Epäsosiaalisen elämän vaikeuksia: en voi syödä roskaruokaa
En kauheasti välitä roskaruuasta, mutta toisinaan tekisi mieli syödä vaikkapa hampurilainen tai kebabia. Pitäisi mennä hampurilais- tai kebab-ravintolaan, mutta en voi, koska siellä täytyy sano työntekijälle "hei, yksi hampurilainen/kebab, kiitos". En pysty, tuo on aivan mahdotonta. Ruokani ostan supermarketista, siellä ei kassatyöntekijältä tarvitse pyytää mitään. Valitettavasti hampurilaisia ja kebabia ei myydä supermarketeissa. Tai no, joissain pääkaupunkiseudun Lidleissä kuulemma myydään hampurilaisia, mutta en asu siellä. Joten minun täytyy vain elää ilman hampurilaisia ja kebabia.
Jos joskus olen riittävän varakas niin kenties voin tilata roskaruokaa kotiinkuljetuksella. Tai voin palkata jonkun hakemaan minulle roskaruokaa.
En ole laiska, voin ahkeroida vaikka kuinka paljon kunhan minun ei tarvitse olla tekemisissä ihmisten kanssa. Olen vain epäsosiaalinen.
Minkälaisia vaikeuksia epäsosiaalisuus on teille aiheuttanut?
Kommentit (36)
Joo, epäsosiaalisuus auttaa terveellisiin elämäntapoihin. Iltaisin sosiaaliset menee baariin rikkomaan maksaansa, epäsosiaaliset menee lenkille. Paitsi tietysti ne epäsosiaaliset jotka ryyppää kotona.
Mäkkäristä yksi euron hampurilainen kotiinkuljetuksella xD
Vierailija kirjoitti:
Ööh, pizza kotiinkuljetuksella esim?
Ja olen kyllä itsekin epäsosiaalinen, mutta kykenen kyllä tilaamaan hampparin.
Epäsosiaalisuus näkyy siinä etten halua mennä täpötäyteen henkilöstöruokalaan. Ahdistaa. En keksi mitään puhuttavaakaan kellekään.
Pizzoja saa supermarketin pakastealtaasta.
Mua harmittaa kun joissain supermarketeissa jotkut tuotteet on lihatiskillä mistä ne pitää erikseen pyytää.
Mä en pysty käyttään esim. Kånken-reppuja tai Nike tossuja. Saan logoista ihottumaa. Tämä rajoittaa sosiaalista elämääni 😕
Alkuun tekisi mieli rohkaista kertomalla miten olen saanut itseni silloin tällöin asioimaan paikoissa joiden tuotteet kiinnostavat, oli kyseessä sitten ravintola, pikaruokapaikka tms.: pohdin että se tiskin takana oleva ihminen on siellä töissä juuri meitä asiakkaita varten ja hän on tyytyväinen kun kauppa käy. Hän on oman alansa ammattilainen ja minä olen hänelle asiakas muiden joukossa. Joskus tulee kyllä tehtyä semmoinen esteratsastushevos-tyylinen "kieltäytyminen" viime hetkellä, eli silloin tällöin käännyn vielä ovelta takaisin. Mutta usein sentään jo onnistun.
En ole epäsosiaalinen (pidän valtavasti kasvokkain juttelemisesta, yhden tai kahden ihmisen kanssa kerrallaan), mutta minulla on todella suuri kammo vieraiden ympäristöjen ja isojen ihmisryhmien suhteen. Tämän takia menneisyydessä on mm. jäänyt kesken kahdet korkeakouluopinnot ja kumppanin löytäminen tuntuu ihan mahdottomalta. Nyt neljänkympin virstanpylvään lähestyessä olen pohtinut josko jo pystyisi vääntämään itsensä jostain opinnoista läpi...
Tilausautomaatteja ainakin mäkkäreissä ja b.kingeissä. Sit vaan hakeen safka tiskiltä. Ei tarvii puhua.
Mikä niissä ihmisissä niin paljon pelottaa?
Nro 8. täällä taas hei.
Aloituksen ja monien vastausten saamien alapeukkujen johdosta aloin jo ikävöimään niitä tunteja joiden aikana täällä ei tänään pystynyt peukutustoimintoa käyttämään...
KäKi kirjoitti:
Saatat tarvita lääkityksen, joka vähentää sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä. Myös terapia voisi olla tarpeen.
Miten se voi mennä terapiaan kun eikös terapia ole sosiaalinen tilanne?
Ja eihän se sanonut että se jännittää sosiaalisia tilanteita, joten eihän lääkitys välttämättä mitään auttaisi. Ei epäsosiaalisuus ole jännittämistä!
On niitä kaupoissa,ei tarvitse puhua mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ööh, pizza kotiinkuljetuksella esim?
Ja olen kyllä itsekin epäsosiaalinen, mutta kykenen kyllä tilaamaan hampparin.
Epäsosiaalisuus näkyy siinä etten halua mennä täpötäyteen henkilöstöruokalaan. Ahdistaa. En keksi mitään puhuttavaakaan kellekään.
On kuin sketsisarjasta.
Vierailija kirjoitti:
😂
Joo, elämä on hassu. Mitä epäsosiaalisemmaksi kehittyy sitä hassumpaa elämästä tulee.
Minä taas haluaisin mennä pyöräilemään mutta satula hiertää persettäni.
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä ihmisissä niin paljon pelottaa?
Mä en ymmärrä miksi täällä kommentoijat puhuu ahdistuksesta ja jännityksestä ja pelosta. On sitä sellaistakin epäsosiaalisuutta johon nuo ei liity mitenkään. Ei kaikki ihmiset oo sosiaalisia persoonia.
Kirjoita lapulle: Olen lääkärin määräämässä puhekiellossa. Voisinko saada kerroshampurilaisen? (Tai mitä nyt haluatkin, tarkista tuotteen nimi netistä. Ainakin ketjuilla on listat netissä. Ja jos haluat juoman tai muuta, kirjoita nekin. Ja se kiitos loppuun)
Pieni valkoinen valhe ei tässä haittaa. Tuollaisen puhekiellon voi saada kuka vaan jos esim. yskän takia ääni on pitkään käheänä, eli se ei tarkoita mitään vakavaa. Voit vaikka yskiä kassalla vähän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä ihmisissä niin paljon pelottaa?
Mä en ymmärrä miksi täällä kommentoijat puhuu ahdistuksesta ja jännityksestä ja pelosta. On sitä sellaistakin epäsosiaalisuutta johon nuo ei liity mitenkään. Ei kaikki ihmiset oo sosiaalisia persoonia.
Mutta asiat on saatava sanottua eli pystyä elämään normaalisti. Pitää pystyä hoitamaan asiat pankissa, Kelassa ym. Mun mielestä joku hampparin tilaaminen on aika paljon helpompi asia hoitaa kuin esim.pankkiasioita.
Miten tilauksen tekeminen eroaa siitä, että tervehdit ja kiität kassaa? Vai käytätkö vain itsepalvelukassaa? Tosin siinäkin on tapana sanoa kiitos sille päivystävälle myyjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä ihmisissä niin paljon pelottaa?
Mä en ymmärrä miksi täällä kommentoijat puhuu ahdistuksesta ja jännityksestä ja pelosta. On sitä sellaistakin epäsosiaalisuutta johon nuo ei liity mitenkään. Ei kaikki ihmiset oo sosiaalisia persoonia.
Jep, itsekin olen vain erakkoluonne, en itse asiassa jännitä tai pelkää sosiaalisia tilanteita ollenkana, mutta vältän niitä niin pitkälle kuin mahdollista koska viihdyn mieluiten yksin. Mutta minun kaltaisilleni varmaan sentään esim. hampurilaisen tilaaminen silloin jos sitä tekee mieli ei ole ongelma. Sellaiselle joka pelkää sosiaalisia tilanteita voi ollakin.
Ööh, pizza kotiinkuljetuksella esim?
Ja olen kyllä itsekin epäsosiaalinen, mutta kykenen kyllä tilaamaan hampparin.
Epäsosiaalisuus näkyy siinä etten halua mennä täpötäyteen henkilöstöruokalaan. Ahdistaa. En keksi mitään puhuttavaakaan kellekään.