Mitä itse sait tehdä lapsena, mutta nykyisin on lapsilta kielletty?

Vierailija kirjoitti:

Käytiin siskon kanssa kahdestaan kaupassa, minä 2v ja sisko 3v. Nykyään soitettaisiin varmaan poliisit paikalle.

Sain pelata rahapelejä ja ostaa arpoja.

Oltiin Jo päiväkoti-ikäisinä keskenään ulkona leikkimässä pitkin metsiä ja katuja kaikki vapaa-aika. Ei ollut kännyköitä eikä tunnin välein perään soittavia vanhempia niin kuin tänä päivänä.

Muistatko varmasti iän oikein? 3-vuotias hädin tuskin löytää tietänsä takaisin kotiin.. 2-vuotias taas on uhmaiässä sekä yleensä myös 3-vuotias, joten tuo kombo on vaan vähän outo..

Tulee mieleen kaikki skenaariot siitä miten a) ensin eksytään, kun etsitään kauppaa

b) sisko tai veli tekee kakan vaippaan ja alkaa kiukutella

c) kummatkin lapset lähtevät eri suuntiin ja eksyvät eri metsiin

d) kauppa löytyy, mutta kummatkin haluavat ostaa kaikki kaupan karkit ja jäävät huutaen makaamaan maahan, kun kauppias sanoo, että rahat riittävät vain yhteen tikkariin

e) lapset ottavat mitä haluavat ja lähtevät maksamatta kaupasta ja löytävät ehkä kotiin :D

Vierailija kirjoitti:

Minä en saanut lapsena tehdä mitään. Minun piti vain istua hiljaa paikoillani ja hymyillä. Yleensäkin olin olemassa pelkästään sisustusesineenä, ei minulla saanut olla tunteita, tarpeita, omia ajatuksia.

Voimassa kotonani oli tämä kasvatussuuntaus, että "lapsi saa näkyä vaan ei kuulua". Olen syntynyt 1960-luvun puolivälissä, mutta kasvatukseni oli suoraan sota-ajalta, koska vanhempani olivat äärivanhoillisia. 1929 syntynyt iäkäs äitini kasvatti minut kuten hänet oli kasvatettu. Hän oli teini-ikäinen 1940-luvulla. isä ei osallistunut, hän oli aina töissä.

Otan osaa!

Lapsuudenystävälläni oli samanlainen kohtalo.

Kun hän yritti terapeutille kertoa lapsuudestaan, terapeutti ei uskonut.

"Ei tuollaista ollut 70-luvulla! Olet nähnyt nuo jostain vanhoista Suomi-filmeistä!"

Vierailija kirjoitti:

- Saatiin olla ulkona hyvin vapaasti aika pienestä asti, jopa uimassa ilman aikuisia valvomassa paikalla. Ainoa rajoitus oli että esim. ruoka-aikaan ja illalla tiettyyn määrättyyn aikaan piti tulla kotiin, mutta jos näitä noudatti, ihan sama kuinka kaukana kävi ja mitä teki.

- Ei tarvinnut ikinä käyttää aurinkorasvaa eikä aurinkolaseja. Jos paloi, niin siihen äiti totesi, että kyllä se iho siitä karaistuu kun keväällä pari kertaa palaa kunnolla, niin sitten ei enää loppukesänä (tämä toimikin itselläni)

- Sai olla ekaluokkalaisesta asti yksin kotona koulun jälkeen. Nykyään laitetaan iltapäiväkerhoihin ja pidetään ihan kauheana jos ekaluokkalainen "joutuu" olemaan tunteja yksin. Itse nautin siitä yksinolosta valtavasti.

- Kouluun sai mennä polkupyörällä ekalta luokalta lähtien.

- Sitten kun oli "rippikoulun käynyt ja rokotettu" eli 15-vuotiaana, katsottiin käytännössä aikuiseksi ja sai tupakoida ja juoda alkoholia jos huvitti. Itsekin sain rippikouluun vanhemmilta lapun, että tytär saa vanhempien luvalla polttaa tupakkaa, ja se oli rippileirillä ok. Paljon siellä oli meitä röökaajia.

HEI! Apua!! Uskomatonta, että siitä on vasta 13 vuotta, kun itsekin sain riparilla lapun, että saan polttaa tupakkaa siellä!!! Siis uskomatonta?! Nykyään tosta sais kyllä lasun, jos vanhemmat mahdollistaisi lapsensa tupakointia tavalla tai toisella....

Tuntuupas vanhalta muistella noita aikoja, vaikka itselläni ikää vasta 28 vuotta.

Minäkin olen käynyt rippikoulun, jossa tupakkaa sai polttaa vanhempien lupalapulla. Oli vuosi 1998. Päiväkodista sain lähteä yksin kotiin, asuttiin tien toisella puolen ja kun vanhempien auto tuli kotiparkkipaikalle, sain lähteä kotiin. Hoitajat toki näki kun vanhemmat odotti mua parkkiksella.

Matkustaa auton takaluukussa (farkun).

Kiipeyllyt puissa ja kallioilla. Laskenut pulkalla ahtaita polkuja pitkin metsässä. Kävellyt yli kilometrin päähän kotonta, mutta tullut aina itse takaisin ennen kotiintulo aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytiin siskon kanssa kahdestaan kaupassa, minä 2v ja sisko 3v. Nykyään soitettaisiin varmaan poliisit paikalle.

Sain pelata rahapelejä ja ostaa arpoja.

Oltiin Jo päiväkoti-ikäisinä keskenään ulkona leikkimässä pitkin metsiä ja katuja kaikki vapaa-aika. Ei ollut kännyköitä eikä tunnin välein perään soittavia vanhempia niin kuin tänä päivänä.

Muistatko varmasti iän oikein? 3-vuotias hädin tuskin löytää tietänsä takaisin kotiin.. 2-vuotias taas on uhmaiässä sekä yleensä myös 3-vuotias, joten tuo kombo on vaan vähän outo..

Tulee mieleen kaikki skenaariot siitä miten a) ensin eksytään, kun etsitään kauppaa

b) sisko tai veli tekee kakan vaippaan ja alkaa kiukutella

c) kummatkin lapset lähtevät eri suuntiin ja eksyvät eri metsiin

d) kauppa löytyy, mutta kummatkin haluavat ostaa kaikki kaupan karkit ja jäävät huutaen makaamaan maahan, kun kauppias sanoo, että rahat riittävät vain yhteen tikkariin

e) lapset ottavat mitä haluavat ja lähtevät maksamatta kaupasta ja löytävät ehkä kotiin :D

Ei kaikki ole niin kädettömiä kuin sinä ja mukulasi.

Matkustaa auton takapenkillä ilman turvavöitä, koska niitä ei ollut.

Iät ovat kyllä oikein, asuimme tuossa paikassa vain tuon ikäisinä.

Kauppa oli lähikauppamme joten osasimme sinne ja takaisin kotiin, matkaa ei ollut paljoa. Kauppa sijaitsi melkein heti tien toisella puolella.

Äitimme aina kirjoitti ostoslistan lapulle jonka siskoni antoi myyjälle, joka auttoi meitä tuotteiden saamisessa. Tuohon aikaan vielä kaupoissa sai palvelua. Ja lopuksi maksoimme kassalla. Paljoa emme ikinä ostaneet kun ei pienet jaksa kantaa, mutta muutama tarvittava tuote.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytiin siskon kanssa kahdestaan kaupassa, minä 2v ja sisko 3v. Nykyään soitettaisiin varmaan poliisit paikalle.

Sain pelata rahapelejä ja ostaa arpoja.

Oltiin Jo päiväkoti-ikäisinä keskenään ulkona leikkimässä pitkin metsiä ja katuja kaikki vapaa-aika. Ei ollut kännyköitä eikä tunnin välein perään soittavia vanhempia niin kuin tänä päivänä.

Muistatko varmasti iän oikein? 3-vuotias hädin tuskin löytää tietänsä takaisin kotiin.. 2-vuotias taas on uhmaiässä sekä yleensä myös 3-vuotias, joten tuo kombo on vaan vähän outo..

Tulee mieleen kaikki skenaariot siitä miten a) ensin eksytään, kun etsitään kauppaa

b) sisko tai veli tekee kakan vaippaan ja alkaa kiukutella

c) kummatkin lapset lähtevät eri suuntiin ja eksyvät eri metsiin

d) kauppa löytyy, mutta kummatkin haluavat ostaa kaikki kaupan karkit ja jäävät huutaen makaamaan maahan, kun kauppias sanoo, että rahat riittävät vain yhteen tikkariin

e) lapset ottavat mitä haluavat ja lähtevät maksamatta kaupasta ja löytävät ehkä kotiin :D

Käärin tupakoita tätini miehelle ja sain siitä hyvästä karkkirahaa. Vaikea kuvitella että nykyään annettaisi lasten käsitellä tupakkaa...

Oli omat ilmakiväärit ja niitä sai kuljettaa mukana julkisilla paikoilla sekä ammuskella niillä melko vapaasti. 

Mopolla sai ajella pikkuteitä 10 vuotiaana. 

Sai liikkua vapaasti ja liftata. 

Ostaa kaikkia paukkuja ja ilotulitteita. 

Sai olla omassa rauhassa tai kavereiden kanssa kotona koulun jälkeen, kun vanhemmat oli töissä, mahtavaa. 

Oikeastaan mikään ei ollut kiellettyä, kunhan ei varastellut tai rikkonut paikkoja. 

Meistä kasvoi itsenäisiä ihmisiä jo nuorena, toisin kuin nykyiset jotka opetetaan että ette mitään osaa muuta kuin sen, mikä teille opetetaan Ja niin meillä on yli kaksikymppisiä avuttomia lapsia, joilla ei ole elämänhallintaa, uskallusta eikä aloitekykyä. Sosiaaliohjaajat, itsekin avuttomia lapsia, yrittävät heitä sitten neuvoa.