Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon yksi professori voi vahingoittaa tohtorikoulutettavan tai postdocin uraa?
30.11.2018 |
Miten hän voi estää omien verkostojen kautta uralla etenemisen Suomessa?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että tähän on kehitetty mitään mutta-asteikkoa, mutta kai se mahdollista on. Itse en ole tällaiseen törmännyt, en ymmärrä, ketä se palvelisi. T. Yliopistolla työskentelevä.
Vierailija kirjoitti:
Täysin.
Ei se voi mennä niin että yksi ihminen torppaa mielivaltaisesti uuden tulokkaan uran.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tähän on kehitetty mitään mutta-asteikkoa, mutta kai se mahdollista on. Itse en ole tällaiseen törmännyt, en ymmärrä, ketä se palvelisi. T. Yliopistolla työskentelevä.
Helpottaa esimerkiksi kilpailua apurahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin.
Ei se voi mennä niin että yksi ihminen torppaa mielivaltaisesti uuden tulokkaan uran.
Huutonaurua!! Tervetuloa yliopistomaailmaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, uralla eteneminen on edelleen kuitenkin suurelta osin subjektiivisten arvioiden varassa, vaikka tietyt kriteerit toki onkin. Niitä voi aina painottaa sopivasti. Etabloituneella professorilla harvoin on energiaa käytettäväksi yhden donktorandin uran tuhoamiseen - eikä tarvitsekaan. Riittää ei ettei tue, kilpailu on niin veristä ja iso osa putoaa joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tähän on kehitetty mitään mutta-asteikkoa, mutta kai se mahdollista on. Itse en ole tällaiseen törmännyt, en ymmärrä, ketä se palvelisi. T. Yliopistolla työskentelevä.
Eihän se ketään palvele, mutta tottakai on mahdollista. Piirit ovat pienet, ja ihmissuhteilla mennään. Monesti se oman tutkimusalan professori on oman yliopiston ainut, ja lisäksi kun kaikki tuntevat kaikki, ei ole helppo löytää uusia. Varsinkin, kun kaikki professorit ottavat omat tutkijakoulutettavat omista opiskelijoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virat yliopistolla kirjoitetaan usein tietyn cv:n pohjalta.
Ts yliassistentin virkaan etsitään ihmistä, jolla on kokemusta puolijohdemateriaalien massaspektrometriasta ja timanttikalvojen valmistuksesta.
Ja on vain yksi tyyppi yliopistolla, joka on tehnyt molempia. Ja jos sinulla ei ole professoria, joka kirjoittaa sinulle tuollaisen viran, et voi ikinä saada sitä virkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tähän on kehitetty mitään mutta-asteikkoa, mutta kai se mahdollista on. Itse en ole tällaiseen törmännyt, en ymmärrä, ketä se palvelisi. T. Yliopistolla työskentelevä.
Helpottaa esimerkiksi kilpailua apurahoista.
Professorit ja jatko-opiskelijat tai edes postdocit eivät kilpaile samoista rahoituksista. Sen sijaan professorin meriitt kasvattaa se, jos hänen (jatko-)opiskelijansa ja postdocinsa menestyvät ja saavat paljon rahoitusta. Eli proffan ei kannata ehkäistä oppilaansa tai tutkjansa menestystä, vaan päin vastoin yrittää tukea sitä kaikin tavoin.
Tähän ainoa poikkeus on se, jos jatko-opiskelija tai post doc on osoittautunut vilpilliseksi tieteenteossa. Tämmöinen tutkija kannattaa torpata ennen kuin huono maine leviää, koska se leviää ja tahraa kaikki lähellä olevat.
Toki on selvä, että normaalitapauksessakin, siis kun proffa pyrkii tukemaan tutkijaa, täytyy miettiä, missä häntä kannattaa tukea. Eli lähinnä sellaisissa ja sen tasoisissa hauissa, joissa tällä on mahdollisuuksia menestyä. Vastavalmistuneen tohtorin kannattaa hakea podtdoctutkijan paikkaa, ei professuuria, ja keskitason tutkijan kannattaa hakea säätiörahoitudta, pikemmin kuin eliittirahoituksia. Muuten menee vain shteettomasti aikaa hukkaan. Yleensä toimiva tukemistapa ei myöskään ole suhdetoiminnan kautta (arvioitsijat on yleensä ulkomailta, ja kaikilla varteenotettavilla hakioilla on heihin yhtä hyvät verkostot) vaan pikemminkin niin, että kommentoidaan tehtyjä hakemuksia ja yritetään saada niidtä mahdollisimman hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harvalla alalla on vain yhtä professoria Suomessakaan. Koska proffia on useampia ja ne kilpailevat yleensä keskenään, hyvinlle tutkijoille yleensä löytyy joku suojelija. Silllin yksi proffa ei pysty loputtomasti vahingoittamaan, vaikka yrittäisikin, koska joku toinen tukee sit kuitenkin.
Tilanne muuttuu, jos et itse tee omaa osaasi eli hyviå hakemuksia ja hyvää tutkimusta. Tai jos tosiaan on vain yksi proffa, mutta en nyt keksi, millä alalla näin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla alalla on vain yhtä professoria Suomessakaan. Koska proffia on useampia ja ne kilpailevat yleensä keskenään, hyvinlle tutkijoille yleensä löytyy joku suojelija. Silllin yksi proffa ei pysty loputtomasti vahingoittamaan, vaikka yrittäisikin, koska joku toinen tukee sit kuitenkin.
Tilanne muuttuu, jos et itse tee omaa osaasi eli hyviå hakemuksia ja hyvää tutkimusta. Tai jos tosiaan on vain yksi proffa, mutta en nyt keksi, millä alalla näin olisi.
Jokaisella professorilla on omat suojattinsa. Miksi kukaan ottaisi jonkun toisen professorin hylkäämän ja huonoksi katsoman työntekijän näiden ohi?
Paikkakunnalta toiselle muutto ei ole kaikille pikkujuttu. On puoliso ja lapset, joiden elämä pitää myös huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virat yliopistolla kirjoitetaan usein tietyn cv:n pohjalta.
Ts yliassistentin virkaan etsitään ihmistä, jolla on kokemusta puolijohdemateriaalien massaspektrometriasta ja timanttikalvojen valmistuksesta.
Ja on vain yksi tyyppi yliopistolla, joka on tehnyt molempia. Ja jos sinulla ei ole professoria, joka kirjoittaa sinulle tuollaisen viran, et voi ikinä saada sitä virkaa.
Tätä tapahtuu myös muualla. Minulla on juuri tällainen pesti. Avoin haku, mutta speksattu niin että vain minä täytin ehdot.
Yks tehokas tapa tuhota ura on keittää parisuhdesoppa proffan kanssa. Bonuksena vielä, jos proffalla on jo vaimo. Tiedän yhden jonka tiedeura päättyi tähän ja huhuja on parista muustakin.
up