4,5v ei halua mennä päiväkotiin. Mikä neuvoksi?

Kysy päiväkodista apua, niillä on kokemusta vastaavista tapauksista paljon. Auttaisiko jos itse menisit lapsen kanssa päiväkotiin kotipäivinäsi? Harjoittelette yhdessä? Eli lapsi useammin päiväkodissa ja välillä saa äidin mukaan. Ehkä tottuu helpommin?

Ette kai itse aiheuta tilannetta lapselle? Kannattaa miettiä mitä ja miten päiväkodista kertoo lapselle. Eli älkää surkutelko lapselle, että taas on päiväkotipäivä.

Yritä selvittää se syy MIKSI ei halua.

Hei, kiitos vastauksista!

Emme surkuttele päiväkotipäivää, vaan yritämme aina olla mahdollisimman kannustavia ja iloisia. Lapsi osaa kertoa itse vain sen, ettei halua mennä koska haluaa olla kotona. Hän sanoo että tulee ikävä kotia/äitiä/isiä/leluja yms. Päiväkodista hän ei ole koskaan sanonut mitään negatiivista, siellä on kuulemma ihan kivaa. Silti ei halua mennä. 

Lto:n mielestä lapsi pärjää ryhmässä oikein hyvin, on iloinen ja aktiivinen. Hän ei ole osannut neuvoa eikä ottaa kantaa näihin aamuihin..

Päiväkotiin mukaan meneminen kuulostaa mielestäni vähän hassulta, sekoittaisiko se lapsen päätä vain lisää? Että äiti tulee joskus ja joskus taas ei? Lisäksi, jos otan töistä vapaata päiväkodissa istumista varten niin ihan yhtä lailla voisin pitää lapsellanikin sitten vapaapäivän ja olla yhdessä kotona. Hieman ristiriitaista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hei, kiitos vastauksista!

Emme surkuttele päiväkotipäivää, vaan yritämme aina olla mahdollisimman kannustavia ja iloisia. Lapsi osaa kertoa itse vain sen, ettei halua mennä koska haluaa olla kotona. Hän sanoo että tulee ikävä kotia/äitiä/isiä/leluja yms. Päiväkodista hän ei ole koskaan sanonut mitään negatiivista, siellä on kuulemma ihan kivaa. Silti ei halua mennä. 

Lto:n mielestä lapsi pärjää ryhmässä oikein hyvin, on iloinen ja aktiivinen. Hän ei ole osannut neuvoa eikä ottaa kantaa näihin aamuihin..

Päiväkotiin mukaan meneminen kuulostaa mielestäni vähän hassulta, sekoittaisiko se lapsen päätä vain lisää? Että äiti tulee joskus ja joskus taas ei? Lisäksi, jos otan töistä vapaata päiväkodissa istumista varten niin ihan yhtä lailla voisin pitää lapsellanikin sitten vapaapäivän ja olla yhdessä kotona. Hieman ristiriitaista.

Ap

Päiväkotihan aloitetaan sillä kevyellä laskulla että vanhempi on mukana. Ehkä voitte mennä aikaisemmin ja olet esim. tunnin lapsen kanssa? Kysy päiväkodista. Olisi hyvä käydä seuraamassa lapsen päivää että onko kuitenkin jotain ongelmaa vai vaan ikävää.

Meillä lapsi (4 v) protestoi vähän aikaa sitten kovasti päiväkotiin menemistä. Meni ihan siihen, että itki yöt, ja aamuisin meni ihan jalattomaksi, valitteli vatsakipua (jota ei ollut), jouduttiin pukemaan lapsi, joka kyllä normaalisti omatoimisesti saa vaatteet päällensä jne. Ihan kauheaa oli.

Yksi yö isänsä sitten keskusteli lapsen kanssa, ja sai selville, että yksi lapsi lyö meidän lasta päiväkodissa, ja tämän vuoksi ei halua lähteä aamuisin. Asiaan on puututtu, ja päiväkodissa yrittävät pitää mahdollisuuksien mukaan tulevan nyrkkeilysankarin ja meidän lapsen toisistaan erossa. Meidän lapsen oireilu on vähentynyt. Mun lapsi kokee ilmeisesti mun kotona työskentelyn epäreiluksi tms, koska hän lähtee aamuisin veljensä kanssa päiväkotiin ja isi töihin, ja mä saan jäädä kotiin. Ei ilmeisesti osaa ajatella, että teen kotona töitä, enkä vain pötköttele sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, kiitos vastauksista!

Emme surkuttele päiväkotipäivää, vaan yritämme aina olla mahdollisimman kannustavia ja iloisia. Lapsi osaa kertoa itse vain sen, ettei halua mennä koska haluaa olla kotona. Hän sanoo että tulee ikävä kotia/äitiä/isiä/leluja yms. Päiväkodista hän ei ole koskaan sanonut mitään negatiivista, siellä on kuulemma ihan kivaa. Silti ei halua mennä. 

Lto:n mielestä lapsi pärjää ryhmässä oikein hyvin, on iloinen ja aktiivinen. Hän ei ole osannut neuvoa eikä ottaa kantaa näihin aamuihin..

Päiväkotiin mukaan meneminen kuulostaa mielestäni vähän hassulta, sekoittaisiko se lapsen päätä vain lisää? Että äiti tulee joskus ja joskus taas ei? Lisäksi, jos otan töistä vapaata päiväkodissa istumista varten niin ihan yhtä lailla voisin pitää lapsellanikin sitten vapaapäivän ja olla yhdessä kotona. Hieman ristiriitaista.

Ap

Päiväkotihan aloitetaan sillä kevyellä laskulla että vanhempi on mukana. Ehkä voitte mennä aikaisemmin ja olet esim. tunnin lapsen kanssa? Kysy päiväkodista. Olisi hyvä käydä seuraamassa lapsen päivää että onko kuitenkin jotain ongelmaa vai vaan ikävää.

Olimme elokuun alussa pari ensimmäistä päivää mukana päiväkodissa, mieheni kanssa vuorotellen. Ja tosiaan, lapsi on siis varsinaisesti aloittanut päiväkodissa jo vuosi sitten syksyllä. Silloin teimme pitkän pehmeän laskun. Silloinkin lapsi oli haluton menemään päiväkotiin. Keväällä lapseni menikin hoitoon jo ihan mielellään. Nyt tässä välissä on ollut 2,5 kk kesäloma ja arkeen paluu on ollut sen jälkeen aivan kamalaa. Lto on vaihtunut, mutta ryhmä pysynyt pääosin samana ja juuri ne parhaat kaverit ovat edelleen samassa ryhmässä. Uusi lto:kin on kiva eikä lapsella ole ollut mitään häntä vastaan..

Ap

Onko siis aloittanut nyt syksyllä vai onko uusi vaihe tutussa vanhassa paikassa?

Meillä nyt syksyllä 4v täyttänyt aloitti syyskuussa päiväkodin ja on ollut kyllä aika kamalaa meille kaikille. Hän aloitti siis uudessa paikassa, mutta on ollut 1-2 vuotiaana eri päiväkodissa ja 3-vuotiaana kerhossa (kun minä äitiyslomalla). Paikka siis uusi, mutta hoidossa oleminen sinänsä tuttua.

Meillä lasta on eniten helpottanut rutiinit ja ennakoitavuus. Hoitopäivät on aina samat eli viikot rullaavat muuttumattomina. Lapsi osaa hyvin hahmottaa, kuinka monta vapaapäivää tai hoitopäivää on jäljellä. Tätä suosittelen, mutta jos säännölliset hoitopäivät ei ole mahdollisia, niin joku kuvallinen kalenteri voisi olla hyvä (tosin meillä tämä, vaikka säännöllistä onkin). Eli joku lappunen, missä viikonpäivät hahmotettu ja sitten vaikka sinitarralla kiinnitetään hoitopäivän kuva ja vapaapäivän kuva. Tätä lapsen kanssa yhdessä tutkitte vaikka joka päivä, jotta lapsi tietää missä mennään eikä hoitopäivät tule yllätyksenä. En usko, että pitkät tauot auttaa asiaa, ainakin meillä sairastelun jälkeen aina vaikea mennä hoitoon, vaikka olisi jo pitkään sujunut hyvin.

Käykää myös etukäteen läpi, mitä päiväkodissa tapahtuu tai mitä on ruokana. Jos saatte päiväkodista jonkun viikko-ohjelman, niin katsokaa se yhdessä, jotta lapsi tietää, mitä on tulossa. Lapselle voi vaikka aamulla myös piirtää kuvat, että mitä siellä on luvassa (ulkoilu, sisäleikit, ruoka, lepo jne) jotta lapsi osaa odottaa, että koska haetaan.

Pitäkää mahdollisimman paljon kiinni siitä, että päivät ovat samanlaisia. Että lapsi viedään ja haetaan samaan aikaan ja samasta tilanteesta. Sekin lisää ennakoitavuutta.

Meillä lapsella on takin taskussa pienet valokuvat perheenjäsenistä, joita tutkii, jos tulee ikävä.

Mutta kaiken kaikkiaan just 4v on vaikea ikä. Lapsi osaa jo kyseenalaistaa, että miksi käy päiväkodissa. Pienempi sopeutuu nopeasti, kun ei osaa ajatella, että muuta vaihtoehtoa olisi. Sitten vähän isompana omat kaverit on niin tärkeitä, että päiväkoti maistuu taas.

Meilläkin poitsu 5 vuotta protestoi yhdessä vaiheessa pk:n menoa, esitti sairasta ym. Sitten kävi väkivaltaepisodi hoidossa, josta hoitajat ilmoitti, näkyvät ruhjeet oli, ja vyyhti alkoi selvitä. Eräs lapsi oli väkivaltainen lastani kohtaan. Päiväkoti vähätteli tapausta, mutta siitäkin huolimatta kiusaaminen on nyt kuitenkin vähentynyt/ loppunut. Ja lapsi menee suht ok hoitoon. Kannattaa selvittää, mitä siellä hoidossa tapahtuu? Ikävä kyllä hoitajiin ei voi luottaa. Minullekin kertoivat vain hyvää ennen tätä selkeää pahoinpitelyä, jota kutsuivat tosin tapaturmaksi. Sen jälkeen eivät myöntäneet kiusaamista vaikka poikani uskalsi tapauksen jälkeen kertoa jatkuvasta tönimisestä, lyömisestä yms.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi (4 v) protestoi vähän aikaa sitten kovasti päiväkotiin menemistä. Meni ihan siihen, että itki yöt, ja aamuisin meni ihan jalattomaksi, valitteli vatsakipua (jota ei ollut), jouduttiin pukemaan lapsi, joka kyllä normaalisti omatoimisesti saa vaatteet päällensä jne. Ihan kauheaa oli.

Yksi yö isänsä sitten keskusteli lapsen kanssa, ja sai selville, että yksi lapsi lyö meidän lasta päiväkodissa, ja tämän vuoksi ei halua lähteä aamuisin. Asiaan on puututtu, ja päiväkodissa yrittävät pitää mahdollisuuksien mukaan tulevan nyrkkeilysankarin ja meidän lapsen toisistaan erossa. Meidän lapsen oireilu on vähentynyt. Mun lapsi kokee ilmeisesti mun kotona työskentelyn epäreiluksi tms, koska hän lähtee aamuisin veljensä kanssa päiväkotiin ja isi töihin, ja mä saan jäädä kotiin. Ei ilmeisesti osaa ajatella, että teen kotona töitä, enkä vain pötköttele sohvalla.

Tosi kiva kuulla muidenkin kokemuksia. Mitään lyömistä tai kiusaamista ei ole paljastunut, mutta miten ihmeessä saan sen selville jos tuollaista on? Olen jutellut lapsen ja lto:n kanssa monet kerrat.

Juuri tuollaista on meilläkin, paitsi ettei öisin itke. Aamulla herää hyväntuulisena, rimpuilu ja makaroniksi heittäytyminen alkaa siinä vaiheessa kun pitäisi alkaa pukemaan ja tekemään lähtöä. Yritämme suorittaa aamutoimet ihan rauhassa ja mukavasti, mutta ei auta.

Ap

Lapsi ei välttämättä itse tunnista jotain ikävää käytöstapaa tms. kiusaamiseksi. Oma lapseni ei myöskään halunnut päiväkotiin, mutta ei  halunnut/osannut kertoa, miksei. Hoitajista ei ollut mitään apua. Lopulta kun tivasin häneltä tarkasti, missä vaiheessa päivää tehdään mitäkin ja kenen kanssa, selvisi, että yksi, häntä paljon pienempi lapsi ei ottanut lastani leikkeihin ja esti muitakin tekemästä niin. Lastani ilmeisesti hävetti kertoa asiasta, koska tuo kiusaaja oli pienempi kuin hän itse. 

Vierailija kirjoitti:

Onko siis aloittanut nyt syksyllä vai onko uusi vaihe tutussa vanhassa paikassa?

Meillä nyt syksyllä 4v täyttänyt aloitti syyskuussa päiväkodin ja on ollut kyllä aika kamalaa meille kaikille. Hän aloitti siis uudessa paikassa, mutta on ollut 1-2 vuotiaana eri päiväkodissa ja 3-vuotiaana kerhossa (kun minä äitiyslomalla). Paikka siis uusi, mutta hoidossa oleminen sinänsä tuttua.

Meillä lasta on eniten helpottanut rutiinit ja ennakoitavuus. Hoitopäivät on aina samat eli viikot rullaavat muuttumattomina. Lapsi osaa hyvin hahmottaa, kuinka monta vapaapäivää tai hoitopäivää on jäljellä. Tätä suosittelen, mutta jos säännölliset hoitopäivät ei ole mahdollisia, niin joku kuvallinen kalenteri voisi olla hyvä (tosin meillä tämä, vaikka säännöllistä onkin). Eli joku lappunen, missä viikonpäivät hahmotettu ja sitten vaikka sinitarralla kiinnitetään hoitopäivän kuva ja vapaapäivän kuva. Tätä lapsen kanssa yhdessä tutkitte vaikka joka päivä, jotta lapsi tietää missä mennään eikä hoitopäivät tule yllätyksenä. En usko, että pitkät tauot auttaa asiaa, ainakin meillä sairastelun jälkeen aina vaikea mennä hoitoon, vaikka olisi jo pitkään sujunut hyvin.

Käykää myös etukäteen läpi, mitä päiväkodissa tapahtuu tai mitä on ruokana. Jos saatte päiväkodista jonkun viikko-ohjelman, niin katsokaa se yhdessä, jotta lapsi tietää, mitä on tulossa. Lapselle voi vaikka aamulla myös piirtää kuvat, että mitä siellä on luvassa (ulkoilu, sisäleikit, ruoka, lepo jne) jotta lapsi osaa odottaa, että koska haetaan.

Pitäkää mahdollisimman paljon kiinni siitä, että päivät ovat samanlaisia. Että lapsi viedään ja haetaan samaan aikaan ja samasta tilanteesta. Sekin lisää ennakoitavuutta.

Meillä lapsella on takin taskussa pienet valokuvat perheenjäsenistä, joita tutkii, jos tulee ikävä.

Mutta kaiken kaikkiaan just 4v on vaikea ikä. Lapsi osaa jo kyseenalaistaa, että miksi käy päiväkodissa. Pienempi sopeutuu nopeasti, kun ei osaa ajatella, että muuta vaihtoehtoa olisi. Sitten vähän isompana omat kaverit on niin tärkeitä, että päiväkoti maistuu taas.

Lapsi on ollut vuoden päiväkodissa, ryhmä ja kaverit on samat, mutta lto on tänä syksynä eri. Ja välissä oli pitkä kesäloma. Samaa protestointia oli viime vuonnakin, mutta se helpotti kevään mittaan. Meilläkin hoitopäivät on samat ja säännölliset, lapsi on siis pääsääntöisesti joka arkipäivä hoidossa ja aina samaan kellonaikaan. Joskus on mahdollista pitää pitkä viikonloppu ja siitä kerrotaan lapselle etukäteen. Nyt kahden viikon ajan on ollut yksi vapaapäivä viikossa ihan vain sen takia, että on ollut niin vaikeaa viedä lasta hoitoon, eli ollaan viety vain silloin kun on ollut pakko. Yleensä viikot ovat säännöllisempiä eikä tällaisia satunnaisia yllärivapaita ole. Eli ennakoitavuutta on kyllä.

Toisaalta päiväkotipäivät itsessään eivät ole kovinkaan säännöllisiä, koska he muuttavat rytmiään paljon. Mitään ei voi lapselle luvata etukäteen aamulla, paitsi ehkä sen että syödään lounasta. Mutta lto on sanonut että lapseni on sopeutunut rytmin muutoksiin ihan joustavasti eikä hän ole havainnut samanlaisia meltdowneja kuin meillä kotona. Kuvat ovat kyllä hyvä idea ja vaikka ruokalistan läpikäyminen etukäteen. Toivotaan tosiaan että iän myötä helpottaisi.

Mukava kuulla että muutkin ovat kokeneet samaa.

Ap

Täähän on ihan kamalaa, että näin monella on paljastunut kiusaamista tai jopa väkivaltaa taustalta!

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin poitsu 5 vuotta protestoi yhdessä vaiheessa pk:n menoa, esitti sairasta ym. Sitten kävi väkivaltaepisodi hoidossa, josta hoitajat ilmoitti, näkyvät ruhjeet oli, ja vyyhti alkoi selvitä. Eräs lapsi oli väkivaltainen lastani kohtaan. Päiväkoti vähätteli tapausta, mutta siitäkin huolimatta kiusaaminen on nyt kuitenkin vähentynyt/ loppunut. Ja lapsi menee suht ok hoitoon. Kannattaa selvittää, mitä siellä hoidossa tapahtuu? Ikävä kyllä hoitajiin ei voi luottaa. Minullekin kertoivat vain hyvää ennen tätä selkeää pahoinpitelyä, jota kutsuivat tosin tapaturmaksi. Sen jälkeen eivät myöntäneet kiusaamista vaikka poikani uskalsi tapauksen jälkeen kertoa jatkuvasta tönimisestä, lyömisestä yms.

Inhottavaa että lapsesi on joutunut kokemaan tuollaista. Toivottavasti kiusaaminen loppui. 

Mutta kuinka sen voi selvittää jos aikuiset eivät sano mitään?

Lapseni ryhmä on kyllä niin pieni, ettei siellä pitäisi jäädä kiusanteko huomaamatta. Paitsi ehkä jos tapahtuu ulkona pihalla. Kuvittelisin kyllä että lapsi kertoisi minulle, mutta eihän sitä tiedä..

Ap

Kasi jatkaa:

Meillä siis nyt on ainakin kuukauden päivät sujunut hyvin, mutta maanantaiaamut on edelleen vaikeita. Joka maanantai käydään läpi se sama keskustelu, että miksi päiväkotiin mennään. Aamulähtöön auttaa meillä parhaiten kiireettömyys ja siinäkin ne rutiinit. Ehkä aamuihinkin voisitte koittaa kuvia? Piirrät teidän aamurutiini järjestyksessä (herääminen, pukeminen, aamupala, mitä nyt onkaan ja katsotte siitä koko ajan, että mitä on tehty ja mitä vielä jäljellä.

Positiivisena porkkanana meillä toimii musiikki ja kisailu. Aamupalan ajaksi lapsi saa valita, mitä musiikkia soitetaan spotifysta. Sitten me pidetään pukemiskisoja. Otan sekkarilla aikaa, että kauanko lapsella meni ja sitten verrataan että oliko nopeampi kuin eilen. Tämmösessä se saattaa unohtua, että mihin ollaan menossa ja mieli pysyy positiivisena.

Pahimpina aikoina meillä oli ihan tarrataulu ja palkinto (ryhmä hau -lelu...). Meillä lapsi viedään suoraan ulkoiluun aamulla ja se sinne jääminen oli jotenkin tosi vaikeaa ja itkuista. Lapsi vaan kuulemma sesoi koko ulkoilun ja piristyi vasta sisällä kun oli ohjattua toimintaa ja ajatukset sai pois koti-ikävästä. Sovittiin sitten aina lapsen kanssa aamulla, että mitä leikkiä hän voisi ulkona leikkiä ja sovittiin, että saa tarran, jos on lähtenyt ulkona leikkeihin mukaan. Tällä saatiin pikkuhiljaa lapsi innostumaan leikeistä myös jo ulkona. Voisko tarrapalkinto toimia teillä aamurutiineissa?

Vierailija kirjoitti:

Kasi jatkaa:

Meillä siis nyt on ainakin kuukauden päivät sujunut hyvin, mutta maanantaiaamut on edelleen vaikeita. Joka maanantai käydään läpi se sama keskustelu, että miksi päiväkotiin mennään. Aamulähtöön auttaa meillä parhaiten kiireettömyys ja siinäkin ne rutiinit. Ehkä aamuihinkin voisitte koittaa kuvia? Piirrät teidän aamurutiini järjestyksessä (herääminen, pukeminen, aamupala, mitä nyt onkaan ja katsotte siitä koko ajan, että mitä on tehty ja mitä vielä jäljellä.

Positiivisena porkkanana meillä toimii musiikki ja kisailu. Aamupalan ajaksi lapsi saa valita, mitä musiikkia soitetaan spotifysta. Sitten me pidetään pukemiskisoja. Otan sekkarilla aikaa, että kauanko lapsella meni ja sitten verrataan että oliko nopeampi kuin eilen. Tämmösessä se saattaa unohtua, että mihin ollaan menossa ja mieli pysyy positiivisena.

Pahimpina aikoina meillä oli ihan tarrataulu ja palkinto (ryhmä hau -lelu...). Meillä lapsi viedään suoraan ulkoiluun aamulla ja se sinne jääminen oli jotenkin tosi vaikeaa ja itkuista. Lapsi vaan kuulemma sesoi koko ulkoilun ja piristyi vasta sisällä kun oli ohjattua toimintaa ja ajatukset sai pois koti-ikävästä. Sovittiin sitten aina lapsen kanssa aamulla, että mitä leikkiä hän voisi ulkona leikkiä ja sovittiin, että saa tarran, jos on lähtenyt ulkona leikkeihin mukaan. Tällä saatiin pikkuhiljaa lapsi innostumaan leikeistä myös jo ulkona. Voisko tarrapalkinto toimia teillä aamurutiineissa?

Kuulostaa todella tutulta teidän tilanne. Meidänkin lapsella juuri ulos jääminen on vaikeinta ja silloin joutuu pukemaankin enemmän kotona. Perjantaisin lapset tuodaan sisälle ja ne aamut sujuvat joskus jopa tosi hyvin; ei tarvitse pukea ulkovaatteita ja sisällä rientää ensimmäisenä lelulaatikon luokse niin että äidin hyvästelykin unohtuu. Mutta täytyypä kokeilla tuota sekuntikelloa! Lapsi on aika kilpailunhaluinen. Tarrataulukin voisi toimia, meillä on se käytössä jo onnistuneesta nukkumaanmenosta. Joudun ostamaan tuplamäärän leluja mutta ei kai siinä mitään :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin poitsu 5 vuotta protestoi yhdessä vaiheessa pk:n menoa, esitti sairasta ym. Sitten kävi väkivaltaepisodi hoidossa, josta hoitajat ilmoitti, näkyvät ruhjeet oli, ja vyyhti alkoi selvitä. Eräs lapsi oli väkivaltainen lastani kohtaan. Päiväkoti vähätteli tapausta, mutta siitäkin huolimatta kiusaaminen on nyt kuitenkin vähentynyt/ loppunut. Ja lapsi menee suht ok hoitoon. Kannattaa selvittää, mitä siellä hoidossa tapahtuu? Ikävä kyllä hoitajiin ei voi luottaa. Minullekin kertoivat vain hyvää ennen tätä selkeää pahoinpitelyä, jota kutsuivat tosin tapaturmaksi. Sen jälkeen eivät myöntäneet kiusaamista vaikka poikani uskalsi tapauksen jälkeen kertoa jatkuvasta tönimisestä, lyömisestä yms.

Inhottavaa että lapsesi on joutunut kokemaan tuollaista. Toivottavasti kiusaaminen loppui. 

Mutta kuinka sen voi selvittää jos aikuiset eivät sano mitään?

Lapseni ryhmä on kyllä niin pieni, ettei siellä pitäisi jäädä kiusanteko huomaamatta. Paitsi ehkä jos tapahtuu ulkona pihalla. Kuvittelisin kyllä että lapsi kertoisi minulle, mutta eihän sitä tiedä..

Ap

Sillä että menet lapsen kanssa päiväkotiin ja seurailet päivän kulkua. Monta kertaa jo sanottu. Noin pienet ei välttämättä osaa itse kertoa. Ja oma asenteesi vaikuttaa reipastamiselta joten tuskin osaa kertoa. Mene nyt hyvä ihminen itse havannoimaan onko jotain ongelmaa. Myös vuorovaikutusta uuden lton kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin poitsu 5 vuotta protestoi yhdessä vaiheessa pk:n menoa, esitti sairasta ym. Sitten kävi väkivaltaepisodi hoidossa, josta hoitajat ilmoitti, näkyvät ruhjeet oli, ja vyyhti alkoi selvitä. Eräs lapsi oli väkivaltainen lastani kohtaan. Päiväkoti vähätteli tapausta, mutta siitäkin huolimatta kiusaaminen on nyt kuitenkin vähentynyt/ loppunut. Ja lapsi menee suht ok hoitoon. Kannattaa selvittää, mitä siellä hoidossa tapahtuu? Ikävä kyllä hoitajiin ei voi luottaa. Minullekin kertoivat vain hyvää ennen tätä selkeää pahoinpitelyä, jota kutsuivat tosin tapaturmaksi. Sen jälkeen eivät myöntäneet kiusaamista vaikka poikani uskalsi tapauksen jälkeen kertoa jatkuvasta tönimisestä, lyömisestä yms.

Inhottavaa että lapsesi on joutunut kokemaan tuollaista. Toivottavasti kiusaaminen loppui. 

Mutta kuinka sen voi selvittää jos aikuiset eivät sano mitään?

Lapseni ryhmä on kyllä niin pieni, ettei siellä pitäisi jäädä kiusanteko huomaamatta. Paitsi ehkä jos tapahtuu ulkona pihalla. Kuvittelisin kyllä että lapsi kertoisi minulle, mutta eihän sitä tiedä..

Ap

Sillä että menet lapsen kanssa päiväkotiin ja seurailet päivän kulkua. Monta kertaa jo sanottu. Noin pienet ei välttämättä osaa itse kertoa. Ja oma asenteesi vaikuttaa reipastamiselta joten tuskin osaa kertoa. Mene nyt hyvä ihminen itse havannoimaan onko jotain ongelmaa. Myös vuorovaikutusta uuden lton kanssa.

Kuten sanoin, olemme keskustelleet uuden lton kanssa useaan otteeseen. Vasukin pidettiin juuri. Keskustelemme myös lapsen kanssa asiasta paljon ja hän hyvin herkästi kyllä kertoo kaikista harmituksistaan. Lisäksi olemme minä ja mieheni molemmat käyneet päiväkodissa ensimmäisinä päivinä tänä vuonna ja viime vuonna olimme vuorotellen viikon. Uudestaanko sinne pitää mennä? 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin poitsu 5 vuotta protestoi yhdessä vaiheessa pk:n menoa, esitti sairasta ym. Sitten kävi väkivaltaepisodi hoidossa, josta hoitajat ilmoitti, näkyvät ruhjeet oli, ja vyyhti alkoi selvitä. Eräs lapsi oli väkivaltainen lastani kohtaan. Päiväkoti vähätteli tapausta, mutta siitäkin huolimatta kiusaaminen on nyt kuitenkin vähentynyt/ loppunut. Ja lapsi menee suht ok hoitoon. Kannattaa selvittää, mitä siellä hoidossa tapahtuu? Ikävä kyllä hoitajiin ei voi luottaa. Minullekin kertoivat vain hyvää ennen tätä selkeää pahoinpitelyä, jota kutsuivat tosin tapaturmaksi. Sen jälkeen eivät myöntäneet kiusaamista vaikka poikani uskalsi tapauksen jälkeen kertoa jatkuvasta tönimisestä, lyömisestä yms.

Inhottavaa että lapsesi on joutunut kokemaan tuollaista. Toivottavasti kiusaaminen loppui. 

Mutta kuinka sen voi selvittää jos aikuiset eivät sano mitään?

Lapseni ryhmä on kyllä niin pieni, ettei siellä pitäisi jäädä kiusanteko huomaamatta. Paitsi ehkä jos tapahtuu ulkona pihalla. Kuvittelisin kyllä että lapsi kertoisi minulle, mutta eihän sitä tiedä..

Ap

Sillä että menet lapsen kanssa päiväkotiin ja seurailet päivän kulkua. Monta kertaa jo sanottu. Noin pienet ei välttämättä osaa itse kertoa. Ja oma asenteesi vaikuttaa reipastamiselta joten tuskin osaa kertoa. Mene nyt hyvä ihminen itse havannoimaan onko jotain ongelmaa. Myös vuorovaikutusta uuden lton kanssa.

Kuten sanoin, olemme keskustelleet uuden lton kanssa useaan otteeseen. Vasukin pidettiin juuri. Keskustelemme myös lapsen kanssa asiasta paljon ja hän hyvin herkästi kyllä kertoo kaikista harmituksistaan. Lisäksi olemme minä ja mieheni molemmat käyneet päiväkodissa ensimmäisinä päivinä tänä vuonna ja viime vuonna olimme vuorotellen viikon. Uudestaanko sinne pitää mennä? 

Ap

Tarkoitin että havannoit lapsen vuorovaikutusta lton kanssa. Kenties se ei ole yhtä hyvää, liian vähän aikaa lapselle tms. Jos lapsen oli parempi edellisen kanssa. Tuollaisista ei 4 v osaa kertoa. Sinun tehtävä ottaa selvää missä vika nyt.