Oletko 30+v vela tehnyt sterilisaation? Miksi? Miksi et?

En halua mitään tulehdusta aiheuttavaa vierasesinettä elimistööni.

Iselläni muutama abortti takana, joten sterilisaatio oli järkevä ratkaisu. Tein heti kun sain lääkäriltä luvan. En halua lapsia, haluan elää vain itselleni. Matkustella, nauttia omasta rauhasta ja tehdä asioita mitä haluan vaikka ihan extempore.

Miksette käytä vaan kondomia? Sitä kannattaa käyttää nykyään aina.

Te velanaiset joille tehty steri, minkälainen prosessi oli lähetteen saamisen jälkeen itse operaatioon saakka? Eli kun lääkäri laittaa lähetteen, täytyykö käydä vielä erikseen neuvottelemassa, tutkimuksissa (jos pitää niin missä) ennen kuin lopullinen kutsu toimenpiteeseen tulee?

En löytänyt googlaamalla tarpeeksi tietoa tästä "etenemispolusta".

Vierailija kirjoitti:

Miksette käytä vaan kondomia? Sitä kannattaa käyttää nykyään aina.

Niin mä käytänkin, mutta näin vakituisessa parisuhteessa se alkaa olla rasittavaa.

Olen 35 velanainen ja sain juuri lähetteen steriin, noin puolen vuoden päästä pitäisi tulla kutsu operaatioon täällä pk seudulla. Yksityinen lääkäri laittoi lähetteen ilman ongelmia. Päätökseni olen tehnyt jo 15 vuotiaasta saakka. Miksi en mennyt heti 30 täytettyäni? Koska olin sinkku eikä ehkäisylle ollutt tarvetta. Nyt onnellisessa vahvassa parisuhteessa velamiehen kanssa.

Ei tarvinnut, kun mies kävi vasektomiassa - muuten kyllä olisin itse käynyt steriloinnissa.

Emme halua lapsia.

En. Koska:

- joutuisin käyttämään kuitenkin kondomia (vaihtuvia kumppaneita)

- koska en halua arpia

- koska en halua kroppaani vierasesineitä

- ylipäätään en halua kroppaani kajottavan kirurgisesti kuin ihan pakottavasta syystä

- koska minulla on kondomin pettäessäkin hyvin hyvin pieni mahdollisuus raskautua (lyhyt kierto ja päivän kuukautiset, ts vaikka munasolu hedelmöittyisi, ei sillä ole mitään mihin kiinnittyä), ja tämän on ihan gynekologi todennut.

En siis ole nähny sen maksavan vaivaa. Ikää 39v.

Vierailija kirjoitti:

Olen, heti kun täytin 30. Halusin mahdollisimman varman ja helpon ehkäisyn.

Naisen sterilisaatio on valitettavasti epävarmempi kuin varmimmat hormonaaliset menetelmät.

Vierailija kirjoitti:

Miksette käytä vaan kondomia? Sitä kannattaa käyttää nykyään aina.

Kohtuullisen ankeaa seksiä koko elämä. En kyllä ymmärrä miksi sitä kannattaisi käyttää esimerkiksi meidän pitkässä ja uskollisessa avioliitossamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen, heti kun täytin 30. Halusin mahdollisimman varman ja helpon ehkäisyn.

Naisen sterilisaatio on valitettavasti epävarmempi kuin varmimmat hormonaaliset menetelmät.

Ei merkittävästi. Ja siinä on ihan tarpeeksi hormoneja, kun syö niitä 15 vuotta ennen kuin edes saa sterilisaation. Pitäisikö vielä vetää 20 vuotta lisää? Ei kiitos.

En ole teettänyt sterilisaatiota. Syy: Mieheni on minua kaksi vuotta vanhempi ja hommasi vasektomian heti kun tuli "säädettyyn ikään". Joten minun ei tarvitse. Vasektomiahan on huomattavasti varmempi ja helpompi operaatio kuin sterilisaatio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli todella hämmentävää kun mieheltä ei kysytty yhtään ainoaa kertaa onko hän varma vasektomiapäätöksestä, mutta minulle taas ei steriä herunut vaikka ehkäisyt eivät sovi (8kk putkeen vuotamista ei tarkoita, että kierukka ei sopisi ja jos neljä pillerimerkkiä ei sovi, niin joku kuitenkin voisi ja onko seksihalujen ja rakkaudentunteen häviäminen edes sivuvaikutuksia, en jaksanut leikkiä koekaniinia pidempään).

Jep, juuri näin se menee. Miehille kyseessä on lähestulkoon ilmoitusluontoinen asia, mutta naisen ei edelleenkään 2000-luvulla haluta antaa päättää omasta vartalostaan. Naisen vartalohan on yhteiskunnan omaisuutta ja vartalon tehtävä on synnyttää uusia jälkeläisiä yhteiskuntaan. Käsittämätöntä.

Tämä. Kun minä kysyin gyneltäni sterilisaatiosta, vastaus oli että mielesi muuttuu kumminkin. Kun mieheni meni hakemaan vasektomialähetettä, lääkäri oli että "Odota tarkistan miten se kirjoitetaan kun en ole ennen tehnyt." Sitten operaatiossa kirurgi kysyi, että "sulle siis piti tehdä vasektomia" ja se siitä.

En ole tehnyt, sillä sterilisaatio ei ole mikään ihan pieni toimenpide, vatsaontelo pumpataan täyteen kaasua ja toipuminen on kivuliasta ja voi kestää päiviä. Lisäksi kuukautiset jatkuvat normaalisti, eli toimenpide ei helpota elämää. Raskauden riski on edelleen olemassa, sillä katkaistut/klipsatut munanjohtimat voivat hakeutua yhteen. Myös kohdun ulkopuolisen raskauden riski voi kasvaa.

Näistä syistä olen sanonut ei sterilisaatiolle, valitsin hormonikierukan.

Vierailija kirjoitti:

Miksette käytä vaan kondomia? Sitä kannattaa käyttää nykyään aina.

Seksi kumin kanssa on erittäin epätyydyttävää naisellekin. Liikaa kitkaa, spermisidit ärsyttää limakalvoja, penis ei pysy likikään niin kovana kuin ilman ja yhdyntä venyy.

Kumiton seksi on ehkä noin biljardi kertaa parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt, heti kun täytin 30. Nyt olen 42 (nainen). Päivääkään en ole katunut. Olen aina tiennyt, että en tule haluamaan omia lapsia koskaan, ja hormonaalinen ehkäisy aiheutti lukuisia terveysongelmia. Odotin kuin kuuta nousevaa tuota päivää, kun sain mennä sterilisaatiota hakemaan. Helppoa se ei silti ollut, päätäni yritettiin käännyttää moneen otteeseen prosessin aikana. Mutta todella tyytyväinen päätökseeni olen.

Millä syillä he yrittivät sinua käännyttää? Kuulostaa ärsyttävältä!

Se, että pyydetään harkitsemaan erittäin huolellisesti jokaiselta kannalta, ei ole käännyttämistä! Kuitenkin tapahtuu niin, että strerilisaatioita myöhemmin tulee purettaviksi, tai tulee tarvetta kalliisiin alkionsiirtoihin tms. kun mieli muuttuu. Jos ja kun itse on varma päätöksestään, voi myös vastata kysymyksiin tyynen itsevarmasti ja suuttumatta, niin kuin aikuisen ihmisen odottaisi tekevän muissakin elämäntilanteissa. Kyllähän sitä joutuu perustelemaan muitakin asioita, työpaikkahaastatteluissa tai vuokra-asuntoa etsittäessä jne. Niin miksei sitten silloin kun tekee vaikeasti peruttavan päätöksen? Oikeastaan soisin, että myös avioliittoa solmivat joutuisivat vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin, että tietäisivät mitä ovat tekemässä... 

En suuttunutkaan kysymyksistä, mutta se, millä tavalla ne esitettiin, oli alentavaa. Ei sen puoleen, että itsetuntoni kestää kyllä senkin, mutta asiat voisi hoitaa ja esittää eri tavalla. Tuntui siltä, että hoitajat itse ärsyyntyivät siitä, että haluan toimenpiteen tehdä. Nakeltiin niskoja ja tiuskittiin, että turha tulla sitten vaatimaan myöhemmin toimenpiteen purkua, KUN mieli muuttuu. No, pääasia, että homma hoidettiin, ja elämänlaatu sen jälkeen parani huomattavasti.

Olen ikäisesi ja myös heti 30-vuotiaana käynyt sterissä. Kohtelu oli todella epäasiallista, minkään muun asian yhteydessä ei ole samanlaisia tunteenpurkauksia näkynyt terveydenhuollon edustajilta. "Vuoden päästä olet sitten itkemässä purkamista", "kadut varmasti" jne. Edes lähetteen saaminen ei ollut onnistua, koska minulle yritettiin väittää, että tarvitsen miehen LUVAN. Laki sanoo, että kumppanille on tarjottava mahdollisuus tapaamiseen tms., mitään määräystä ei voisi edes aika montaa lakia rikkomatta antaa. Suomessa aviopuolisolla ei ole oikeutta päättää toisen operaatioista, vaikka tätä tosiaan lääkäri yritti väittää. Potilasasiamies oikaisi sitten, mutta ihan turha ja tosi raivostuttava käänne.

Minulta saa kysyä ja on hyvä, että ollaan varmoja siitä, että steriin menijä on varma. Tapa kysyä on toivottavasti muuttunut asialliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt, heti kun täytin 30. Nyt olen 42 (nainen). Päivääkään en ole katunut. Olen aina tiennyt, että en tule haluamaan omia lapsia koskaan, ja hormonaalinen ehkäisy aiheutti lukuisia terveysongelmia. Odotin kuin kuuta nousevaa tuota päivää, kun sain mennä sterilisaatiota hakemaan. Helppoa se ei silti ollut, päätäni yritettiin käännyttää moneen otteeseen prosessin aikana. Mutta todella tyytyväinen päätökseeni olen.

Millä syillä he yrittivät sinua käännyttää? Kuulostaa ärsyttävältä!

Se, että pyydetään harkitsemaan erittäin huolellisesti jokaiselta kannalta, ei ole käännyttämistä! Kuitenkin tapahtuu niin, että strerilisaatioita myöhemmin tulee purettaviksi, tai tulee tarvetta kalliisiin alkionsiirtoihin tms. kun mieli muuttuu. Jos ja kun itse on varma päätöksestään, voi myös vastata kysymyksiin tyynen itsevarmasti ja suuttumatta, niin kuin aikuisen ihmisen odottaisi tekevän muissakin elämäntilanteissa. Kyllähän sitä joutuu perustelemaan muitakin asioita, työpaikkahaastatteluissa tai vuokra-asuntoa etsittäessä jne. Niin miksei sitten silloin kun tekee vaikeasti peruttavan päätöksen? Oikeastaan soisin, että myös avioliittoa solmivat joutuisivat vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin, että tietäisivät mitä ovat tekemässä... 

Tässä on useampi jo kommentoinutkin asiasta, mutta kerrataan vielä: kysyminen ok, asiaton käytös ja silmien pyörittely ei. Sitä koin itsekin. Oli kyllä harvinaisen epämiellyttävä kokemus. 

Tilastojen mukaan sterin perumista haluavat jo lapsia saaneet, eivät velat. 

pulutossu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 29 -vuotias vela nainen, en ole saanut sterilisaatiota pyynnöistä huolimatta. Jatkuva ramppaaminen lääkäreillä on alentavaa, kuluttavaa ja aikaa vievää. Jossain vaiheessa taas kuitenkin varattava aikaa, tämä luonnollisesti vaikuttaa ihan päivittäiseen elämään. En haluaisi käyttää hormonaalista ehkäisyä, pelkään kuollakseni seksiä pelkän kumin kanssa ja tämä kaikki vaikuttaa parisuhteeseen ja sen tyydyttävyyteen. Koen ettei minua kohdata terveydenhuollossa järkevästi ja itsemääräämisoikeuttani poljetaan, LAPSIA EN HALUA, IKINÄ.

Miksi ihmeessä et teetä tuota ulkomailla? Jos mieheni ei olisi teettänyt vasektomiaa itselleen, olisin aivan varmasti hankkinut tuon ulkomailta. -2

Olen 24-vuotias nainen ja varma siitä, että lastensaanti nyt tai tulevaisuudessa ei ole minulle positiivinen asia. Haluaisin teettää sterin ulkomailla, mutta netistä löytyy huonosti siitä tietoa, siis käytännön asioista. Missä tänä päivänä kannattaa se teettää, Belgiassa, Hollannissa vai jossain muualla? Ruotsiin ei ymmärtääkseni enää kovin hyvin oteta suomalaisia vastaan, koska täältä on tullut niin ryntäämällä alle kolmekymppisiä naisia steriä hakemaan. Paljonko se maksaa? Mihin pitää ottaa yhteyttä?

Hakeudu Englantiin. Ikäraja on 18 vuotta ja maksaa n.2000-3000e. Sille joka mietti homman pysyvyyttä, mutta kuitenkin harkitsee vakavasti steriä on vaihtoehtona pakastaa munasolut tai lahjoittaa niitä halutessaan kulukorvausta vastaan joka vaihtelee tulojen mukaan väliltä 250-700e

Vierailija kirjoitti:

pulutossu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 29 -vuotias vela nainen, en ole saanut sterilisaatiota pyynnöistä huolimatta. Jatkuva ramppaaminen lääkäreillä on alentavaa, kuluttavaa ja aikaa vievää. Jossain vaiheessa taas kuitenkin varattava aikaa, tämä luonnollisesti vaikuttaa ihan päivittäiseen elämään. En haluaisi käyttää hormonaalista ehkäisyä, pelkään kuollakseni seksiä pelkän kumin kanssa ja tämä kaikki vaikuttaa parisuhteeseen ja sen tyydyttävyyteen. Koen ettei minua kohdata terveydenhuollossa järkevästi ja itsemääräämisoikeuttani poljetaan, LAPSIA EN HALUA, IKINÄ.

Miksi ihmeessä et teetä tuota ulkomailla? Jos mieheni ei olisi teettänyt vasektomiaa itselleen, olisin aivan varmasti hankkinut tuon ulkomailta. -2

Olen 24-vuotias nainen ja varma siitä, että lastensaanti nyt tai tulevaisuudessa ei ole minulle positiivinen asia. Haluaisin teettää sterin ulkomailla, mutta netistä löytyy huonosti siitä tietoa, siis käytännön asioista. Missä tänä päivänä kannattaa se teettää, Belgiassa, Hollannissa vai jossain muualla? Ruotsiin ei ymmärtääkseni enää kovin hyvin oteta suomalaisia vastaan, koska täältä on tullut niin ryntäämällä alle kolmekymppisiä naisia steriä hakemaan. Paljonko se maksaa? Mihin pitää ottaa yhteyttä?

Hakeudu Englantiin. Ikäraja on 18 vuotta ja maksaa n.2000-3000e. Sille joka mietti homman pysyvyyttä, mutta kuitenkin harkitsee vakavasti steriä on vaihtoehtona pakastaa munasolut tai lahjoittaa niitä halutessaan kulukorvausta vastaan joka vaihtelee tulojen mukaan väliltä 250-700e

Kiitos vinkistä!

Joudun odottamaan vielä vuoden ja 4 kk. Sitten voin hakeutua sterilisaatioon. Olen kateellinen teille joille se on tehty!