Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten vihjata kaverille ettei hänen unelma-ammattinsa ole hänelle sopiva?
25.11.2018 |
Haluaa siis näyttelijäksi, mutta näyttelytaidot on tasoa ala-asteen joulunäytelmä. Ei siinä, oppimalla oppii, mutta kun kyseessä on melkein kolmikymppinen nainen. Lukion jälkeen ei ole käynyt mitään koulua, teatteristakin saanut vain muutaman sivuosan, muuten ollut työttömänä. Miten tällaiselle pystyisi hienovaraisesti vihjaamaan että ehkä pitäisi miettiä joku muu ala?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itseasiassa sama ongelma, erittäin vähä-älyinen (ei siis pahalla, saa vaan kokeista 5 ja 6) haluaa lukioon ja sieltä hammaslääkäriksi mutta ei todellakaan tule pärjäämään. Suuttuu vain jos ehdotan jotain muuta mutta ei tunnu tajuavan että jos ala-asteellakin tuli pelkkiä 5 ja 6 ja kun sama jatkuu nyt yläasteella niin ei tule pärjäämään lukiossa saatikka sitten yliopistossa.
Ja sinäkö olet oikea henkilö kertomaan, tuleeko kaverisi pärjäämään vai ei? Ja mikä "kaveri" sinä muka edes olet kutsuessasi toista vähä-älyiseksi? Olet ihan kauhea ihminen.
Oppimisvaikeudet eivät tarkoita vähä-älyisyyttä. Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja heikosti koulussa pärjäämisen taustalla voi olla vaikka diagnosoimaton lukihäiriö. Lukiossa voi pärjätä aivan hyvin, vaikka oppimisvaikeuksista kärsisikin, koska niihin saa kyllä tukea. Lukiossa esim. on mahdollisuus erityisopettajan apuun.
Itselläni on aina ollut suuria vaikeuksia matemaattisissa aineissa, sain aina nelosia ja vitosia. Lukiossa rämmin kurssit läpi erityisopettajan avulla. Ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa.
Eli pidä sinä suusi kiinni ja lopeta kaverisi lyttääminen. Toivottavasti hänen motivaationsa kantaa pitkälle, ja hän saa tukea jostain muualta! Toivottavasti hän myös ymmärtää katkaista välit tuollaisiin myrkyllisiin ihmisiin kuin sinuun!
Olen toinen, jolla oli tuollainen vähä-älyinen kaveri joskus. Sanon suoraan vähä-älyinen, koska sitä hän oli monella muullakin tapaa enkä voi sietää kyseistä ihmistä joten en jaksa kaunistella.
Hänellä ei ollut ainakaan todettu mitään oppimisvaikeutta, mutta ei vain kaikilla tunneilla istumisesta huolimatta saanut tuon parempia numeroita mistään. Itsekään en opiskellut juuri ollenkaan, mutta sain kuitenkin keskinkertaisia tai parempia numeroita kaikesta paitsi matikasta, joka on itselleni aina ollut vaikeaa opiskelun määrästä huolimatta. Siksi lukio pelotti, mutta selvisin siitä lopulta.
Kuitenkin jos jokainen numero on maksimissaan 6, ei ole pienintäkään järkeä mennä lukioon, niin se nyt vain on. Paitsi toki jos haluaa valmistua sellaisilla papereilla, joilla voi pyyhkiä takamuksensa.
Mä taas tiedän monia, jotka olivat koulussa todella surkeita. Sittemmin ovat työllistyneet ja pärjäävät kouluaikansa suorituksiin nähden hyvin, vaikkei heistä lääkäreitä tullutkaan. Moni kiltti lukutoukka taas ei ole pärjännyt sitten koulun tai opintojen. Et sinä ap ole mikään kaveristasi sanomaan. Kelkka voi kääntyä ja osat vaihtua monessa mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni hakeutui OKL:ään, opettajasukua. Tiesin jo valmiiksi, ettei hänestä siihen ole. Luokanopettajat on niitä tekopirteitä Duracell-pupuja, ystäväni vetäytyvä ja erittöän herkkä lukutoukka, joka valittiin viimeisten joukossa joukkueisiin.
Pyrki monta kertaa, hyvät oli paperit, mutta soveltuvuudesta jäi aina. Lopulta pääsi, opiskeli pari vuotta ja keskeytti, kun näki, ettei sovi joukkoon ja harjoittelutkin stressasivat.
En koskaan sanonut mitään. Se oli hänen itsestäänselvä unelmansa lapsesta asti, ei osannut mitään muuta ajatellakaan. Ihan koko suku on opettajia, kaikki sukuun naituja myöten. Miten olisin hänet siitä kyennyt irrottamaan? En mitenkään.
En ota kantaa muuhun kuin tuohon "tekopirteään Duracell-pupuun". Aika synkkä ja yksioikoinen ihmiskäsitys sinulla, jos ajattelet, että energisyys on aina tekopirteyttä. Minä olen juuri kuvaamasi kaltainen Duracell-pupu ja ammatiltani yllättäen opettaja. Energisyyteni ei kuitenkaan ole teeskenneltyä. Minä nyt vain satun olemaan luonteeltani hyväntuulinen ja aikaansaava. Olin samanlainen jo lapsena. Niin kauan kuin muistan, minua on kuvailtu reippaaksi ja tomeraksi. Luonnollisesti olen hakeutunut ammattiin, jossa näistä luonteenpiirteistä on hyötyä.
Kauneus on katsojan silmässä. Itse jo lapsena koin nämä pirtsakat luokanopet ärsyttäviksi, en olisi halunnut osallistua mihinkään koulun "hauskoihin" yhteisiin tempauksiin jne.
Siitä, onko pirteys ärsyttävää, ei tässä kuitenkaan ollut kyse. Toki pirteys voi ärsyttää niin kuin mikä tahansa muukin luonteenpiirre. Tässä otettiin ainoastaan kantaa siihen, miksi energisyys tulkitaan "tekopirteydeksi", siis teeskennellyksi. Tätä on aidosti energisenä ihmisenä vaikea käsittää. Valittavia, aikaansaamattomia ihmisiä ei koskaan kutsuta "tekoveteliksi".
Ei, koska heille on muita nimityksiä, kuten flegmaattinen, laiska, tylsimys, nyhverö. Tekopirteä voi juurikin olla oudon pirteä ollakseen totta, vaikka ei olisikaan tekopirteä vaan aidosti pirteä. Taisi kolahtaa.
Yhdessäkään listatussa haukkumasanassa ei oleteta, että luonteenpiirre olisi teeskennelty. Tätä eroa olen - ilmeisesti tuloksetta - yrittänyt tässä ketjussa selittää. Se, että joku on sinusta "oudon" pirteä, kertoo enemmän sinusta ja tavastasi hahmottaa maailmaa kuin arvioinnin kohteesta.
Kieltämättä ketjussa esitetyt näkemykset ovat kolahtaneet siinä mielessä, että olen aika paljon kuullut elämässäni vihjailuja tekopirteydestä, vaikka ihan oikeasti ja teeskentelemättä minä vain satun olemaan hyväntuulinen ja reipas. Tuskin kenestäkään tuntuu hyvältä ottaa vastaan aiheettomia syytöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni hakeutui OKL:ään, opettajasukua. Tiesin jo valmiiksi, ettei hänestä siihen ole. Luokanopettajat on niitä tekopirteitä Duracell-pupuja, ystäväni vetäytyvä ja erittöän herkkä lukutoukka, joka valittiin viimeisten joukossa joukkueisiin.
Pyrki monta kertaa, hyvät oli paperit, mutta soveltuvuudesta jäi aina. Lopulta pääsi, opiskeli pari vuotta ja keskeytti, kun näki, ettei sovi joukkoon ja harjoittelutkin stressasivat.
En koskaan sanonut mitään. Se oli hänen itsestäänselvä unelmansa lapsesta asti, ei osannut mitään muuta ajatellakaan. Ihan koko suku on opettajia, kaikki sukuun naituja myöten. Miten olisin hänet siitä kyennyt irrottamaan? En mitenkään.
En ota kantaa muuhun kuin tuohon "tekopirteään Duracell-pupuun". Aika synkkä ja yksioikoinen ihmiskäsitys sinulla, jos ajattelet, että energisyys on aina tekopirteyttä. Minä olen juuri kuvaamasi kaltainen Duracell-pupu ja ammatiltani yllättäen opettaja. Energisyyteni ei kuitenkaan ole teeskenneltyä. Minä nyt vain satun olemaan luonteeltani hyväntuulinen ja aikaansaava. Olin samanlainen jo lapsena. Niin kauan kuin muistan, minua on kuvailtu reippaaksi ja tomeraksi. Luonnollisesti olen hakeutunut ammattiin, jossa näistä luonteenpiirteistä on hyötyä.
Kauneus on katsojan silmässä. Itse jo lapsena koin nämä pirtsakat luokanopet ärsyttäviksi, en olisi halunnut osallistua mihinkään koulun "hauskoihin" yhteisiin tempauksiin jne.
Siitä, onko pirteys ärsyttävää, ei tässä kuitenkaan ollut kyse. Toki pirteys voi ärsyttää niin kuin mikä tahansa muukin luonteenpiirre. Tässä otettiin ainoastaan kantaa siihen, miksi energisyys tulkitaan "tekopirteydeksi", siis teeskennellyksi. Tätä on aidosti energisenä ihmisenä vaikea käsittää. Valittavia, aikaansaamattomia ihmisiä ei koskaan kutsuta "tekoveteliksi".
Ei, koska heille on muita nimityksiä, kuten flegmaattinen, laiska, tylsimys, nyhverö. Tekopirteä voi juurikin olla oudon pirteä ollakseen totta, vaikka ei olisikaan tekopirteä vaan aidosti pirteä. Taisi kolahtaa.
Yhdessäkään listatussa haukkumasanassa ei oleteta, että luonteenpiirre olisi teeskennelty. Tätä eroa olen - ilmeisesti tuloksetta - yrittänyt tässä ketjussa selittää. Se, että joku on sinusta "oudon" pirteä, kertoo enemmän sinusta ja tavastasi hahmottaa maailmaa kuin arvioinnin kohteesta.
Kieltämättä ketjussa esitetyt näkemykset ovat kolahtaneet siinä mielessä, että olen aika paljon kuullut elämässäni vihjailuja tekopirteydestä, vaikka ihan oikeasti ja teeskentelemättä minä vain satun olemaan hyväntuulinen ja reipas. Tuskin kenestäkään tuntuu hyvältä ottaa vastaan aiheettomia syytöksiä.
"Tekopirteä" on juurikin noita omaamiasi piirteitä. Ehket ole teennäisesti pirteä, mutta "tekopirteä" kylläkin, hyvin reipas, aina, eikä se tietenkään ole huono piirre. Usein toivon saavani itsekin jotain aikaiseksi, mutta kun ei ole sisäsyntysitä draivia, niin ei sitä sitten ole.
Onhan näitä nähty:
- Keskinkertainen 16-vuotias jalkapalloharrastaja puhuu tosissaan ammattilaisurasta, harrasti saa paikallisessa buulaakisarjassa jalkkista ollen keskinkertainen pelaaja.
- Naapurin kahden lapsen äiti, pieni ja hento hiirulainen, piipittävä, oli varma, että hänestä tulee poliisi... Pituus 155cm, paino 40kg, ääni tuskin kuului huoneen toiseen päähän ja kiljui jokaista hyönteistäkin. Lopetti kai puheen, kun kuuli, että pituus ei riitä. Sitten selitti kaikille, että olisi muuten poliisi, jos ei olisi näin lyhyt.
- Peruskoulun pienluokalla oppimisvaikeuksien takia käynyt selitti, että hakee lääkäriksi erityisamiksen jälkeen ja oli jo päättänyt, että suuntautuu lapsiin.
- Sukulaistyttö haluasi kapiaiseksi ja on ylinaisellinen rääpäle. Tissit pumpattu, huulet pumpattu ja koko olemus on enemmän luokkaa Marilyn kuin "Kersantti Karoliina". Varmaan näki itsensä mehiläiskuningattarena siellä. Päätyi lopulta miesvaltaiselle alalle ja on ihmeissään, kun häntä ei arvosteta siellä duunariäijien keskellä, kun kulkee tissivako vilkkuen ja huulet tötteröllä tekoripsiä räpytellen. Kiva tyttö sinänsä, mutta aika pihalla maailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itseasiassa sama ongelma, erittäin vähä-älyinen (ei siis pahalla, saa vaan kokeista 5 ja 6) haluaa lukioon ja sieltä hammaslääkäriksi mutta ei todellakaan tule pärjäämään. Suuttuu vain jos ehdotan jotain muuta mutta ei tunnu tajuavan että jos ala-asteellakin tuli pelkkiä 5 ja 6 ja kun sama jatkuu nyt yläasteella niin ei tule pärjäämään lukiossa saatikka sitten yliopistossa.
Ja sinäkö olet oikea henkilö kertomaan, tuleeko kaverisi pärjäämään vai ei? Ja mikä "kaveri" sinä muka edes olet kutsuessasi toista vähä-älyiseksi? Olet ihan kauhea ihminen.
Oppimisvaikeudet eivät tarkoita vähä-älyisyyttä. Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja heikosti koulussa pärjäämisen taustalla voi olla vaikka diagnosoimaton lukihäiriö. Lukiossa voi pärjätä aivan hyvin, vaikka oppimisvaikeuksista kärsisikin, koska niihin saa kyllä tukea. Lukiossa esim. on mahdollisuus erityisopettajan apuun.
Itselläni on aina ollut suuria vaikeuksia matemaattisissa aineissa, sain aina nelosia ja vitosia. Lukiossa rämmin kurssit läpi erityisopettajan avulla. Ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa.
Eli pidä sinä suusi kiinni ja lopeta kaverisi lyttääminen. Toivottavasti hänen motivaationsa kantaa pitkälle, ja hän saa tukea jostain muualta! Toivottavasti hän myös ymmärtää katkaista välit tuollaisiin myrkyllisiin ihmisiin kuin sinuun!
No en nyt sattunut keksimään parempaa keinoa kuvaamaan hänen älykkyysosamääräänsä. Enkä sitä pahalla tarkoita, se on vain fakta. Hänellä on diagnosoitu tiedon sisäistämisen hitaus ja saa tukea mutta saa silti 5 ja 6. Erityisopettajan tukea saa meidän yläkoulussa ainakin paljon ja itsekkin käyn siellä kuten myös kaverini mutta ei auta. Hän on vain tyhmä. Enkä sano sitä sillä että olisin itse fiksu. Saan 7,8 ja 9, joskus harvoin 6 eli aika tyhmä olen minäkin mutta oma koko elämäni ajan kestäbyt unelma-ammattini ei olekkaan yliopisto tasoa. Eipä sillä, pärjäisin kyllä yliopistossakin koska jo seiskalta asti olen tehnyt yliopistossa opiskelevalle äidilleni esitelmiä joita ei hän ole itse osannut tehdä ja niistä (n. 15kpl) on kaikista tullut vitonen (paras numero arvosteluasteikossa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itseasiassa sama ongelma, erittäin vähä-älyinen (ei siis pahalla, saa vaan kokeista 5 ja 6) haluaa lukioon ja sieltä hammaslääkäriksi mutta ei todellakaan tule pärjäämään. Suuttuu vain jos ehdotan jotain muuta mutta ei tunnu tajuavan että jos ala-asteellakin tuli pelkkiä 5 ja 6 ja kun sama jatkuu nyt yläasteella niin ei tule pärjäämään lukiossa saatikka sitten yliopistossa.
Ja sinäkö olet oikea henkilö kertomaan, tuleeko kaverisi pärjäämään vai ei? Ja mikä "kaveri" sinä muka edes olet kutsuessasi toista vähä-älyiseksi? Olet ihan kauhea ihminen.
Oppimisvaikeudet eivät tarkoita vähä-älyisyyttä. Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja heikosti koulussa pärjäämisen taustalla voi olla vaikka diagnosoimaton lukihäiriö. Lukiossa voi pärjätä aivan hyvin, vaikka oppimisvaikeuksista kärsisikin, koska niihin saa kyllä tukea. Lukiossa esim. on mahdollisuus erityisopettajan apuun.
Itselläni on aina ollut suuria vaikeuksia matemaattisissa aineissa, sain aina nelosia ja vitosia. Lukiossa rämmin kurssit läpi erityisopettajan avulla. Ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa.
Eli pidä sinä suusi kiinni ja lopeta kaverisi lyttääminen. Toivottavasti hänen motivaationsa kantaa pitkälle, ja hän saa tukea jostain muualta! Toivottavasti hän myös ymmärtää katkaista välit tuollaisiin myrkyllisiin ihmisiin kuin sinuun!
Olen toinen, jolla oli tuollainen vähä-älyinen kaveri joskus. Sanon suoraan vähä-älyinen, koska sitä hän oli monella muullakin tapaa enkä voi sietää kyseistä ihmistä joten en jaksa kaunistella.
Hänellä ei ollut ainakaan todettu mitään oppimisvaikeutta, mutta ei vain kaikilla tunneilla istumisesta huolimatta saanut tuon parempia numeroita mistään. Itsekään en opiskellut juuri ollenkaan, mutta sain kuitenkin keskinkertaisia tai parempia numeroita kaikesta paitsi matikasta, joka on itselleni aina ollut vaikeaa opiskelun määrästä huolimatta. Siksi lukio pelotti, mutta selvisin siitä lopulta.
Kuitenkin jos jokainen numero on maksimissaan 6, ei ole pienintäkään järkeä mennä lukioon, niin se nyt vain on. Paitsi toki jos haluaa valmistua sellaisilla papereilla, joilla voi pyyhkiä takamuksensa.Mä taas tiedän monia, jotka olivat koulussa todella surkeita. Sittemmin ovat työllistyneet ja pärjäävät kouluaikansa suorituksiin nähden hyvin, vaikkei heistä lääkäreitä tullutkaan. Moni kiltti lukutoukka taas ei ole pärjännyt sitten koulun tai opintojen. Et sinä ap ole mikään kaveristasi sanomaan. Kelkka voi kääntyä ja osat vaihtua monessa mielessä.
En ole väittänyt ettei voi pärjätä elämässä, mutta lukiosta läpi pääsemiseen vaaditaan kouluosaamista. Minulla oli lukioaikana eräs toinen kaveri jolla oli huonoja numeroita. En pitänyt häntä tyhmänä, mutta ei ollut "koulufiksu" eikä vain päässyt läpi joistain aineista ja toisistakin vain juuri ja juuri. Miten silloin voi käydä lukion? Minulla oli yksi aine joka tuotti vaikeuksia ja senkin kanssa oli todella hankala rämpiä lukion läpi.
Vierailija kirjoitti:
- Sukulaistyttö haluasi kapiaiseksi ja on ylinaisellinen rääpäle. Tissit pumpattu, huulet pumpattu ja koko olemus on enemmän luokkaa Marilyn kuin "Kersantti Karoliina". Varmaan näki itsensä mehiläiskuningattarena siellä. Päätyi lopulta miesvaltaiselle alalle ja on ihmeissään, kun häntä ei arvosteta siellä duunariäijien keskellä, kun kulkee tissivako vilkkuen ja huulet tötteröllä tekoripsiä räpytellen. Kiva tyttö sinänsä, mutta aika pihalla maailmasta.
En kyllä varsinaisesti ymmärrä, miksi ulkonäkö tai tietyistä asioista kiinnostuminen sulkisi pois jonkin ammatin tai harrastuksen. Saisi jäädä jo ne ennakkoluulot ettei tietyn näköinen voi tehdä tiettyä asiaa tai ei ainakaan ole vakavastiotettava, pätee myös vaikka "korstoihin" hoivatyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itseasiassa sama ongelma, erittäin vähä-älyinen (ei siis pahalla, saa vaan kokeista 5 ja 6) haluaa lukioon ja sieltä hammaslääkäriksi mutta ei todellakaan tule pärjäämään. Suuttuu vain jos ehdotan jotain muuta mutta ei tunnu tajuavan että jos ala-asteellakin tuli pelkkiä 5 ja 6 ja kun sama jatkuu nyt yläasteella niin ei tule pärjäämään lukiossa saatikka sitten yliopistossa.
Minulle hyvä ystävä neuvoi ja sanoi suoraan että ei kannata opiskella, koska tukien saanti vaikeutuu muuten merkittävästi. Eli koulumenestys oli niin huonoa että todettiin kaverin kanssa että jos kouluttaudun jonnekin niin palkka on niin huonoa että tukien kanssa pärjää paremmin.
Eli tyyliin 8-10e h palkkoja.
Pari sataa enemmän kuin tukien kanssa. Ei minun kannata opiskella ja näin on menty jo 16 vuotta.
Olemme ystäväni kanssa edelleen hyvissä väleissä ja hän opiskelee edelleen yliopistossa. Muistaakseni jo 13 vuottta ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itseasiassa sama ongelma, erittäin vähä-älyinen (ei siis pahalla, saa vaan kokeista 5 ja 6) haluaa lukioon ja sieltä hammaslääkäriksi mutta ei todellakaan tule pärjäämään. Suuttuu vain jos ehdotan jotain muuta mutta ei tunnu tajuavan että jos ala-asteellakin tuli pelkkiä 5 ja 6 ja kun sama jatkuu nyt yläasteella niin ei tule pärjäämään lukiossa saatikka sitten yliopistossa.
Ja sinäkö olet oikea henkilö kertomaan, tuleeko kaverisi pärjäämään vai ei? Ja mikä "kaveri" sinä muka edes olet kutsuessasi toista vähä-älyiseksi? Olet ihan kauhea ihminen.
Oppimisvaikeudet eivät tarkoita vähä-älyisyyttä. Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja heikosti koulussa pärjäämisen taustalla voi olla vaikka diagnosoimaton lukihäiriö. Lukiossa voi pärjätä aivan hyvin, vaikka oppimisvaikeuksista kärsisikin, koska niihin saa kyllä tukea. Lukiossa esim. on mahdollisuus erityisopettajan apuun.
Itselläni on aina ollut suuria vaikeuksia matemaattisissa aineissa, sain aina nelosia ja vitosia. Lukiossa rämmin kurssit läpi erityisopettajan avulla. Ja tällä hetkellä opiskelen yliopistossa.
Eli pidä sinä suusi kiinni ja lopeta kaverisi lyttääminen. Toivottavasti hänen motivaationsa kantaa pitkälle, ja hän saa tukea jostain muualta! Toivottavasti hän myös ymmärtää katkaista välit tuollaisiin myrkyllisiin ihmisiin kuin sinuun!
Olen toinen, jolla oli tuollainen vähä-älyinen kaveri joskus. Sanon suoraan vähä-älyinen, koska sitä hän oli monella muullakin tapaa enkä voi sietää kyseistä ihmistä joten en jaksa kaunistella.
Hänellä ei ollut ainakaan todettu mitään oppimisvaikeutta, mutta ei vain kaikilla tunneilla istumisesta huolimatta saanut tuon parempia numeroita mistään. Itsekään en opiskellut juuri ollenkaan, mutta sain kuitenkin keskinkertaisia tai parempia numeroita kaikesta paitsi matikasta, joka on itselleni aina ollut vaikeaa opiskelun määrästä huolimatta. Siksi lukio pelotti, mutta selvisin siitä lopulta.
Kuitenkin jos jokainen numero on maksimissaan 6, ei ole pienintäkään järkeä mennä lukioon, niin se nyt vain on. Paitsi toki jos haluaa valmistua sellaisilla papereilla, joilla voi pyyhkiä takamuksensa.Mä taas tiedän monia, jotka olivat koulussa todella surkeita. Sittemmin ovat työllistyneet ja pärjäävät kouluaikansa suorituksiin nähden hyvin, vaikkei heistä lääkäreitä tullutkaan. Moni kiltti lukutoukka taas ei ole pärjännyt sitten koulun tai opintojen. Et sinä ap ole mikään kaveristasi sanomaan. Kelkka voi kääntyä ja osat vaihtua monessa mielessä.
Kuten sanoit, niin pärjäävät ihan ok. Ja se on hyvä. Mutta näitä täyskäännöksen tehneitä joilla on ollut koko todistus täynnä vitosia ja kutosia ja rikollista taustaa niin on todella vähän. Harmi vaan, että juuri he muistavat pitää itsestään kovaa ääntä vaikka ovat harvinainen poikkeus. "Kyllä minä jo silloin tiesin vaikka muut tuomitsi..."
Itsellä oli motivaatio-ongelmia lukiossa ja se näkyi joidenkin aineiden numeroissa, mutta keskinkertainen todistus tuli silti ja yliopistostakin valmistuttua. Peruskoulussa arvosanat olivat hyviä. Kukaan tuntemastani ns. kutosen keijosta ei ole (oikeaa, AMKia ei lasketa) korkeakoulututkintoa suorittanut.
Minun mielestäni sekin on vähän kyseenalaista, että oppimishäiriöisiä hyysätään ja tarjotaan erityisapua. Voi olla kova isku kun työelämässä näitä apuja ei enää tulekaan vaan pitää pärjätä samalla viivalla muiden kanssa. Siinä menee monesti yhteiskunnan rahat hukkaan kun aina vaihtoehto on jäädä kotiin tai sitten yrittää akateemista uraa jossain tutkijan kammiossa.
- ohis
Moneen ammattiin vaaditaan kuitenkin koulutus ja sinne kouluun saattaa olla tosi vaikea päästä (teatterikorkea, lääkäri, taiteet jne). Antaa niiden unelmoijien pyrkiä sinne ja parin kerran jälkeen voisi sitten vihjailla että onhan sitä elämässä muitakin ammatteja ja kannattaa varmuuden vuoksi tehdä se plan-B.
Enemmän olisin huolissani, jos joku haluaa ammattiin, jossa ei selkeää koulutusta tarvita kuten laulaja, koirankasvattaja, fitness-pimu tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain koko peruskoulun ajan melko huonoja arvosanoja, ala-asteella keskiarvo oli alle 6. Yläasteella tein pienen parannuksen ja aloin oikeasti keskittyä ja keskiarvo nousi heti 7,5. Minulla on ollut matematiikassa vaikeuksia jo kolmosluokalta lähtien, mutta kaikki muutkin aineet menivät huonosti. Äidinkielestäkin sain kerran 4 ja myös uskonnosta. Englanti oli aina 10 ja se piti itsetunnon kuitenkin siedettävänä. Yläasteella äidinkielestä tuli lempiaineeni ja se olikin joko 8, 9 tai 10 koko ajan ja keväällä sain stipendin. Uskontokin oli 9. Lukiossa olen saanut äidinkielestä 9, ruotsista 9, musiikista 7 (tämä ala-asteella 5 säälistä :D), historiasta 7 mutta niin sai monet entiset kympin tytötkin eli suoriuduin ihan hyvin. Nyt toinen koeviikko menossa ja ainakin englanti menee varmasti hyvin. Matematiikka tökkii vielä täälläkin enkä meinaa sitä saada päähäni millään.
Alue: Aihe vapaa
Ei, koska heille on muita nimityksiä, kuten flegmaattinen, laiska, tylsimys, nyhverö. Tekopirteä voi juurikin olla oudon pirteä ollakseen totta, vaikka ei olisikaan tekopirteä vaan aidosti pirteä. Taisi kolahtaa.