Lue keskustelun säännöt.
Voiko aikuista lasta pelastaa
Huolehtija
29.11.2018 |
21-vuotias poikani on sairastanut teini-iästä asti masennusta. Voinut välillä paremmin, välillä huonommin. Nyt hän asuu omillaan mutta on alkanut käyttää kaikkea. Tupakoi ketjussa, polttaa pilveä, juo, aina kun saa jostain rahaa, käyttää mielialalääkkeitä. Suren lahjakasta ja herkkää lasta, joka on kuin päättänyt heittää elämänsä hukkaan. Kaikki apukeinot kokeiltu, Hän sanoi että jos voisi (tietyt asiat hänen elämässään olisivat toisin) hän muuttaisi takaisin kotiin. Toisaalta hän sanoo että pärjää ihan ok, mutta kun keskustelen hoitohenkilökunnan kanssa (hän on avohoidossa) kuulen aikalailla vastakkaista viestiä. Lisäksi hänellä on moniongelmainen tyttöystävä, joka haluaisi muuttaa hänen luokseen. Olen epätoivoinen, onko kukaan pystynyt konkreettisesti auttamaan lastaan? Mitä vielä voisi tehdä?
Kommentit (23)
Puhu,puhu ja puhu. Muuta et oikein voi.
Häntä voi auttaa vain hän itse mutta hänen ajatteluun voit vaikuttaa puhumalla ja uskoa häneen valamalla. Itsetuntoa pitää kohottaa ja siinä saat toitä psykologina tehdä. Mutta älä luovuta. Raahasin lapseni aikoinaan syvästä masennuksesta pois, kesti neljä vuotta ja nyt ylläpidän ettei hän ajaudu takaisin siihen. Jaksamisia ja voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kurja tilanne.
Lahjakkaat ja herkät ihmiset eivät kestä meininkiä, jossa esim. työelämässä loukataan surutta toisia ihmisiä. Siis sellaisia, jotka eivät ole vahvoja tai eivät ainakaan pysty tai halua näytellä semmoista. Harmi, kun päihteet ovat pojallasi vahvasti kuviossa mukana.
Joskus ei auta muu kuin rukoilla.
Tämä on vähän ohi aiheen, mutta ihan hämmentyneenä vain ihmettelen. Eihän hoitohenkilökunta saisi puhua aikuisen ihmisen asioista, vaitiolovelvollisuus?
Hän on siis passivoitunut, poika pitäisi saada tuupattua kohti jotain mikä saisi hänet inspiroitumaan siitä että asioille voi tehdä jotain ja ne voivat muuttua, Se mistä hän voisi kiinnostua riippuu ihan persoonasta. Viihtyisä koti ainakin auttaa mieltäkin, joten oisko mitään tehdä yhdessä joulusiivousta pojalle, ja joululahjaks ruokaa, taloustavaroita ja vaikka puntit jos innostuisi siten vaikka kuntoilusta edes vähän.
Ap, lopeta tuo pössyttelyn, tissuttelun ja loisimisen mahdollistaminen, eli rahahanat poikki. Älä ymmärrä, älä suvaitse, anna olla. Äläkä varsinkaan päästä häntä "takaisin kotiin". Sanoudu irti hänestä joka tasolla.
Poikasi käyttää depressiota tekosyynä tolloiluun, eikä depis parane jos sitä ruokkii päihteillä.
Otan osaa ja uskon, että tämä tekee tosi kipeää, mutta toinen ihminen ei voi juoppoa ja narkkia parantaa. Juoppo ja narkki rakastaa päänsä sotkemista enemmän kuin mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan viime aikoina, poika on antanut yhdelle hoitohenkilökunnan jäsenelle luvan puhua asioistaan minun kanssani. Ei varmaankaan kerro minulle koko totuutta, mutta olemme pohtineet tätä päihteidenkäyttö ja miten tästä eteenpäin. Yhteys hoitajaan on ollut ihan kullanarvoinen, hän kuulee minulta yhden version kotitilanteesta, pojaltani toisen ja voi niistä muodostaa paremmin käsityksen siitä miten menee. Samoin minä saan häneltä tietoa mm. lääkkeistä ja erilaisista hoitovaihtoehdoista.
Ap
En olekaan pitkään aikaan antanut hänelle rahaa. Isänsä on vielä sinisilmäinen ja uskoo jos poika pyytää bensa- tai ruokarahaa. Mutta on nyt vihdoin tajunnut, että rahaa ei voi antaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Täytyy yrittää luopua siitä ajatuksesta että tämä on pian ohi ja poika normaalissa elämässä kiinni. Jaksan kyllä puhua. Ja jaksan yrittää.
Ap
Kurja kuulla tilanteesta. Itse masentuneena sanoisin, että ketään ei voi pelastaa. Tukena voit olla, kuunnella ja kannustaa, ohjata hoitoon ja osallistuakin siihen pojan niin halutessa (perheterapiakäynnit ovat usein mahdollisia). Mutta: muista kuunnella omaa jaksamistasi siinä, kuinka paljon autat. Sanon tämän kokemuksesta. Itse olen se masennuksesta kärsivä aikuinen lapsi, jonka vanhempi lopulta uupui tuettuaan minua vuosia. Ammattiauttajatkin neuvovat nykyään, että läheisen tulee olla etupäässä läheinen, ei terapeutti. Jos poikasi on hoidossa, siellä on koulutetut ammatti-ihmiset häntä varten. Toki läheisten ymmärrys ja hyväksyntä on tärkeää, mutta mitään taikatemppuja heidän ei tarvitse osata tehdä. Tai ainakaan itse en sitä läheisiltäni odota. Riittää, että he ovat olemassa minua varten.
Jaksamista sinne ja muista, että masennuksesta on mahdollista parantua. Toki poikasi tapauksessa päihdeongelma olisi ensin hoidettava pois, jotta se ei sotkisi aivokemioita entisestään. Alkoholi kun itsessään on jo depressantti ja aiheuttaa masennusta. Pilvenpoltto voi myös pahentaa ja laukaista tiettyjä psyykkisiä häiriöitä etenkin, jos niille on muutenkin altis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, lopeta tuo pössyttelyn, tissuttelun ja loisimisen mahdollistaminen, eli rahahanat poikki. Älä ymmärrä, älä suvaitse, anna olla. Äläkä varsinkaan päästä häntä "takaisin kotiin". Sanoudu irti hänestä joka tasolla.
Poikasi käyttää depressiota tekosyynä tolloiluun, eikä depis parane jos sitä ruokkii päihteillä.
Otan osaa ja uskon, että tämä tekee tosi kipeää, mutta toinen ihminen ei voi juoppoa ja narkkia parantaa. Juoppo ja narkki rakastaa päänsä sotkemista enemmän kuin mitään muuta.
Aivan!
Isoveljeni on muutaman vuoden vanhempi ja oli samassa tilanteessa useamman kerran. Oli itsetuhoinen, jollain tavalla masentunut ja käytti päihteitä. Hän yritti itsemurhaa jokin aika sitten. Ei onnistunut, kiitos paikalle ehtineiden ihmisten. Sen jälkeen sovittiin, että veli muuttaa meidän vanhempien luokse. Suostuttelun jälkeen veli suostui myös lääkäriin ja terapiaan. Alku oli vaikeaa, joinain öinä isä tai äiti valvoi sen kanssa, koska sillä oli niin pahaa ahdistusta. Tai auttoi suihkussa käymisessä, muistutti syömisestä ja kaikkea tällaista. Aluksi veli ei uskaltanut lähteä edes ulos. Pikkuhiljaa se saatiin suostuteltua kävelemään läheiselle kadulle ja takaisin, sitten pidempiä matkoja ja aikoja. Siis oikeastaan tämä oli ihan jokaiselle elämän alueella.
Nyt on kuitenkin alkanut helpottaa ja veljen vointi on paljon parempi, kiitos oikean lääkityksen ja terapian. Veli pärjää jonkin aikaa yksinkin ja tällä hetkellä on muuttamassa takaisin omaan kotiin. Nyt on sellainen tunne, että kaikki järjestyy. Veli on se oma itsensä, joka on ollut aiemmin, vuosia sitten. Kiitollisin olen mun vanhemmille, jotka ei vaan jättäneet veljeä ja seuranneet sivusta tilannetta. Kyllä aikuinenkin ihminen tarvitsee vanhempiaan tai muita läheisiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän ohi aiheen, mutta ihan hämmentyneenä vain ihmettelen. Eihän hoitohenkilökunta saisi puhua aikuisen ihmisen asioista, vaitiolovelvollisuus?
Ja se on tässä suurin ongelma mielestäsi?
Kaikkea hyvää teille kaikille, toivottavasti degeneroitunut nuorukainen ryhdistäytyy ja löytää paikkansa osana ihmiskuntaa. Kivaa joulunalusaikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin voit yrittää pysyä lähellä, olla saatavilla, että olisi äärimmäisessä hädässä joku johon kehtaa ottaa yhteyttä, vaikka nolottaisi. Ne on näille jo "aikuistuneille" nuorille tarkeitä vaikka usein tuntuu pahalta seurata sivusta. Siis ihmiset joihin voi luottaa. Olen muutamalle nuorelle tälläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lopeta tuo pössyttelyn, tissuttelun ja loisimisen mahdollistaminen, eli rahahanat poikki. Älä ymmärrä, älä suvaitse, anna olla. Äläkä varsinkaan päästä häntä "takaisin kotiin". Sanoudu irti hänestä joka tasolla.
Poikasi käyttää depressiota tekosyynä tolloiluun, eikä depis parane jos sitä ruokkii päihteillä.
Otan osaa ja uskon, että tämä tekee tosi kipeää, mutta toinen ihminen ei voi juoppoa ja narkkia parantaa. Juoppo ja narkki rakastaa päänsä sotkemista enemmän kuin mitään muuta.
Aivan!
Toivottavasti itse tajuatte olevanne kamalia ihmisiä.
Kiitos kommenteistanne, ymmärrän että omat rahkeeni ovat rajalliset nekin, vaikka välillä olen suunnitellut vaikka minkälaisia interventioita. Paras on yrittää pitää avoin keskusteluyhteys ja olla tukena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lopeta tuo pössyttelyn, tissuttelun ja loisimisen mahdollistaminen, eli rahahanat poikki. Älä ymmärrä, älä suvaitse, anna olla. Äläkä varsinkaan päästä häntä "takaisin kotiin". Sanoudu irti hänestä joka tasolla.
Poikasi käyttää depressiota tekosyynä tolloiluun, eikä depis parane jos sitä ruokkii päihteillä.
Otan osaa ja uskon, että tämä tekee tosi kipeää, mutta toinen ihminen ei voi juoppoa ja narkkia parantaa. Juoppo ja narkki rakastaa päänsä sotkemista enemmän kuin mitään muuta.
Aivan!
Toivottavasti itse tajuatte olevanne kamalia ihmisiä.
Niimpä! Leikkaaminen irti vielä omasta perheestäkin, varsinkaan jos kyseessä ei ole edes väkivaltainen tai varasteleva nuori ei ainakaan auta asiaa, vaan saattaa olla se viimeinen kohtalokas takaisku valmiiksi hauraalle mielelle. Joku voi tarvita hyvinkin paljon ja pitkään kannattelua ja ymmärrystä, kunnes sitten tulee se parempi päivä kun hommat alkaakin sujua
Et voi pelastaa, mutta voit osoittaa rakkautesi ja olla tukena. Pojan pitäisi löytää myös omaa tahtoa parantua.
Suomessa ongelmana on myös se, ettei ongelmia välttämättä käsitellä yhtä aikaa vaan keskitytään yhteen ongelmaan vaikka monet ovat moniongelmaisia ja tarvitsisivat tahon joka auttaa, tukee , etsii ratkaisuja ja hallitsee yksilön ongelmat kokonaisvaltaisesti.
Jaksamisia sinulle! Toivoa kuitenkin aina on!
Voimia ja lempeyttä itseään kohtaan koko apn perheelle.
Voimia sinulle ja pojallesi!