ollut ap:llä jo pari vuotta ellei sitten ole luovuttanut eteenpän.
taidat olla aikas vauveli.