Miksi kielellistä lahjakkuutta vähätellään niin paljon?

Koska kielet ovat oikeasti aika helppoja useimmille. Mene mille tahansa yläasteelle niin kaikkien, jopa niiden surkeimpien, numero on vähintään 8.

Kuka näin väittää?

Kielissä on todella selkeä logiikka ja 9 ja 10 ovat todella yleisiä numeroita englannista. Ruotsissa huonomman menestyksen selittää motivaation puute, samoin äidinkielessä. Kielet ovat erittäin yksinkertaisia oppia ja siksi niitä helpoimpia aineita varmaan suunnilleen kaikille.

Jos osaat englantia, se ei ole kovin kummonen taito koska kaikki osaa. Sitten jos puhut 4 tai useampaa kieltä sujuvasti, alat olla jo kielellinen lahjakkuus. Matikkakin on helppoa, kyllähän se, ettet osaa perusteita matikasta, kertoo jonkin asteisesta tyhmyydestä, valitettavasti.

On monia, jotka eivät osaa äidinkieltään. 

Minulla oli lukion päästötodistuksessa matikassa vitonen ja kaikissa neljässä kielessä yhdeksikkö.

Mun mielestä kielet ja matikka ovat vaikeampia kuin ns. reaaliaineet, joissa ei tarvii muuta kuin lukea ja muistaa ulkoa. Kielissä ja matikassa joutuu "ajattelemaan".

Miten niin? En ole kuullut kenenkään noin väittävän. Sen sijaan on junttia olla osaamatta englantia ja sen huonosti lausuminen vielä juntimpaa (ei minun mielestäni, mutta monen muun)

Jaa-a. Ennen kuin tuli ylioppilaskokeisiin mahdollisuus kirjoittaa mikä hyvänsä reaaliaine erikseen oli kielet todellakin aivan yliarvostettuja suhteessa muihin aineisiin. 

Olen itse aina pärjännyt hyvin matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta minua pidetään tyhmänä kun kielet ei jää päähän. Koska kaikkihan englantia osaa, ja se ruotsihan on ihan naurettavan helppo kieli. Minun päässäni englannin puhuttu ja kirjoitettu kieli ei vaan meinaa millään yhdistyä. Luetunymmärys on onneksi melko hyvä ja pystyn kyllä lukemaan alani kirjallisuutta englanniksi, toki lukeminen on huomattavasti hitaampaa kuin suomeksi. 

Sanoisin, että enemmänkin taito- ja taideaineet on aliarvostettuja kuin kielet. 

Kielet ovat todella helppoja useimmille verrattuna vaikkapa matematiikkaan tai fysiikkaan.

Nykyaikana on ihan perusoletus että jokainen hallitsee vähintään hyvän englannin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikana on ihan perusoletus että jokainen hallitsee vähintään hyvän englannin.

Niinpä. Ja jos et pysty sujuvasti heittämään läppää päivän aiheista, niin heti pidetään sivistymättömänä moukkana, varsinkin jos ääntämisesi ei ole ihan priimaa. 

10 yläasteen englannista, ruotsista tai äidinkielestä ei kerro mitään lahjakkuudesta. Silloin saatat olla hyvämuistinen mutta tuskin normaaliälyinen, jos et matikkaa ymmärrä.

Mulle ainaakin kieli ja sen nyanssitt ovat vahvasti sidoksissa ajatteluun, ymmärrykseen jaa tunteiisiin.

Vierailija kirjoitti:

Koska kielet ovat oikeasti aika helppoja useimmille. Mene mille tahansa yläasteelle niin kaikkien, jopa niiden surkeimpien, numero on vähintään 8.

Hahhahhah. Oletko oikein tosissasi?

Ei ne kielissä huonot myöskään opiskele oma-aloitteisesti lisää kun koulussa pakollisten kielten kanssa on jo hankaluuksia. Itse opiskelin parhaimmillaan viittä samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

10 yläasteen englannista, ruotsista tai äidinkielestä ei kerro mitään lahjakkuudesta. Silloin saatat olla hyvämuistinen mutta tuskin normaaliälyinen, jos et matikkaa ymmärrä.

Itse et ole normaaliälyinen, jos luulet kielen opettelun olevan vain hyvämuistisuutta. 

Matikassa on omanlaisensa logiikka ja sen kanssa voi jollain olla vaikeuksia. Miksi matikkaa osaavat väittävät itse olevansa viisaita ja haukkuvat muilla alueilla loistavia tyhmiksi? Ihan naurettavaa.

Minun matikanopettajani ei osannut englantia, mitä pidän nuorelta ihmiseltä jo outona nykyaikana. Oliko hän siis tyhmä kun ei tätä sinusta niin yksinkertaista asiaa hallitse? 

Vierailija kirjoitti:

Kielissä on todella selkeä logiikka ja 9 ja 10 ovat todella yleisiä numeroita englannista. Ruotsissa huonomman menestyksen selittää motivaation puute, samoin äidinkielessä. Kielet ovat erittäin yksinkertaisia oppia ja siksi niitä helpoimpia aineita varmaan suunnilleen kaikille.

Jaa, miksi sitten moni matikantaitaja onkin huono kielissä ja toisinpäin? Eri logiikat, eri aivotyö, molempia ei välttämättä hallitse.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ainaakin kieli ja sen nyanssitt ovat vahvasti sidoksissa ajatteluun, ymmärrykseen jaa tunteiisiin.

~ Kirjoitan - siis ajattelen ~ 👍

Jännä, että tässä pohditaan lähinnä vieraitten kielien oppimista. Eihän kielellinen lahjakkuus pelkästään sitä ole! Se on myös oman äidinkielen hallintaa, esim. kykyä tuottaa puhetta tai tekstiä selkeästi ja johdonmukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli lukion päästötodistuksessa matikassa vitonen ja kaikissa neljässä kielessä yhdeksikkö.

"Päättötodistus, jos se on peruskoulun päättämisestä annettu todistus ja päästötodistus jos todistus on annettu peruskoulussa pöräytellyistä päästöistä.".