Kummiin yhteys vain lapsen syntymäpäivän lähestyessä
Onko teidän mielestänne ok olla lapsen kummiin yhteydessä vain kerran vuodessa kun lapsen syntymäpäivä lähestyy? Minulla on kuusi kummilasta ja yhden heistä näen ainoastaan kerran vuodessa, kun menen antamaan hänelle syntymäpäivälahjan. Muuten on täysi radiohiljaisuus heidän perheensä taholta. Ymmärrän ettei tilanne ole lapsen syy, mutta kieltämättä ärsyttää tällainen kummin rooli.
Kommentit (27)
No mikä estää olemasta itse aktiivinen? Lapsiperhearki on hektistä ja välillä hyvin uuvuttavaa. Olisi kiva, että sekin ymmärrettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
No mikä estää olemasta itse aktiivinen? Lapsiperhearki on hektistä ja välillä hyvin uuvuttavaa. Olisi kiva, että sekin ymmärrettäisiin.
Lapsettomillakin on omat kiireensä, kyllä se työelämäkin on kiireistä ja varsinkin yksinasuva joutuu hoitamaan aivan kaiken itse. En tiedä ap:n tilannetta, mutta mua ei ainakaan vastaava tilanne houkuttaisi ottamaan itse yhteyttä, kun on selkeästi vain lahja-automaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä estää olemasta itse aktiivinen? Lapsiperhearki on hektistä ja välillä hyvin uuvuttavaa. Olisi kiva, että sekin ymmärrettäisiin.
Lapsettomillakin on omat kiireensä, kyllä se työelämäkin on kiireistä ja varsinkin yksinasuva joutuu hoitamaan aivan kaiken itse. En tiedä ap:n tilannetta, mutta mua ei ainakaan vastaava tilanne houkuttaisi ottamaan itse yhteyttä, kun on selkeästi vain lahja-automaatti.
Eli ei ole hyvä jos vaivaa liikaa mutta sitten taas liian vähäkin on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä estää olemasta itse aktiivinen? Lapsiperhearki on hektistä ja välillä hyvin uuvuttavaa. Olisi kiva, että sekin ymmärrettäisiin.
Lapsettomillakin on omat kiireensä, kyllä se työelämäkin on kiireistä ja varsinkin yksinasuva joutuu hoitamaan aivan kaiken itse. En tiedä ap:n tilannetta, mutta mua ei ainakaan vastaava tilanne houkuttaisi ottamaan itse yhteyttä, kun on selkeästi vain lahja-automaatti.
Töissä ne lapsellisetkin on ja ihan itse hoitavat kaiken. Ei nyt ihan tuu ymmärrystä.
Meillä ei oteta lainkaan yhteyttä kummeihin, kun vuosia yritettiin, yritettiin tavata, vaihtaa kuulumisia jne. Heitä vain ei tuntunut kiinnostavan, ei sitten väkisin. Ikinä eivät muuten ole lahjaa lapselle ostaneet, eivätkä ole laittaneet edes syntymäpäivänä viestiä. Kun lapsi oli 5kk, lähettivät puolivuotis onnittelut.
Minuun ei olla yhteydessä edes kummilapsen syntymäpäivän lähestyessä eli en ole saanut koskaan kutsua synttäreille. Joskus olen lahjan sitten lähettänyt postitse, mitään kiitosta tai viestiä siitä, että paketti on mennyt perille ei ole kuulunut. Jos en ole lahjaa lähettänyt, seurauksena on entistä jäätävämpää kohtelua, kun joskus sattumalta tavataan. Aika hankalaa on näillä eväillä luoda suhteita kummilapseensa.
Eikös kummin hommaan kuulu myös viettää aikaa lapsen kanssa, pyytää itselleen käymään, viedä erilaisille retkille? Ei kun pyytämään, ei kai siihen pistettäisi vastaan? Voi tulla hienoja hetkiä lapsen kanssa. Hyvinkin vanhemmat saattavat sitten pyytää esim. jäämään kahville, kun tulet tuomaan lasta takaisin kotiin.
Mitä jos vanhemmat jopa kaipaisivat, että vietät aikaa lapsen kanssa, mutta eivät kehtaa ehdottaa, kun pelkäävät että siitä on vaivaa?
Kummin kohtelu vain lahja-automaattina on huonoa kohtelua. Yleensä näissä tapauksissa ongelma on kummilapsen äidissä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös kummin hommaan kuulu myös viettää aikaa lapsen kanssa, pyytää itselleen käymään, viedä erilaisille retkille? Ei kun pyytämään, ei kai siihen pistettäisi vastaan? Voi tulla hienoja hetkiä lapsen kanssa. Hyvinkin vanhemmat saattavat sitten pyytää esim. jäämään kahville, kun tulet tuomaan lasta takaisin kotiin.
Mitä jos vanhemmat jopa kaipaisivat, että vietät aikaa lapsen kanssa, mutta eivät kehtaa ehdottaa, kun pelkäävät että siitä on vaivaa?
Noinhan se varmasti ihannetilanteessa on, että kummi viettää aikaa lapsen kanssa. Näin kummiksi suostuessani itsekin ajattelin. Mutta kun huomasin, ettei multa haluttu kuin se lahja, joskus en saanut edes kutsua syntymäpäiville, totesin että selkeästi homma ei toimi molemminpuolisesti. Muiden kummilasteni vanhempien kanssa olen muutenkin tekemisissä, kysellään kuulumisia, kerrotaan lasten kuulumisista, olen ollut mukana esim. vauvauinnissa ja muskarissa jne. Saan heiltä lasten päiväkoti-/koulukuvat ja muistaminen toimii toiseenkin suuntaan esim. tekstarein. En siis ole kummi, joka ei esim. olisi lapsen seurana, jos vanhemmat tarvitsevat hoitoapua. Autan aina jos vain pystyn.
-ap
Nyt alat pitämään itse yhteyttä jos kummilapsella on mitään merkitystä. Kyräily ei auta mitään.
Kummin tehtävä on huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Minuun ei olla yhteydessä edes kummilapsen syntymäpäivän lähestyessä eli en ole saanut koskaan kutsua synttäreille. Joskus olen lahjan sitten lähettänyt postitse, mitään kiitosta tai viestiä siitä, että paketti on mennyt perille ei ole kuulunut. Jos en ole lahjaa lähettänyt, seurauksena on entistä jäätävämpää kohtelua, kun joskus sattumalta tavataan. Aika hankalaa on näillä eväillä luoda suhteita kummilapseensa.
Sama juttu täällä. Kyselen aina etukäteen lapsen lahjatoivetta ja postitan paketin ajoissa, mutta koskaan ei tule kiitosviestiä lapselta tai vanhemmiltaan. Itse sitten saan kysellä, tuliko lahja ylipäätään perille. Kummiuteni alkuvuosina yritin kysellä lapsen kuulumisia useamminkin, mutta eipä niihinkään jaksettu yhtä lausetta kummemmin vastata. Kummilapsi onkin jäänyt minulle melko etäiseksi. Tuntuu että vanhemmille on ihan sama, olenko lapseen yhteydessä vai en.
Minä en edes tiedä, että ketkä ovat kummejani.
Sama juttu
Vuosikaudet lähettelin paketteja jouluksi ja synttäreille. Asun ulkomailla ja postitus maksaa jonkin verran. En ole koskaan saantia kiitoskorttia tai edes tekstiviestä ett lahja on tullut perille. Lopetin lahjomisen muutama vuosi sitten. Ainoa posti on ollut kutsu rippijuhliin ja ylioppilas juhliin kai lahjan takia. En mennyt .
.
Mun mielestä sun AP kannattaa lopettaa pakkolahjojen ostaminen ja elää omaa elämääsi. Jos perhettä aidosti kiinnostaa kuulumisesi ja se, pidätkö kummilapseesi yhteyttä, he kyllä ottavat yhteyttä muulloinkin kun ennen synttäreitä. Todella läpinäkyvää toimintaa kummilapsen vanhemmilta! Välillä mietityttää miten voi pelkkä materia olla joillekin niin tärkeää, että pitää nyhtää joka ikinen lahja kaikilta joilta vain suinkin voi.
Kuuluu ihan peruskohteliaisiin käytöstapoihin ehdottaa esim. kahvitreffejä joskus muulloinkin kuin silloin kun ollaan jotain lahjaa/palvelusta vailla! Kiire on varmasti jokaisella, mutta ei se yhden viestin näpyttely vie aikaa kuin minuutin. Hektinen arki on tekosyy.
Lahjojen lähettäminen ja kiitosviestit lahjoista ei tee hyvää kummisuhdetta. Eniten kiittävät kauppiaat.
Toi käytös kyllä kertoo lapsen vanhemmista todella paljon. Ei kukaan sivistyny ihminen käyttäydy noin moukkamaisesti. Kyllä mä olen ainakin vilpittömän onnellinen jos omien lasten kummit jaksaa töiden jälkeen tulla vielä meille edes tunniksi. Lapselle haluan opettaa arvostamaan kummejaan siinä missä vanhempia ja isovanhempiakin.
Onkohan meillä sama kummilapsi? Kuulostaa täysin oman kummilapseni äidiltä!
Sitähän kummius nykyaikana on, lahja-automaattina olemista.
Ei sillä ole enää mitään muuta merkitystä.