Yksipuolinen kemian kokeminen

Vaikka viihtyy toisen seurassa ei se tarkoita välttämättä yhtään sitä että olisi molemminpuolista vetovoimaa. Tunne on eri kaverin kanssa vaikka tulisi luonnollisesti hyvin juttuun kuin taas jos on luonnollista vetovoimaa.

Kokemukseni mukaan kemia on se että mies osoittaa naista kohtaan jonkinlaista seksuaalista himoa joka sitten aiheuttaa naisessakin sen kemian. Itse olen ollut aina nynny ja yllättäen sitä kemiaa ei ole ollut. Jäänyt naisten kanssa kaveriksi ja sitten saanut kuulla miten seuraava häiskä on suunnilleen repinyt vaatteet päältä ja sitten ovat parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kokemukseni mukaan kemia on se että mies osoittaa naista kohtaan jonkinlaista seksuaalista himoa joka sitten aiheuttaa naisessakin sen kemian. Itse olen ollut aina nynny ja yllättäen sitä kemiaa ei ole ollut. Jäänyt naisten kanssa kaveriksi ja sitten saanut kuulla miten seuraava häiskä on suunnilleen repinyt vaatteet päältä ja sitten ovat parisuhteessa.

Eli sä uskot, että naisille kelpaa kuka tahansa, joka vain osoittaa haluavansa naista? Että naisilla ei oliisi mitään oikeaa seksuaalista halua tai mitään preferenssejä?

On mullakin ollut monesti treffeillä mukavaa, on viihdytty toistemme seurassa ja juttu luistanut, mutta romanttinen kemia on puuttunut eikä sille ole mitään järjellistä syytä. Se tunne vain on tai ei ole. 

Tuo on tosi tavallista. Itse olin nuorempana ilmeisesti suht nätti, koska miehet ihastuivat minuun vähän väliä. Ja usein törmäsin tähän, että mies ei tajunnut ollenkaan, että miksen sitten haluakaan suhteeseen kun meillä oli niin mukavaa yhdessä. Minä taas olin vaan ollut ihan peruskohtelias ihminen ihmiselle, ei mulla ollut mitään tunteita tai kemiaa siinä. Toinen vaan jotenkin ihastuksissaan kuvitteli sen, että juttelen, hymyilen tms, että minäkin olisin ihastunut.

Joskus jopa oli niin, että tyyppi oli melko epämiellyttäväkin, mutta koitin nyt olla kohtelias, varsinkin jos esim. työpiireissä piti työkaverina jutella - ja sitten tämmöinen tyyppi jonka kanssa jouduin pakottamaan itseni juttelemaan kaverillisesti, ajatteli että meillä on kemiaa. Joskus taas tyyppi oli oikeasti kiva, mutta kaveritavalla, ei ollut vaan mitään seksuaalista vetovoimaa mun puolelta ollenkaan. 

Olen paljon miettinyt mistä tuo vetovoima syntyy sitten, mutta en ole keksinyt. Ulkonäkö se ei selvästikään ole, on ollut hyvinkin komeita jotka on olleet minusta kiinnostuneita mutta mua ei vaan siinä mielessä napannut, ja toisaalta aviopuolisokseni valitsin lyhyen, ei ulkoisesti minkään näköisen miehen. Älykkyys ja syvällisyys on mulle tärkeitä, mutta ei sekään ole ollut riittävä kriteeri että kemiaa syntyisi. Ihan mysteeri, miksi jonkun kanssa vaan ensi näkemältä on tuntunut vetovoima, toisen kanssa ei. 

No minä ainakin tunnen kemiaa niiden samojen miesten kanssa, joiden kanssa kaikki muutkin naiset tuntevat.

Vierailija kirjoitti:

No minä ainakin tunnen kemiaa niiden samojen miesten kanssa, joiden kanssa kaikki muutkin naiset tuntevat.

Eli tunnetko kemiaa jokaisen parisuhteessa olevan miehen kanssa? Miten se voi olla mahdollista - kaikilla naisillahan on ihan erilaiset miehet, eli tunnetko siis vetoa ihan kenen tahansa miehen kanssa?

Oma kokemukseni on oikeastaan just päinvastainen - en yleensä tajua, miyä muut näkevät ihastuksensa kohteissaan, kumppaneissaan jne, tai sittn pystyn kyllä tajuamaan, mitä HE näkevät näissä miehissä, mutta itse en samoista miehistä kuitenkaan kiinnostuisi eli minulle he ovat neutraaleja, epäseksuaalisia hahmoja.