En pääse pois huonosta parisuhteesta

Eroa. Lainaa rahat jostain (vanhemmat tms) ja JUOKSE.

Voimia! Tähän ei kyllä keksi mitään muuta ratkaisua, kun pois lähtö. Ansaitset parempaa ja olla onnellinen.

Et todellakaan tule katumaan. Maailma on täynnä hyviä tyyppejä - miehesi ei ole semmoinen

Koeta keksiä joku kaukainen paikka johon häivyt edes tilapäisesti. Serkunkumminkaima Oulunsalosta tai vanha luokkakaveri.  Somen kautta voisit löytää kommuunin. Ota ratkaisu tilapäisenä siirtona, saat asiasi kuntoon myöhemmin. Tyyppi on käpertynyt itseensä, se ei siitä muutu.

Juokset ja lujaa viimeistään kun vuokrasopimuksenne päättyy. Oma kämppä ja uusi elämä ilman tuota "miestä" on nyt se, mitä tarvitset.

Eroa ja muuta pois niin pian kuin mahdollista. Kirjoitat itsekin, että et näe tulevaisuuttasi tuon miehen kanssa. Miksi pitkittää välttämätöntä? Kirjoittamasi perusteella vaikuttaa myös siltä, että mies ei hirveästi arvosta sinua. Ahdistus varmaan johtuu siitä, että sisimmässäsi tiedät mitä haluat ja mikä on oikea ratkaisu, mutta et tee asian eteen mitään. Luulen, että stressi ja ahdistus poistuvat kunhan pääset tuosta tilanteesta pois.

Kuulostaa tosiaan siltä, että ero olisi paras ratkaisu. Vaikka tuntuu pahalta. Mutta kyllä se sitten palkitsee, kun löytää oikeasti jonkun ihanan, sydämellisen miehen, joka rakastaa ja kunnioittaa sua täydellä sydämellä. Ja sä sitä.

Tuo pettämis episodikin kertoo siitä, ettei intohimoa ja rakkautta enää suhteessa ole. Eikä ole ollut aikoihin. 

Joten, mun vinkki: eroa, jatka sinkkuna ja elä nuoruuttasi rauhassa. Sitten kun alkaa riittää, voi uutta parisuhdetta alkaa miettimään. Ja jos mahdollista, muuta lähemmäs ystäviäsi ja pyrkikää näkemään useammin. Tai tutustu uusiin ihmisiin, saa uusia ystäviä. Tsemppiä <3

Onko vuokrasopimus molempien nimellä? Asutko kaupungissa, jossa on turvakoti (joskaan tällä ei ole niin väliä, turvakotiin voit lähteä muuallekin, kuin kotipaikkakunnalle) ? Luulet nyt rakastavasi tuota miestä, sillä epänormaali on muuttunut arkesi normaaliksi. Jos katsoisit jonkun tuttusi elävän samanlaisessa kamalassa suhteessa kuin missä olet, et varmasti uskoisi tilanteen muuttuvan, etkä missään tapauksessa ajattelisi, että suhde on terve tai että kyseessä on aito rakkaus. Luulet, että kun kyllin yrität, saat miehen muuttumaan ja että kestät mitä vain, jos jossain kaukana tulevaisuudessa odottaa parempi aika palkkioksi kaikesta kärsimyksestä. Ei. Se parempi aika alkaa kehittyä jo huomenna, jos otat oman elämäsi haltuusi. Usko minua, se ON mahdollista. Vaikein askel on lähteä, mutta kannustan sinua siihen, koska olen sen itse ottanut liki kahdenkymmenen helvetillisen aviovuoden jälkeen. Meni puoli vuotta, että ymmärsin mitä tarkoittaa epänormaalin muuttuminen normaaliksi, mutta sen tajuttuani olin loputtoman helpottunut. Älä syytä itseäsi siitä miksi et ole jo lähtenyt. Sinulla on vain tulevaisuus, joten tee siitä omasi. Parasta kohdallasi on se, että teillä ei ole lapsia. Olet vastuussa vain itsestäsi. Et siis myöskään siitä miehestä.

Pohdi, missä haluaisit nähdä itsesi vaikka viiden vuoden päästä? Mitä haaveita sinulla on? Voitko saavuttaa ne nykyisen miehesi kanssa? Uskotko todella, että hän voisi muuttua?

Kuulostaa siltä, että et ole tilanteessa onnellinen, mutta pelkäät, mitä elämästäsi tulee ilman nykyistä parisuhdetta. Toisaalta sanot myös, että et näe yhteistä tulevaisuutta miehesi kanssa. Kuvaat aloituksessasi tilannetta, missä miehesi käyttää rahansa itseensä, mutta sinä joudut kantamaan vastuun yhteisestä kodista myös taloudellisesti. Oletko todella varma, että tilanne voi muuttua, vai oletko valmis jatkamaan nykyisellä tavalla?

Tiedät kenties siis jo mitä tehdä, mutta pelkäät mitä seurauksia erosta voisi olla? Voit rakastaa miestäsi, mutta sinun ei tarvitse rakastaa hänen tekojaan ja käytöstään. Ja vaikka jokin osa sinusta rakastaisikin miestäsi - kaikesta huolimatta, voit pohtia voisitko rakastaa tässä tilanteessa itseäsi enemmän ja toimia niin, että itselläsi olisi parempi olla. Huolestuttavaa on myös kokemasi, ilmeisesti usein toistuva pahoinpidellyksi tuleminen: Myös haukkuminen ja huutaminen on väkivaltaa, ei pelkästään fyysinen väkivalta kuten lyöminen jne. Kukaan ei ansaitse suhteessaan tulla pahoinpidellyksi, missään tilanteessa.

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, jäätkö suhteeseen vai eroatko. Jos jäät suhteeseen, oletko valmis kestämään nykyistä tilannetta hamaan tulevaisuuteen, vai uskotko todella, että suhteenne voi vielä muuttua? Haluatko todella elää nuoruutesi ainutlaatuiset vuodet nykyisellä tavalla? Jos päätät erota, niin eroaminen yleensä tuntuu pahalta aina, vaikka tietäisikin sen olevan omaksi parhaakseen. Se kipu helpottaa kuitenkin ajan myötä, eli erosta kyllä selviää, vaikka ensin tuntuisikin vaikealta.

Minä en ymmärrä, miksi kaikki haukkuvat vain ap:n miestä. Kyllä heidän minustakin pitää erota, mutta miten niin ap "ansaitsee parempaa", jos ei osaa edes parisuhteessa pitää housuja jalassa? Eihän sellainen ihminen mitään unelmakumppania ansaitse! Ensin pitää kasvaa aikuiseksi, opetella vähän itsehillintää ja suoraselkäisyyttä ja vasta sitten miettiä seurustelujuttuja uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Kerroin hänelle, jonka seurauksena hän löi minua ja hakkasi päätäni seinään.

Tämä kuulostaa _erittäin_ huolestuttavalta! Lähtisin heti, vaikka väkivalta ei ole (vielä) toistunut.

Voi hyvä luoja. Jätä se sika mahdollisimman pian. Kai nyt sosiaalitoimi sentään sinunkaltaista auttaa? Ethän jätä sitä eläinraasua epävakaan ja väkivaltaisen miehen armoille!!?? Koeta löytää sille uusi koti tai vie vaikka löytöeläintaloon, jos et itse sitä kykene pitämään. Mikä eläin teillä on ja missä päin Suomea olette?

Oletko soittanut Naisten linjalle? Googlaa se ja soita. Sinne voi chstatakin. Saat heiltä neuvoja ja tukea, se on juuri sellaista varten.

Puhu tilanteestasi myös jollekulle tutulle kuten vanhempi tai muu sukulainen tai kaveri. Tarvitset tukea.

Olet vielä tosi nuori ja koko elämä on edessäsi. Kannattaisi erota heti nyt. Mitä väliä vaikka joutuisit msksamaan muutama kk vuokraa asunnosta, vaikket siellä ole enää. Voit myös ottaa yhteyttä vuokranantajaan ja selittää tilanteen. Ja Vuokralaisten keskusliutto neuvoo myös, määräaikaisestakin sopimuksesta pääsee eroon, jos muuttaa toiselle paikkakunnalle. Ja joka tapauksessa se on vsin rahaa, elämäsi ja hyvinvointisi on miljoona kertaa tärkeämpää.

Voitko muuttaa aluksi jonlun sukulaisen luo, kunnes löydät asunnon? Mutta tosiaan parhaat neuvot saat Naisten linjalta. Soita sinne jo huomenna! Heti kun olet eronnut, alat voida paremminn! Olisi siis helpottuu siitä huomattavasti

Jännittävimmät miehet saavat kaikki naiset. Ne kilteimmät miehet jäävät ilman.

Eroa. Olet nuori ja elämäsi vasta odottaa sinua. Kehottaisin kyllä eroamaan, vaikka olisit jo 80-vuotias, parisuhteesi kun kuulostaa ihan hirveältä.

Varaudu, että puolisollesi erouutisen kuuleminen on sen verran vaikeaa, että tuloksena voi olla väkivaltaista käytöstä. Eli hoida asia muiden läsnäollessa, turvallisessa paikassa. Ja etsi itsellesi hätämajoitus valmiiksi.

Jos miehen asuntotuki menee nykyisellään ihan muuhun kuin vuokraan, niin silloinhan sinä olet maksanut teidän molempien vuokran jo ties kuinka pitkään?!? Tästä johtopäätös: voit hyvillä mielin lähteä h*lvettiin sieltä, mies alkaa maksaa vuorostaan vuokraa.

Tärkeimmät kamat pikkuhiljaa laitat sivuun, jotta lähdön tullen voit vain kopata laatikon/säkin mukaan.

Lähde tosta sairaasta parisuhteesta pois...

Mun entisessä parisuhteessä kesti 3 vuotta, kunnes uskalsin erota (löysin uuden miehen) entisellä oli piri ja supu koukku... Eli pahempi kuin hasis...

Olen tällä hetkellä onnellisempi....

Varmasti pelottaa miten elämä lähtee lutviutumaan eron ja muuton myötä. Kehottaisin ajattelemaan näin päin: jos olet selvinnyt noin epäterveessä suhteessa, selviät todellakin elämässä ilman tuota epäterveyttä. Kannattaa soittaa turvakotiin, auttavaan puhelimeen, mihin tahansa, josta saat tukea itsellesi.

Jotenkin on vaikea ymmärtää, miksi suhteesta muka ei pääsisi pois, tai miksi se kestää vuosia? Aina kun itselleni on yrittämisestä huolimatta tullut sellainen olo, että suhde ei toimi, olen vain kylmästi päättänyt sen. Mitkä asiat teitä ovat pitäneet vankina huonossa suhtessa? Pelko miestä kohtaan, yksinolemisen pelko?

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä, miksi kaikki haukkuvat vain ap:n miestä. Kyllä heidän minustakin pitää erota, mutta miten niin ap "ansaitsee parempaa", jos ei osaa edes parisuhteessa pitää housuja jalassa? Eihän sellainen ihminen mitään unelmakumppania ansaitse! Ensin pitää kasvaa aikuiseksi, opetella vähän itsehillintää ja suoraselkäisyyttä ja vasta sitten miettiä seurustelujuttuja uudelleen.

Samaa mieltä. Tuon kohdan jälkeen alkoi epäilyttää muitten tietojen paikkaansapitävyys. Mua nimittäin petti yksi eksä ja se juuri käänsi tilanteen niin, että hänellä ei muka ollut muuta mahdollisuutta, kuin pettää. Keksi kaikkia tekosyitä ja kuvasi minut ihan hirviöksi.

Myöhemmin sain kuulla, että oli pettänyt myös kahta edellistä kumppaniaan ja silloinkin vika oli heissä...ei mun eksässä...