Älypuhelin ainoa keino rauhoittaa 5-vuotias, raivokohtaukset aivan järjettömiä
Jos on puhelimella ja pitäisi esim. lähteä johonkin niin puhelin on otettava pois. Tällöin heittäytyy selälleen maahan, "kouristelee" hakkaa päätään seinään, puree sormiaan ja ranteitaan niin että nahkat lähtevät. On niin jäykkä että esim. pukeminen on mahdotonta. Huutaa kuin tapettava. Heti kun antaa puhelimen takaisin niin rauhoittuu muutamassa sekunnissa. Todella noloa esim. kaupassa kun saa tuollaisen kohtauksen. Viimeksi sai kun akku loppui. Tarvittiin kaksi aikuista ihmistä kantamaan lapsi autoon. (minä ja mies siis)
Mikä neuvoksi kun mitään muuta rauhoituskeinoa ei ole? Kirja/lelu/leikki/laulu ei rauhoita lasta, ainoastaan se puhelin.
Sai siis tätinsä vanhan älypuhelimen kun hän hankki uuden, muttei osattu odottaa siitä seuraavan ihan tällaista.
Kommentit (52)
Tuntuisi muuten Aku Hirviniemen "tutkimusaineistolta", mutta Aku taitaa olla nyt muutenkin kiireinen.
Jos lapsen raivari lähtee täysin lapasesta, eikä vanhempi saa tilannetta normaalein keinoin rauhoitettua, on syytä hakea apua tilanteiden käsittelyyn. Tässä ei ole kyse puhelimesta, vaan lapsen aggressiosta, liian voimakkaasta tunnereaktiosta joka lähtee hallinnasta. Lapsi ei saa tilannetta hallintaan vaan aikuisen pitää se tehdä. Näitä kasvatuksellisia keinoja etsitään yhdessä esim. neuvolassa. Suosittelen varaamaan ajan pikaisesti, koska näin ei voi jatkua, se on turvatonta lasta itseään kohtaan, joutua jatkuvasti noin kaoottiseen tunnetilaan. Tilanteeseen pitää saada myönteinen korjaus.
Vierailija kirjoitti:
Jos on puhelimella ja pitäisi esim. lähteä johonkin niin puhelin on otettava pois. Tällöin heittäytyy selälleen maahan, "kouristelee" hakkaa päätään seinään, puree sormiaan ja ranteitaan niin että nahkat lähtevät. On niin jäykkä että esim. pukeminen on mahdotonta. Huutaa kuin tapettava. Heti kun antaa puhelimen takaisin niin rauhoittuu muutamassa sekunnissa. Todella noloa esim. kaupassa kun saa tuollaisen kohtauksen. Viimeksi sai kun akku loppui. Tarvittiin kaksi aikuista ihmistä kantamaan lapsi autoon. (minä ja mies siis)
Mikä neuvoksi kun mitään muuta rauhoituskeinoa ei ole? Kirja/lelu/leikki/laulu ei rauhoita lasta, ainoastaan se puhelin.
Sai siis tätinsä vanhan älypuhelimen kun hän hankki uuden, muttei osattu odottaa siitä seuraavan ihan tällaista.
Sorry, kylläpä hyvät naurut sai. Onneksi ei ole lapsia.
Ap on provo koska ei vastaa oikeastaan ja kaikki tietää tasan tarkkaan mitä pitäisi tilanteessa tehdä, kaikki ei silti tee koska on vaa helpompi antaa se puhelin :)
No annatte huutaa, raivota ja hakata päätään. Ette reagoi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, ja kun tarpeeksi kauan huutaa ja huomaa ettei se auta, niin lopettaa kyllä.
Ja jos olette kotona etteä Prismassa, niin antakaa huutaa, ja sitten yhtäkiä matkitte lasta. Alatte siis huutaa ja raivota täysillä korvan juuressa, säikytätte lapsen, näytätte että miltä se huuto ja raivoaminen näyttää. Loppuu se turha venkoilu.
En ymmärrä miten nykyisin voi olla noin avuttomia vanhempia.
"Lapsi on riippuvainen puhelimesta ja suuttuu jos ei saa katsoa pikku kakkosta kännykästä. Mitä tehdä, kun ei haluta että lapsi pahoittaa mielensä?"
Voi hieno silopillu perse.
Riippuvuuden oireita ja olisiko lapsellanne tavallista haastavampi temperamentti tai muiden kokemusten kautta kehittynyt haastava persoonallisuus. Kuulostaako tästä mikään tutulta? https://www.tampere.fi/liitteet/n/5oc8CR1Xc/nepsylapsiko.pdf
Omalle sanoisin että valitettavasti ole havainnut että meidän elämä on mennyt hankalaksi sen jälkeen kun kännykkä tuli taloon ja sen takia laitamme sen nyt kokonaan pois ja opettelemme uudestaan viettämään aikaa muullakin tavoin. Ja sitten lähdette ulos.
Puhelin mielellään kokonaan pois taloudesta, ettei vahingossakaan tule antaneeksi sitä lapselle heikolla hetkellä.
5v ei tarvitse ollenkaan ruutua, hän on ehtinyt jo tutustua kaikkiin videoihin ym mitä tarvitsee pysyäkseen kärryillä sosiaalisessa ympäristössään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pajon lapsi puhelinta tuijottaa, kun on noin koukussa?
Heti aamulla pitää saada puhelin sänkyyn ja pelaa jonkin aikaa ennen kuin alkaa aamutoimiin. Päiväkodissa ei saa olla esillä ja sen on ihme kyllä hyväksynyt. Heti kun haetaan niin haluaa sen automatkan ajaksi ja siitä lähtien se on nukkumaan menoon saakka käytössä. Välillä laittaa pois kun katsoo telkkaria tai syö mutta useimmiten pelaa samaan aikaan puhelimella.
ap
Oikeasti? annatte tuon ikäisen olla koko päivän kännykällä? Jos kerran päiväkodissa osaa olla ilman, niin eihän tuo kersa muuta tee kun pompottaa teitä, on huomannut, että karjumisella saa tahtonsa läpi. NYT se puhelin pois IHAN KOKONAAN siltä mukulalta ja annatte raivota sen mitä raivoaa.
Samaa mieltä!! Tämä ei ehdottomasti ole sellainen asia josta lapsi voisi itse päättää!!
Lapsen terveydenkannalta kännykkävieroitus tulee toteuttaa heti, tavalla tai toisella.
Jos puhelin on päiväkodissakin mukana niin pyytäkää päiväkodista apua puhelimen tuhoamiseen (esim poistaa jonkun osan päivän aikana ja puhelin ei enää käynnistykään) ja lisäksi toki siihen rauhoitteluun hyvä että he ovat mukana omalla kasvatusasiantuntijuudellaan.
HUOM!! Älkää syytelkö tai haukkuko lasta tästä asiasta!! Tämä on täysin aikuisten aiheuttama ongelma ja lapsella on nyt vaikeaa, ei hän tätä tahallaan tee.
Me annettiin kuusivuotiaana vasta lapselle puhelin omaan käyttöön pelaamista ja musiikinkuuntelua ja satujen kuuntelia varten. Kysyy aina luvan ennnen kuin ottaa puhelimen ja lopettaa kun sanotaan. Aikaisemmin, juuri neljä ja viisi vuotiaana saattoi raivostua kun pelasi jotain peliä vanhempien puhelimella ja sen jälkeen ei todellakaan saanut pitkään aikaan pelata mitään puhelimella.
Itse olette soppanne keittänyt. Olette oikeasti aika tyhmiä vanhempia.
Olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten lapsi suhtautuu muihin "pettymyksiin" ja tilanteisiin , joissa ei saa tahtoaan läpi? Vai onko kyseessä lapsi, joka on aina saanut tahtonsa läpi, koska tällaisesti kasvatettu lapsi ei osaakaan reagoida muuta kuin voimakkaasti. Nyt vanhemmat ottaa sinne ammattilaisiin yhteyttä ja pyytävät apua OMAAN saamattomuuteensa, ennenkuin lapsesta tulee hirviö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on puhelimella ja pitäisi esim. lähteä johonkin niin puhelin on otettava pois. Tällöin heittäytyy selälleen maahan, "kouristelee" hakkaa päätään seinään, puree sormiaan ja ranteitaan niin että nahkat lähtevät. On niin jäykkä että esim. pukeminen on mahdotonta. Huutaa kuin tapettava. Heti kun antaa puhelimen takaisin niin rauhoittuu muutamassa sekunnissa. Todella noloa esim. kaupassa kun saa tuollaisen kohtauksen. Viimeksi sai kun akku loppui. Tarvittiin kaksi aikuista ihmistä kantamaan lapsi autoon. (minä ja mies siis)
Mikä neuvoksi kun mitään muuta rauhoituskeinoa ei ole? Kirja/lelu/leikki/laulu ei rauhoita lasta, ainoastaan se puhelin.
Sai siis tätinsä vanhan älypuhelimen kun hän hankki uuden, muttei osattu odottaa siitä seuraavan ihan tällaista.
Lapsen psyyke ei selvästi kestä älypuhelinta tällä hetkellä. Siinähän tulee aikamoista kuormitusta välkkyvää ruutua katsellessa ja ohjelmia ja pelejä katsellessa ja kaikilla ei ole 5 vuotiaana vielä riittävän kehittyneet aivot. Teet myös täydellisen väärin, kun palkitset antamalla puhelimen takaisin.
Eli otat sen puhelimen nyt ensin kokonaan lapselta pois ja odotat kuukauden pari. Sitten sovit lapsen kanssa kuinka kauan ja koska saa puhelinta käyttää ja erityisesti sen, että jos tulee huutoa puhelinta pois ottaesssa puhelin menee aina viikoksi jäähylle. Jos raivokohtaukset uudelleen pahenevat, laitat puhelimen jäähylle taas kuukaudeksi ja pariksi. Toimit näin siihen saakka, kun lapsi pystyy antamaan sen sinulle ilman huutoa.
Tätä kutsutaan kasvattamiseksi. Jos et käy taistoa nyt, et pärjää lapsen kanssa murrosiässä.
Ei ei ei eieieieieieieie ei missään tapauksessa pari kuukautta, vaan pari VUOTTA!! 5v ei hyödy omasta älylaitteesta, siitä on vain haittaa. Pitää antaa kasvaa rauhassa pari vuotta vielä!! Lapsi kehittyy parissa vuodessa paljon, ja tässä on kehitystehtäviä mitä pitää saada tehdä loputtoman ruutuajan estämättä. Kouluun mennessä sitä painetta hankkia laite varmasti tulee, ja silloin uusi harkinta, mutta mitä pidemmälle saatte viivytettyä niin että se on vielä jollain tasolla reilua niin hyvä.
Omalle ostettiin tabletti robotin ohjaamiseen, mutta sanottiin että se EI ole hänen, vaan sellainen talouden tabletti mitä hän saa lainata/käyttää robotin ohjaamiseen. Lapsi haluaa tietysti OMISTA tavaroistaan päättää, mutta nämä laitteet eivät ole sellaisia mistä he kykenisivät vielä päättämään, varsinkaan alle kouluikäisinä.
Vierailija kirjoitti:
No annatte huutaa, raivota ja hakata päätään. Ette reagoi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, ja kun tarpeeksi kauan huutaa ja huomaa ettei se auta, niin lopettaa kyllä.
Ja jos olette kotona etteä Prismassa, niin antakaa huutaa, ja sitten yhtäkiä matkitte lasta. Alatte siis huutaa ja raivota täysillä korvan juuressa, säikytätte lapsen, näytätte että miltä se huuto ja raivoaminen näyttää. Loppuu se turha venkoilu.
En ymmärrä miten nykyisin voi olla noin avuttomia vanhempia.
"Lapsi on riippuvainen puhelimesta ja suuttuu jos ei saa katsoa pikku kakkosta kännykästä. Mitä tehdä, kun ei haluta että lapsi pahoittaa mielensä?"
Voi hieno silopillu perse.
En usko että ilkeys, pilkkaaminen ja häpeän tuottaminen on se ratkaisu, joka lasta auttaa.
"Käsite curling-vanhempi on oikeaan osuva silloin, kun vanhempi ei siedä lapsen pahaa oloa, vaan hoitaa pahan olon pois aina niin, että antaa lapsen päästä haluamaansa päämäärään, kun lapsella on paha mieli. Vanhempi siis antaa pahan olon tulla lapsen päämäärään pääsyn ja ympäristön manipuloinnin keinoksi. Silloin lapsi ei opi pettymysten sietoa. Tällainen kasvatus saattaa johtaa myös siihen, että lapsen lapsuudenaikainen suuruusharhainen minä jää valtaan."
"Pettymysten sieto on aikuisen tärkeä ominaisuus. Sitä ei kuitenkaan opita niin, että koetaan mahdollisimman paljon pettymyksiä, vaan niin että opitaan miten pettymyksiin suhtaudutaan. Tässä vanhempi on avainasemassa. Hän lohduttaa pettymysten tullessa ja auttaa lasta pettymyksen yli. Pettymysten sietokyky syntyy, kun lapsi tajuaa maailman jatkuvan pettymyksen jälkeen eikä hän muutu huonoksi epäonnistuttuaan jossain asiassa. Omissa silmissään lapsi on surkimus, mutta aikuisen käsitys lapsesta ei muutu. Sen varassa lapsi voi itsekin korjata käsityksensä itsestään takaisin hyväksi ja palauttaa horjuneen itseluottamuksen. Vanhempi ei siis järjestä lapselle pettymyksiä, vaan auttaa hänet niiden yli."
Keltikangas-Järvinen, Pienen lapsen sosiaalisuus, 2012
Miksi lapsi päättää ÄLYPUHELIMEN käytöstä?? Aamulla sänkyyn, mitä v..?? Etsippä vanhemmuutesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pajon lapsi puhelinta tuijottaa, kun on noin koukussa?
Heti aamulla pitää saada puhelin sänkyyn ja pelaa jonkin aikaa ennen kuin alkaa aamutoimiin. Päiväkodissa ei saa olla esillä ja sen on ihme kyllä hyväksynyt. Heti kun haetaan niin haluaa sen automatkan ajaksi ja siitä lähtien se on nukkumaan menoon saakka käytössä. Välillä laittaa pois kun katsoo telkkaria tai syö mutta useimmiten pelaa samaan aikaan puhelimella.
ap
Tämän on pakko olla trolli. Tai sitten vanhemmissa on jotain vakavasti pielessä.
Tähän lisäisin sen, että kun määräätte jonkun rangaistuksen niin siitä myös pidetään kiinni. Yhdessä tuttavaperheessä äiti latelee aina tilanteen ollessa päällä rangaistuksia tyyliin "nyt napsahti sitten puhelinkielto vuodeksi" ja karjuu kurkku suorana. Parin tunnin päästä koko juttu on unohdettu ja taas ollaan naamat kiinni puhelimessa.
Antakaa ihmeessä pelata! Poika saattaa tienata 15-vuotiaana sitten ekan miljoonansa!
Valitettavasti tällaisia tapauksia näkee. Taas hyvä esimerkki siitä, että vanhemmuudesta ja sen tuomista velvoitteista ei ole pienintäkään hajua. Surullista lapselle.
herätkää kirjoitti:
Itse olette soppanne keittänyt. Olette oikeasti aika tyhmiä vanhempia.
Malliesimerkki kuinka vanhemmat ovat omalla toiminnallaa pilanneet lapsen. Lisää curling-vanhemmuutta, niin hyvä tulee.
Toivon tosiaan että tämä on (kylläkin suht. hyvin laadittu) provo koska muuten iskee todellinen epätoivo ajatuksesta että tuollaisia "vanhempia" tosiaan olisi olemassa.