Suostuisitko siihen että miehesi jäisi koti-isäksi?
Suostuisitko malliin, jossa miehesi jäisi koti-isäksi ja sinä elättäisit teitä molempia? Tarvittaessa tekisit vähän pidempää päivää, jotta rahat riittäisivät. Mies tarvitsisi myös hiukan käyttörahaa ja korvausta menetetyistä tuloista, eli voisit maksaa hänelle rahastoon eläkettä. Vastineeksi mies hoitaisi päivät lapsia ja kotia, iltaisin kotihommat jaettaisiin puoliksi. Mies olisi kotona 4-6 vuotta.
Kommentit (39)
Minä olin koti-isänä aikani ja olisin voinut olla vaikka aina. Mikä tuon lepposampaa kuin olla kotona. Minä en ainakaan voi verrata kotona oloa työntekoon, varsinkaan jos on raskas fyysinen työ.
Jos en itse haluaisi olla kotona ja saisin kuitenkin hyvää palkkaa niin sitten miksi ei. Nyt on kuitenkin niin päin että itsellä on paljon enemmän kokemusta lapsen varhaiskasvatuksesta ja yleisesti hoidosta joten on paljon parempi että minä olen kotona niin ettei täällä kuitenkaan eletä kuin pellossa ihan miten vaan. Miehellä on lisäksi tosiaan se isompi palkka joka tulee vielä nousemaan pian.
Suostuisin todellakin! Töihin paluu äitiyslomalta oli kuin lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. Nykyään minä elätän meidät, mutta teen myös kotityöt ja hoidan lasta.
Mistä löydän miehen, joka tekisi kotitöistä ja lapsenhoidosta osuutensa?
Et mistään, jos tarkoitat oman lapsesi hoitoa.
Mun mies jää eläkkeelle ennen mua, joten voidaan nähdä mut elättäjänä.
Toki mies silloin hoitaa kodin.
Tuo tapahtuu Antti Rinteellekin.
En ole kuullut, että kenenkään mies olisi kompensoinut vaimolleen menetettyä eläkettä tai antanut taskurahaa perhevapaiden aikana. Miksi siis vaimon pitäisi ap näitä miehelle maksaa? Onko miehen tekemä hoivatyö jotenkin arvokkaampaa mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Jos en itse haluaisi olla kotona ja saisin kuitenkin hyvää palkkaa niin sitten miksi ei. Nyt on kuitenkin niin päin että itsellä on paljon enemmän kokemusta lapsen varhaiskasvatuksesta ja yleisesti hoidosta joten on paljon parempi että minä olen kotona niin ettei täällä kuitenkaan eletä kuin pellossa ihan miten vaan. Miehellä on lisäksi tosiaan se isompi palkka joka tulee vielä nousemaan pian.
”..niin ettei täällä eletä kuin pellossa”. Kiva asenne sulla miestäsi kohtaan. Kyllä sekin kuule sitä kotia pystyisi pyörittämään, vaikka saattaa tulla yllätyksenä. Toivottavasti pian tulee malli jossa vapaat jaetaan puoliksi, niin miesten kotiin jääminen ei ole kaltaisiesi pirttihirmujen portinvartijuuden takana. Ruotsissa on erittäin hyviä kokemuksia perhevapaiden jakamisesta. Ystäväni mies on johtajana, ja hänkin piti molempien lapsien kanssa vapaat. Naisten asema työmarkkinoilla noussut.
Ehdottomasti jos mies osoittautuu vastuulliseksi hoivaajaksi. Tuota ei valitettavasti voi ihan aina tietää etukäteen, vaikka niin voisi luulla. Mies, joka on itsekin halunnut lasta ja antanut ymmärtää kykenevänsä hänestä huolehtimaan, voikin osoittautua joksikin ihan muuksi tai into lopahtaa kun tajuaa kuinka raskasta vauva- ja pikkulapsiaika voi pahimmillaan olla. Tämä siis imetyskauden jälkeen, jos imetys onnistuu. Maidon jatkuva pumppaaminen ja varastointi on hankalaa ja epävarmaa.
En ehkämä noin pitkäksi aikaa. Muuten olisi kiva, että olisi joku aina kotona
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut, että kenenkään mies olisi kompensoinut vaimolleen menetettyä eläkettä tai antanut taskurahaa perhevapaiden aikana. Miksi siis vaimon pitäisi ap näitä miehelle maksaa? Onko miehen tekemä hoivatyö jotenkin arvokkaampaa mielestäsi?
Se että saa olla lapsensa kanssa kotona ja talous on turvattu, rittää palkaksi, oli mies tai nainen.
no ei ny 4-6 vuotta, ei omakaan pää niin pitkää kestäisi. Mutta kotihoidontukiaika jaettiin ja mies sai sen kotihoidontuen kuntalisineen hummailurahaksi. Mun ollessa kottihoidontuella ostin sillä rahalla ruokaa ja hummasin säästöilläni. Miehen palkka riittää just pakollisiin menoihin, mun palkasta jää pakollisten jälkeen vielä yli.
Mies olisi saanut olla koti-isä siihen asti, kun lapsista maksetiin kotihoidonlisää. Mies olisi maksanut osan menoista hoitorahasta, josta olisi jäänyt vähän rahaa omaan käyttöön, muutama kymmenen euroa siis. Minä olisin käynyt töissä eikä minun olisi tarvinnut tehdä kotitöitä, ehkä kerran viikkoon oltaisiin menty koko perheellä markettiin ostoksille. Kotona olisi ollut hyvää, halpaa ja terveellistä ruokaa, mies olisi leiponut myö leivät ja pullat. Lasten nukkuessa mies olisi ehtinyt ommella lapsille vaatteita. Minulla olisi ollut iltaisin, viikonloppuisin ja lomalla vapaa-aikaa eikä silloinkaan minun olisi tarvinnut edes imuroida. Olisi kelvannut oikein hyvin.
Ehdottomasti, silloin kun kotona on alle 3-vuotiaita lapsia. Yritin tätä ajaa meille, mutta mies ei halunnut, koska hän pelkäsi tulotasomme putoavan liikaa (minä olen töissä kaupungilla ja ylitöitä ei sallita, joten lisäraha olisi vaatinut kakkostyöpaikan hankkimisen - ei kovin realistinen vaihtoehto pikkulapsiperheessä). Koska minäkään en viihtynyt kotona, lapsilukumme jäi yhteen. Jos mies nyt ilmoittaisi haluavansa jäädä koti-isäksi, lähtisin riemusta kiljuen tekemään lisää lapsia.
En. Palkallani ei makseta edes tämän huushollin kuukausittaisia laskuja ja lainoja.
Vierailija kirjoitti:
Suostuisitko malliin, jossa miehesi jäisi koti-isäksi ja sinä elättäisit teitä molempia? Tarvittaessa tekisit vähän pidempää päivää, jotta rahat riittäisivät. Mies tarvitsisi myös hiukan käyttörahaa ja korvausta menetetyistä tuloista, eli voisit maksaa hänelle rahastoon eläkettä. Vastineeksi mies hoitaisi päivät lapsia ja kotia, iltaisin kotihommat jaettaisiin puoliksi. Mies olisi kotona 4-6 vuotta.
Miksi? En minäkään saanut mieheltä mitään ylimääräistä taskurahaa, vaan kaikki rahani menivät ruokaan ja lapsiin. Hän ei todellakaan korvannut menetettyjä tuloja tai sijoittanut mihinkään. Kotihommat tein yksin, mies keskittyi makaamaan sohvalla. Kotona olin hieman alle 4 vuotta yhteensä. En todellakaan ymmärrä miksi minun pitäisi vastaavassa tilanteessa tehdä miehelle jotenkin lokoisammat oltavat?
Pidempiin työpäiviin en suostuisi enkä kyllä siihenkään että mies niitä tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti jos mies osoittautuu vastuulliseksi hoivaajaksi. Tuota ei valitettavasti voi ihan aina tietää etukäteen, vaikka niin voisi luulla. Mies, joka on itsekin halunnut lasta ja antanut ymmärtää kykenevänsä hänestä huolehtimaan, voikin osoittautua joksikin ihan muuksi tai into lopahtaa kun tajuaa kuinka raskasta vauva- ja pikkulapsiaika voi pahimmillaan olla. Tämä siis imetyskauden jälkeen, jos imetys onnistuu. Maidon jatkuva pumppaaminen ja varastointi on hankalaa ja epävarmaa.
Jaa, nainenko sitä vartioi, että mies on vastuullinen?Voihan nainen olla se vastuuttomampi.
Minusta kotivanhemman pitäisi kyllä hoitaa valtaosa pyykeistä, ruoanlaitosta ja siivouksesta arkisin. Toki jos lapsi/lapset valvottavat tms, niin sitten vaan selvitään miten selvitään. Mutta muutoin siis hoidan itsekin nyt noita hommia parhaani mukaan.
Rahat ovat yhteisiä, joten taskurahoja ei mietitä. Tulonmenetyksiä ei ole laskettu, ei kai tänne rahan takia synnytty.
Mies on ollut hoitovapailla 4-6 kk. Suostuisin kyllä useamman vuoden koti-isyyteen. Joskus miettii, että onko tässä päiväkotirumbassa mitään järkeä.
En halua asua kumppanini kanssa joten ei kävisi.