Lue keskustelun säännöt.
Työelämä on yhtä teatteria
26.11.2018 |
Työelämä on yhtä teatteria. Yhä useammassa hakemuksessa etsitään jotain ylisosiaalista energiapakkausta ja tehokasta superihmistä, joka hoitaa homman kuin homman vaikka pää kainalossa. Työhaastatteluissa pärjää parhaiten ne, ketkä osaavat kaunistella ja valehdella parhaiten. Kaikki puheet siitä, että täytyy vaan olla oma itsensä, on melkoista potaskaa. Tai sitten suhteilla pääsee. No, sitten jos sattuu niistä satojen hakijoiden joukosta saamaan paikan, niin sitten alkaa kulissien pito siitä, kuka näyttää eniten reippaalta ja jaksavalta. Hektisyys on päivän sana ja tärkeintä on näyttää aina mahdollisimman puuhakkaalta ja kiireiseltä, ettei vaan vahingossa näytä ulospäin jotenkin laiskalta tai surkealta. Työttömyys on kamalinta, mitä voi tapahtua ja silloin ihmisestä tulee automaattisesti roskaa, oli se työttömyys sitten omaa syytä tai kuten useimmiten, ei ole. Rehellisesti sanottuna mä oon kyllästynyt työelämän teatteriin, turhiin sääntöihin ja leikkimään jotain niin yhteiskunnalle hyödyllistä marttyyria. Aion tavoitella pienempää tulotasoa säästämällä, sijoittamalla ja omavaraisuutta lisäämällä, sillä mä arvostan itsenäisyyttä, vapautta ja omaa aikaa. En ole tyhjän panttina, vaan haluan auttaa ihmisiä toisella tapaa esimerkiks vapaaehtoistyön kautta ja elää lähellä luontoa ympäristöä säästävämmin. Syyllistäkää vaan, mutta nykyinen työ- ja opiskeluelämä on melko sairasta ja luonnotonta ja mä en jaksa sairastuttaa itteäni siellä enempää.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pyrkiä julkiselle puolelle töihin, täällä ei töitä tehdä eikä esitetäkään tekevän. Tosin välttämättä ei ihan nuoren kannata tänne pyrkiä, masentuu tällaisissa lepokotipuuhissa.
Minä olen julkisella ja kyllä täällä tehdään töitä. Haluaisin käydä tutustumiskäynnillä siinä firmassa missä tehdään enemmän töitä, nimittäin joskus on ollut sellaisia päiviä ettei olisi ollut fyysisesti mahdollista tehdä enempää töitä (työajan puitteissa).
Olen ollut sekä julkisella että yksityisellä. Julkisella valitetaan kiirettä joka hiton välissä, siitä että töissä pitää tehdä töitä. Kamala haloo kun on aikataulut, missä pitää pysyä. Daa - missään muuallahan niitä ei ole. Kaikki ne entiset kiirettä valittaneet työkaverit voiva tulla katsomaan minun töitäni, yksikään ei pärjää. Ei minulla oikeastaan ole kiire, mutta on koko ajan töitä. Se, että on koko ajan töitä on eri asia kuin kiire. Minä ehdin tehdä työt ajoissa, koska en käytä aikaa valittamiseen.
Siis juuri tuo, että silloin kun on töitä eikä joudakaan istuskella kahvipöydässä kuin normaalin tauon verran eli noin 10-15 minuuttia x 2 + ruokatunti, valitetaan miten hirrrveästi on töitä ja kaaauhea kiire. Vaikka oikeasti se olisi ihan normaali, rauhallinen työpäivä... jossain toisessa organisaatiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksia tosiaankin aloituksestasi, ap.
--
KIIRE!
--
Se on päivän sana ja monien mielestä tehokkuuden mitta.
Pitää olla koko ajan ihan hirveä KIIRE, koska silloin tekee jotakin tai on ainakin tekevinään jotakin.
--
Naistenllehdet ovat pursunneet jo ainakin 15 vuotta juttuja näistä superihmisistä, jotka hoitavat kauniin kodin, pitävät miehen tyytyväisenä ja lapsetkin menevät siinä sivussa, vaikka on kalenteri NIIN TÄYNNÄ ja koko ajan ihan h-linen KIIRE!
--
Jos ei halua kiirehtiä, vaan tehdä työnsä ja saada palkkaa työstään, ei yhteiskunta arvosta.
Tietysti yksittäiset ihmiset arvostavat, mutta ihailun kohteenayleisesti ottaen on ihminen, jolla on koko ajan kova KIIRE (hautaan).
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tosiaankin aloituksestasi, ap.
--
KIIRE!
--
Se on päivän sana ja monien mielestä tehokkuuden mitta.
Pitää olla koko ajan ihan hirveä KIIRE, koska silloin tekee jotakin tai on ainakin tekevinään jotakin.
--
Naistenllehdet ovat pursunneet jo ainakin 15 vuotta juttuja näistä superihmisistä, jotka hoitavat kauniin kodin, pitävät miehen tyytyväisenä ja lapsetkin menevät siinä sivussa, vaikka on kalenteri NIIN TÄYNNÄ ja koko ajan ihan h-linen KIIRE!
--
Jos ei halua kiirehtiä, vaan tehdä työnsä ja saada palkkaa työstään, ei yhteiskunta arvosta.
Tietysti yksittäiset ihmiset arvostavat, mutta ihailun kohteenayleisesti ottaen on ihminen, jolla on koko ajan kova KIIRE (hautaan).
Ei minun mielestäni tarvitse olla kiire, vaikka sopeutuukin kiiren keskellä työskentelyyn ha osaa priorisoida asioita.
Kiire nyt vaan on fakta. Mutta mitä sitä työnhaussa tarvitsisi kertoa muuta kuin miten toimii painetta luovan kiireen kanssa. Osalta menee pasmat ja valitus alkaa. Osa sopeutuu ja keskittyy olennaiseen.
Me ihmiset ollaan erilaisia.... onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tosiaankin aloituksestasi, ap.
--
KIIRE!
--
Se on päivän sana ja monien mielestä tehokkuuden mitta.
Pitää olla koko ajan ihan hirveä KIIRE, koska silloin tekee jotakin tai on ainakin tekevinään jotakin.
--
Naistenllehdet ovat pursunneet jo ainakin 15 vuotta juttuja näistä superihmisistä, jotka hoitavat kauniin kodin, pitävät miehen tyytyväisenä ja lapsetkin menevät siinä sivussa, vaikka on kalenteri NIIN TÄYNNÄ ja koko ajan ihan h-linen KIIRE!
--
Jos ei halua kiirehtiä, vaan tehdä työnsä ja saada palkkaa työstään, ei yhteiskunta arvosta.
Tietysti yksittäiset ihmiset arvostavat, mutta ihailun kohteenayleisesti ottaen on ihminen, jolla on koko ajan kova KIIRE (hautaan).
Ei minun mielestäni tarvitse olla kiire, vaikka sopeutuukin kiiren keskellä työskentelyyn ha osaa priorisoida asioita.
Kiire nyt vaan on fakta. Mutta mitä sitä työnhaussa tarvitsisi kertoa muuta kuin miten toimii painetta luovan kiireen kanssa. Osalta menee pasmat ja valitus alkaa. Osa sopeutuu ja keskittyy olennaiseen.
Me ihmiset ollaan erilaisia.... onneksi.
Kiire voi olla todellisuutta silloin tällöin, mutta jos se muodostuu työyhteisössä ja yhteiskunnassa tehokkuuden mitaksi, mitä se tällä hetkellä hyvin pitkälti on, ajatus hyvästä työntekijästä on enemmän kuin vääristynyt: se on väärä.
Muistan jo 90-luvun alusta yhden pojan, joka oli kesätöissä tuolloisessa työpaikassani.
Hänen unelmansa oli sama kuin mitä isänsä teki: juoksi kuulema sämpylä suussa puku päällä, kravatti kaulassa palaverista toiseen.
En tiedä, mitä pojasta tuli, mutta toivottavasti on osannut jo hellittää hiukan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tosiaankin aloituksestasi, ap.
--
KIIRE!
--
Se on päivän sana ja monien mielestä tehokkuuden mitta.
Pitää olla koko ajan ihan hirveä KIIRE, koska silloin tekee jotakin tai on ainakin tekevinään jotakin.
--
Naistenllehdet ovat pursunneet jo ainakin 15 vuotta juttuja näistä superihmisistä, jotka hoitavat kauniin kodin, pitävät miehen tyytyväisenä ja lapsetkin menevät siinä sivussa, vaikka on kalenteri NIIN TÄYNNÄ ja koko ajan ihan h-linen KIIRE!
--
Jos ei halua kiirehtiä, vaan tehdä työnsä ja saada palkkaa työstään, ei yhteiskunta arvosta.
Tietysti yksittäiset ihmiset arvostavat, mutta ihailun kohteenayleisesti ottaen on ihminen, jolla on koko ajan kova KIIRE (hautaan).
Ei minun mielestäni tarvitse olla kiire, vaikka sopeutuukin kiiren keskellä työskentelyyn ha osaa priorisoida asioita.
Kiire nyt vaan on fakta. Mutta mitä sitä työnhaussa tarvitsisi kertoa muuta kuin miten toimii painetta luovan kiireen kanssa. Osalta menee pasmat ja valitus alkaa. Osa sopeutuu ja keskittyy olennaiseen.
Me ihmiset ollaan erilaisia.... onneksi.
Kiire voi olla todellisuutta silloin tällöin, mutta jos se muodostuu työyhteisössä ja yhteiskunnassa tehokkuuden mitaksi, mitä se tällä hetkellä hyvin pitkälti on, ajatus hyvästä työntekijästä on enemmän kuin vääristynyt: se on väärä.
Muistan jo 90-luvun alusta yhden pojan, joka oli kesätöissä tuolloisessa työpaikassani.
Hänen unelmansa oli sama kuin mitä isänsä teki: juoksi kuulema sämpylä suussa puku päällä, kravatti kaulassa palaverista toiseen.
En tiedä, mitä pojasta tuli, mutta toivottavasti on osannut jo hellittää hiukan.
Jokainen tekee omat valintansa. Huonoimpia työntekijöitä ovat usein pahanilman linnut, jotka etsivät negatiivista vain muista. Joskus onnistuvat myrkyttämään muidenkin mielet tällä ja oikeasti hyvää työntekijää halveksitaan...
Työtehtäviä on monenlaisia ja hyvä jos sopivin pääsisi tehrävään.
Ap puhuu asiaa. Ihmiset eivät voi hyvin ainakaan tietyissä ammateissa joissa on kilpailua ja kilpailu ilmenee myös mm. työpaikkakiusaamisina.
T: työelämän sairastuttama