Mistä saa apua mt-ongelmiin (paniikki, ahdistus)
En enää jaksa tällaista. Olen kärsinyt sosiaalisten tilanteiden pelosta ja paniikkioireista 20 vuotta ja koko elämä menee tässä. En enää tiedä, mihin otan yhteyttä. Tuntuu, ettei apua saa mistään. Olen yrittänyt kertoa lääkärissä, mutta se aina sivuutetaan. Ehkä en sitten ansaitse apua. Tunnen itseni vain huonoksi ihmiseksi. Alan olla vähän erakoitunut, vaikka haluaisin olla ihmisten kanssa. En käy paljon missään ja tapaan vain vanhempiani ja jotain muita sukulaisia. Kavereita ei ole. Ei tämä ole mitään normaalia elämää.
Kommentit (29)
Vaadi, itke liioittele lääkärille. Yhteys työterveyteen jos töissä olet. Muussa tapauksessaa terkkariin.
Siinä olet oikeassa, että noiden kanssa menee helposti koko elämä sivu suun, kun paniikki ja ahdistus määräävät elämän.
Oletko ollut lääkärissä jonkin muun syyn vuoksi ja siinä sivussa maininnut ahdistuksesta? Lääkäri keskittyy kerralla vain yhteen vaivaan. Normaalimittainen aika riittää vain siihen. Jos haluat samalla käynnillä puhua jostain vaivasta ja samalla myös myös ahdistuksesta, niin sinun pitää varata normaalia pidempi aika. Tai sitten varaat ihan oman ajan ahdistukselle / paniikille. Jos tulet lääkäriin ahdistuksen vuoksi, niin sivuuttaako lääkäri asian silloinkin?
No rohkaisisin sinua kyllä soittamaan ja varaamaan aika ihan terveyskeskuksen mielenterveyshoitajalle. Häneltä pyydät lähetettä eteenpäin siinä keskusteltuanne. Paniikkihäiriö esimerkiksi on ihan parannettavissa nykyään, ei kannata todellakaan sinnitellä kurjaa oloaan nykyaikana. Pää pystyyn ja varaa aika terveyskeskuksesta.
Suosittelen et menet suoraan yksityiselle psykiatrille. Maksaa mut saat asiantuntevaa apua ilman uuvuttavia kiemuroita.
Oma tk ja perus lääkärille ja kerrot tuon mitä aloitusviestissäsi sanoit ja pyydät lähetettä oman kuntasi psykiatrian poliklinikalle (toivottavasti et asu pääkaupunkiseudulla, jonot on niin hurjat että on lottovoitto päästä).
Jos on yhtään ylimääräistä rahaa niin voit käydä saman keikan yksityisellä. Oma kokemus että sieltä lähetteet menevät paremmin läpi.
Tsemppiä, hoidon saamiseen voi olla pitkä ja kivikkoinen tie. Älä luovuta jos tulee tolvana (tai useampi) vastaan. Pidä pääsi ja vaadi saada hoitoa. Jos sinulle tarjotaan lääkitystä, niin sano että aloitat sen sitten kun saat samaan yhteyteen säännöllistä keskusteluapua.
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskuksen kautta saat lähetteen psykiatriselle sairaanhoitajalle,joka todennäköisesti ohjaa eteenpäin paikkakuntanne Mielenterveystoimistoon/vastaavaan.
Siis tk.hon yhteys.
Juuri näin kehottaisin minäkin tekemään. Rohkeasti vain, pääset toipumaan asiasta sitä pikemmin kuin saat jeesiä siihen.
Kiitos teille neuvoista. Olen yrittänyt kertoa tästä muiden käyntien yhteydessä, mutta en saa kerrottua kaikkea. En ole tilannut erikseen aikaa näille ongelmille. Hävettää ajatella, jos menen vain nolaamaan itseni. Voisin mennä yksityiselle, mutta tympäisee tuhlata rahaa, jos siellä ei oteta vakavasti.
Helpoin ja kätevin jos on varaa: yksityinen psykiatrin vastaanotto.
Minuakin harmittaa että lääkärissä ja oikeastaan edes psykiatrisella puolella ei oteta tarpeeksi tosissaan. Oma ongelmani on se että näytän vahvammalta ja pärjäävältä kuin olenkaan, vaikka väittäisin toista. Mielenterveys menee siinäkin että alentaa itseään käyttäytymällä dramaattisesti, kuten vaikka pukeutumalla huonosti tai itkemällä. Olen kerran kerjännyt rahaa kadulla ja vaikutus on samanlainen. Se tunne on kaamea että omasta arvokkuudesta pitää luopua. Vaikka olen selittänyt juurtajaksaen lapsuudesta asti tilanteeni niin se nihkeä vastaanotto saa sekin tuntemaan olon oudoksi. Että tunnenko minä tässä nyt oikein vai en?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille neuvoista. Olen yrittänyt kertoa tästä muiden käyntien yhteydessä, mutta en saa kerrottua kaikkea. En ole tilannut erikseen aikaa näille ongelmille. Hävettää ajatella, jos menen vain nolaamaan itseni. Voisin mennä yksityiselle, mutta tympäisee tuhlata rahaa, jos siellä ei oteta vakavasti.
Ihan suotta ja joutavaa hautoa jotain nolottamisjuttuja, sillä nämä paniikki- ja ahdistuhäiriöt ovat todella yleisiä eli ns peruskauraa mielenterveysalan immeisille. Ja tosiaan: tehokasta ja toimivaa apua on saatavissa, niin miksi sitä ei itselleen hakisi jos on tuonkaltaista vaivaa jostain ilmaantunut. Hoitaa vaivaa pois ja sillä selvä. Sehän on fiksua !
Eli terkkariin soitto ja varaa aika ja kerro heti aikaa varatessasi että kysymys on paniikkihäiriöstä.
Ovat niin yleisiä nykyään että ei tosikaan joten ketään hoitoalan ihmistä ei jaksa hämmästyttää tosiaankaan tommonen !! Anna palaa ja kiität vielä itseäsi kun saat itsesi taas hyvään kondikseen.
Täältä saat apua. Täällä sinua auttavat ja hoitavat palstapsykiatrit ja psykhoitajat.
Olen itse vain kärsinyt. Ja syönyt lääkkeitä.
Päivästä toiseen taistellut itseni töihin, ihmisten pariin. En nauti, mutten halua syrjäytyä. Se halu pitää minut jotenkin pystyssä.
Ei oikein mistään ellei ole rahaa yksityiseen
Vierailija kirjoitti:
Minuakin harmittaa että lääkärissä ja oikeastaan edes psykiatrisella puolella ei oteta tarpeeksi tosissaan. Oma ongelmani on se että näytän vahvammalta ja pärjäävältä kuin olenkaan, vaikka väittäisin toista. Mielenterveys menee siinäkin että alentaa itseään käyttäytymällä dramaattisesti, kuten vaikka pukeutumalla huonosti tai itkemällä. Olen kerran kerjännyt rahaa kadulla ja vaikutus on samanlainen. Se tunne on kaamea että omasta arvokkuudesta pitää luopua. Vaikka olen selittänyt juurtajaksaen lapsuudesta asti tilanteeni niin se nihkeä vastaanotto saa sekin tuntemaan olon oudoksi. Että tunnenko minä tässä nyt oikein vai en?
Kyllä sinä oikein tunnet , ei se fiilis tyhjästä tule.
"Nihkeältä" tuntuva vastaanotto johtuu ehkäpä monesti siitä, että auttajilla on ammattirooli päällä, syystä että se suojaa heitä tilanteissa. Jos menevät takki auki emotionaalisesti asiakastilanteisiin , niin palavat loppuun erittäin nopeasti. Hyvä auttaja siirtää tunteet syrjään ja keskittyy siihen informaatioon mitä se asiakas kertoo löytääkseen mahdollisimman toimivan ja asiakasta auttavan ratkaisun?
Aina paras että asiakas kuvaa mahdollisimman tarkasti kuinka voi ja mistä vaivasta on kysymys.
Eli kannattaa miettiä jo ennen tapaamista millaisia asioita on tärkeä nostaa esiin, vaikka paperille ranskalaisilla viivoilla muistilapuille kirjaten etukäteen, ettei sitten siinä tapamisessa unohda mainita, kun monta kertaa se ensitapaaminen jännittää ihmisiä, kun on sanoitettava se oma olotila mahdollisimman selkeästi ymmärrettäväksi sille toiselle.
Mulla auttoi ihme ja kummamasennuslääkkeet ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Kärsin kanssa parikymmentä vuotta ja luulin, että se oli siinä sitten munkin elämä. Oli kyllä niin ihmeellinen tunne, kun lääke alkoi parin viikon päästä vaikuttaa. Ihan kuin elinikäinen vankila olisi auennut.
Sitä vaan tarkoitan ettei niitä lääkkeitäkäänaina tarvitse tyrmätä.
Kannattaa kokeilla edes tukikeppeinä. Voi jättää sitten pois, kun niiden avulla pääsee normaalin elämän syrjään kiinni.
Älä vaan sitoudu mihinkään pitkään terapiaan.
Masennukseni on kroonistunut, syön lääkkeitä luultavasti lopun elämääni. Olen siis ihan tyytyväinen -lääkkeiden avulla.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Mulla auttoi ihme ja kummamasennuslääkkeet ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Kärsin kanssa parikymmentä vuotta ja luulin, että se oli siinä sitten munkin elämä. Oli kyllä niin ihmeellinen tunne, kun lääke alkoi parin viikon päästä vaikuttaa. Ihan kuin elinikäinen vankila olisi auennut.
Sitä vaan tarkoitan ettei niitä lääkkeitäkäänaina tarvitse tyrmätä.
Kannattaa kokeilla edes tukikeppeinä. Voi jättää sitten pois, kun niiden avulla pääsee normaalin elämän syrjään kiinni.
Älä vaan sitoudu mihinkään pitkään terapiaan.
Mikäs lääke sulla auttoi?
Vierailija kirjoitti:
Masennukseni on kroonistunut, syön lääkkeitä luultavasti lopun elämääni. Olen siis ihan tyytyväinen -lääkkeiden avulla.
Olen monta kertaa yrittänyt lääkkeistä eroon, mutta masennus on palannut aina :( Nyt kuitenkin elän ihan hyvää tasaista elämää lääkkeiden avulla.
Vierailija kirjoitti:
Täältä saat apua. Täällä sinua auttavat ja hoitavat palstapsykiatrit ja psykhoitajat.
Pääpiirteittäin ihan asiallisia kommenttejahan tässä on esiintynyt. Ennen sinun omaasi.
Terveyskeskuksen kautta saat lähetteen psykiatriselle sairaanhoitajalle,joka todennäköisesti ohjaa eteenpäin paikkakuntanne Mielenterveystoimistoon/vastaavaan.
Siis tk.hon yhteys.