Lue keskustelun säännöt.
"Lapseni yksinäisyys on musertavaa" HS mielipide (autismi)
N28
30.11.2018 |
Suomessa rummutetaan jatkuvasti suvaitsevaisuutta mutta eipä se taida autistien tai asperger-henkilöiden kohtelussa näkyä. Heidän kärsimyksensä eivät vissiin edelleenkään kiinnosta ketään, oli ikää sitten 5 tai 100 vuotta. Työllisyysprosenttikin pyörii kuulemma noin 10-20 prosentissa. "Oikeanlainen" olemus mahdollistaa itsensä elättämisen muillakin kuin tuilla.
Anna kun arvaan, syrjäytyneissä on paljon tuota vähemmistöä. Tule jo pikkulapsena kiusatuksi, eristetyksi, mitätöidyksi geeniesi takia. Mitä sitten vaikka olet ystävällinen ja rauhallinen luonne, sinua vihataan jo ensinäkemältä asti. Kyynisty, masennu ja menetä luottosi ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ole yksin 24/7 ja vedä päihteitä, viinaa tai jotakin muuta karseaan oloosi. Muista myös kuunnella loppuikäsi poliitikkojen palosireenimäistä ulinaa siitä, miten syrjäytyneet ovat laiskoja ihmisroskia.
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö autismille ole tyypillistä, etteivät muut ihmiset kiinnosta kyseistä sairautta sairastavaa henkilöä? Joten miten hän tuntisi yksinäisyyttä? Tai edes hakeutuisi muiden seuraan?
Päihteet eivät helpota mitään pahaa oloa pidemmän päälle, jos edes hetkenkään aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö autismille ole tyypillistä, etteivät muut ihmiset kiinnosta kyseistä sairautta sairastavaa henkilöä? Joten miten hän tuntisi yksinäisyyttä? Tai edes hakeutuisi muiden seuraan?
Päihteet eivät helpota mitään pahaa oloa pidemmän päälle, jos edes hetkenkään aikaa.
Miksi ei tuntisi yksinäisyyttä?
Juuri tän takia haluun vaikuttamaan vielä yliopisto-opiskelijoiden asemaan voitavani mukaan yliopistomaailmassa ja ainakin viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi yliopisto-opintojeni lomassa!
T: 26-vuotias ranskan pääaineopiskelija ja viron sivuaineopiskelija Helsingistä jolla on diagnosoitu aspergerin oireyhtymä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissavideo aiheuttaa teissä varmasti sympatiaa, mutta miksi ihmislasten tai nuorten yksinäisyydestä ei välitetä?
Siis eikö autistit voi etdiä kavereita toisista autisteista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö autistit voi etdiä kavereita toisista autisteista?
Voivat etsiä, mutta miksi syrjäytyä pelkästään omaksi *alapopulaatiokseen*, erilleen yhteiskunnasta 😕
Poissa silmistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö autismille ole tyypillistä, etteivät muut ihmiset kiinnosta kyseistä sairautta sairastavaa henkilöä? Joten miten hän tuntisi yksinäisyyttä? Tai edes hakeutuisi muiden seuraan?
Päihteet eivät helpota mitään pahaa oloa pidemmän päälle, jos edes hetkenkään aikaa.
Miksi ei tuntisi yksinäisyyttä?
Autistikin kaipaa laumaa ja hyväksyntää siinä missä normitkin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tän takia haluun vaikuttamaan vielä yliopisto-opiskelijoiden asemaan voitavani mukaan yliopistomaailmassa ja ainakin viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi yliopisto-opintojeni lomassa!
T: 26-vuotias ranskan pääaineopiskelija ja viron sivuaineopiskelija Helsingistä jolla on diagnosoitu aspergerin oireyhtymä
Parasta vaikuttamista olisi tehdä yliopisto-opinnoista vapaaehtoisia ja tiedot voisi osoittaa näyttötentillä kuten yleisissä kielitutkinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissavideo aiheuttaa teissä varmasti sympatiaa, mutta miksi ihmislasten tai nuorten yksinäisyydestä ei välitetä?
Ei ole useinkaan kyse siitä etteikö välitetä, vaan että voidaan välittää jopa liikaa, niin että kaiken sen hel..tillisen kidutuksen ja tuskan määrää, mitä syyttömät pikkuvauvatkin kokevat tässä maailmassa,saa aikaan terveen psyyken puolustusmekanismin ja asiaa ei kyetä ajattelemaan/ kohtaamaan. Hatunnosto jokaiselle,joka kys asioiden kanssa työskentelee.
Ahdistus syntyy siitä täydellisestä voimattomuuden ja riittämättömyyden tunteesta suhteessa kaikkeen siihen silmittömään julmuuteen ja pahuuteen mitä maailmassamme on.
Pientä orpoa katukissanpentua on niin paljon helpompi auttaa, kuin esim. ihmiskaupan uhreja tai lapsisotilaita tai edes naapurin narkin vastasyntynyttä tai piestyä vauvaa vai mitä? Vilja- eerikan kohtalon kokevat tälläkin hetkellä niin lukemattomat lapset ja vielä paljon pahempiakin hirveyksiä on. Mitä esim.sinä itse tekisit heitä auttaaksesi?
Olette tekopyhiä.
Sitten kun teidän työpaikalle tulee outo tyyppi, joka ei ihan ymmärrä, miten ihmisten kanssa ollaan, ei osaa vitsailla, jumittaa epäoleellisuuksissa, loukkaantuu kun ei mielestänne pitäisi, ottaa esiin puheenaiheita, jotka ovat hieman sopimattomia, pitää pitkiä monologeja tai on kiusallisen hiljaa jne. niin tekö olette innoissanne kaveeraamassa? Vai voisiko olla, että ihmettelisitte, miten on tullut valituksi toimeen tällainen yhteisöön sopimaton henkilö? Ehkäpä pyörittelisitte silmiänne, kun hän taas kerran laukaisee jotain outoa palaverissa? Uskaltaako häntä päästää asiakkaiden luo?
Huijatkaa toki itseänne, jos se helpottaa.
Kun aikuisetkaan eivät jaksa viettää aikaa ihmisen kanssa, joka on ihan eri aaltopituudella, miten voidaan olettaa, että lapset osaavat ja jaksavat ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö autismille ole tyypillistä, etteivät muut ihmiset kiinnosta kyseistä sairautta sairastavaa henkilöä? Joten miten hän tuntisi yksinäisyyttä? Tai edes hakeutuisi muiden seuraan?
Päihteet eivät helpota mitään pahaa oloa pidemmän päälle, jos edes hetkenkään aikaa.
Kyllä autistitkin haluaa ystäviä (ja aikuisena parisuhteen), mutta he eivät osaa luontaisesti sosiaalista kanssakäymistä samalla tavalla kuin neurotyypilliset ihmiset. Ystävien saaminen ja ystävyyden ylläpitäminen on heille asia, jonka he joutuvat opettelemalla opettelemaan. He eivät osaa lukea rivien välistä, vaan ottavat asiat hyvin kirjaimellisesti. Usein heitä pidetään epäempaattisina, mutta he tunnistavat kyllä toisten ihmisten tunteita, eivät vain luontaisesti tiedä miten heidän tulisi siinä tilanteessa toimia.
Ihmiset pitävät autisteja ja muita erikoisia häpeällisinä, eivätkä tahdo näyttäytyä heidän seurassaan, niin sanotusti leimautua. Pelkäävät nolautumistaan, eivätkä osaa suhtautua. Että semmoset itsekkäät vaikuttimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö autistit voi etdiä kavereita toisista autisteista?
Voivat etsiä, mutta miksi syrjäytyä pelkästään omaksi *alapopulaatiokseen*, erilleen yhteiskunnasta 😕
Poissa silmistä?
Kaikki me ollaan jonkinlaisia alapopulaatioita. Ja onko se musertava yksinäisyys sitten parempi?
Oma napa kirjoitti:
Ihmiset pitävät autisteja ja muita erikoisia häpeällisinä, eivätkä tahdo näyttäytyä heidän seurassaan, niin sanotusti leimautua. Pelkäävät nolautumistaan, eivätkä osaa suhtautua. Että semmoset itsekkäät vaikuttimet.
Jees, julmaa, mutta tosiasia.
Ei tarvitse olla autismi tai erilainen niin voidaan "lyödä maan alle".
Yhteiskunnan asenne ongelma se on.
Surullista miten "normit" ihmiset eivät huomaa omia kehitysvammojaan.
Kukaan ei ole täydellinen, joten erilaisuuteen ymmärrystä kehiin.
totta!