Lue keskustelun säännöt.
90-luvun lama vs nykytilanne
08.01.2026 |
Tähän kiteytyy ihmisten ja ihmisyyden muutos reilussa 30 vuodessa. Ysärillä ei kukaan aivovammainen apina huudellut työttömille, että menkää töihin ja vittuako me teitä elätetään. Oli yhteisöllisyyttä, järkeä ja inhimillisyyttä olla syyttämättä valmiiksi kovilla olevia asioista, mihin he olivat syyttömiä. Nyt työttömiä on vielä enemmän kuin silloin, ja näitä pikkusieluisia huutelijoita on silti kuin meren mutaa. Mikä ihmisiä vaivaa?
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi ne sitten olivat niin masentuneita ja piti muuttaa lähiökapakoihin ja tissibaareihin istumaan aamusta iltaan? Miksi tehtiin itselle jotain, miksi perheellekin tuli kärsimystä?
Mikä siinä oli niin häpeällistä sitten, jos "oli yhteisöllisyyttä, järkeä ja inhimillisyyttä olla syyttämättä"?
Sinänsä ei ketään pidä haukkua eikä nimitellä, se on huonoa käytöstä. Mutta onkohan sinulla nyt Hieman Liian ruusuinen kuva tuosta 90-luvusta? Lainkaan kiistämättä omaa kokemustasi, päinvastoin, olisi kiinnostavaa tietää, mihin perustat tuon näkemyksesi tuosta yhteisöllisyydestä ja siitä, että ei syytetty.
Itse menin silloin ysikyt luvulla töihin aidantolpaksi palkka 3markkaa tunti, voi niitä aikoja...
Silloin ei ollut niin paljon näitä valittajia, jotka itkee tukien pienuudesta tai siitä, että joku saa enemmän. Ei myöskään laskeltu, että ei kannata mennä töihin, kun tuilla elää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut niin paljon näitä valittajia, jotka itkee tukien pienuudesta tai siitä, että joku saa enemmän. Ei myöskään laskeltu, että ei kannata mennä töihin, kun tuilla elää paremmin.
Kyllä jo vuosikymmenen puolivälissä laskeskeltiin. Ikävä kyllä kuulin näitä keskusteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut niin paljon näitä valittajia, jotka itkee tukien pienuudesta tai siitä, että joku saa enemmän. Ei myöskään laskeltu, että ei kannata mennä töihin, kun tuilla elää paremmin.
Silloin niillä tuilla taisi jopa elää riittävän hyvää elämää. Hinnat nousseet markka-asoista.
Ei tule perkele mitään tästä Suomen yhteiskunnasta kun myötäänsä on vaan lamaa ja ankeutta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuilla elävät ajattelevat, että sillä pärjää kun kituuttaa ja kun saa valittaa tukien pienuudesta. Ei ajatella, että tuilla elämisen ei pitäisi olla muuta kuin sairaan, vammaisen tai iäkkään aikaihmisen "oikeus".
Niin. Poliitikot ja varakkaat uhoavat, huutavat, pilkkaavata ja kiusaavat kaikin mahdollisin tavoin työttömäksi joutuneita, sairastuneita, pienipalkkaisia ja osin jo keskituloisiakin. Siitähän nuo muut sekopäät oikein innostuvat, kiusaaminen ja heikommassa asemassa oleviin kohdistettava viha onkin nyt täysin sallittua ja ja sitä pidetään jopa ihmisen omaa asemaa nostavana. Suomi on nykyisin valitettavan sairas. Hirvittävän sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmillaan 500 tuhatta työtöntä, vuonna 1990 yli 1500 itsemurhaa. Ihmiset joilla oli työtä kulkivat kävellen, ostovoima tippui 13% kerralla. Mutta aloittajan mielestä kaikki oli ihanaa. Jännä että sen ajan lapset kärsivät vieläkin. Osa on vasta muutama vuosi sitten päässyt veloistaan. Kukaan ei auttanut ketään se siitä yhteisöllisyydestä
Vierailija kirjoitti:
Tuilla elävät ajattelevat, että sillä pärjää kun kituuttaa ja kun saa valittaa tukien pienuudesta. Ei ajatella, että tuilla elämisen ei pitäisi olla muuta kuin sairaan, vammaisen tai iäkkään aikaihmisen "oikeus".
Kerrotko miten voi mennä töihin kun mitään vi tun työpaikkoja ei ole eikä henkilöä kukaan palkkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kun sitten niitä työpaikkoja saatana niin mennään töihin.
Alaikäban.
90-luvun laman aikana nimenomaan syyteltiin, ja täysin avoimesti halveksittiin laman uhreja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin pienen kaupungin yksikössä, valtakunnallinen iso firma. Sisaryksiköstä tuli yksi aamu viesti: päällikkö on ampunut itsensä. Se oli sen päällikön ratkaisu kun ei halunnut ruveta irtisanomaan porukkaa.
Aloittaja on oikeassa pääteesissään, mutta lukujen kanssa pihalla.
Virallinen työttömyys on nyt tasan puolet vuoden 1994 virallisesta työttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmillaan 500 tuhatta työtöntä, vuonna 1990 yli 1500 itsemurhaa. Ihmiset joilla oli työtä kulkivat kävellen, ostovoima tippui 13% kerralla. Mutta aloittajan mielestä kaikki oli ihanaa. Jännä että sen ajan lapset kärsivät vieläkin. Osa on vasta muutama vuosi sitten päässyt veloistaan. Kukaan ei auttanut ketään se siitä yhteisöllisyydestä
Niinpä. Ap on joku 2000-luvulla syntynyt veeti, joka ei ole lukenut elämänsä aikana yhtäkään kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuilla elävät ajattelevat, että sillä pärjää kun kituuttaa ja kun saa valittaa tukien pienuudesta. Ei ajatella, että tuilla elämisen ei pitäisi olla muuta kuin sairaan, vammaisen tai iäkkään aikaihmisen "oikeus".
Jos talous romahtaa eikä töitä yksinkertaisesti ole, mitä sitten tehdään jos tukia eivät työttömäksi joutuneet sitten saa?
Vierailija kirjoitti:
Minusta tulee isona aurauskeppi.
Ilmastonmuutos vie lumet, tarpeeton.
Minä alan koiran kusitolpaksi, työt vaan lisääntyy.
Suomi oli silloin toisenlainen maa. Suuri enemmistö työvoimasta oli matalasti koulutettuja vasemmistolaisia duunareita, eivät he työttömiä hauku. Vuonna 1977 90% työvoimasta ei ollut käynyt lukiota.
Voi kyllä huuteli. Esim minulle huuteli siskot ja sitten opettaja koulussa sanoi, ettei työttömillä ollut ihmisarvoa. Kyllä niitä oli.