Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuushoitojen ollessa käynnissä, olisi sekalaisia kysymyksiä AV:n väelle:
18.11.2018 |
Ilmeisesti raskaus ei ole vuoden aikana alkanut ikäni (36) ja matalan AMH:n (1,5) takia :( Pelottaa tosiaankin kovasti, perhe on meillä toiveena ja elämä muuten vakiintunut. Oikein terveet elämäntavat ja nuoremmat sisaret jo saaneet omaa perhettä. Vaikea aihe, tosiaankin.
On nyt päästy yksityiselle klinikalle hoitoon, mutta silti toivoisin vastauksianne ja vertaistukea seuraaviin askaruttaviin asioihin: Lääkärit ja hoitajat ovat kovin kiireisiä aina, lääkärillä aikaa olla n. 20-30 minuuttia ja siinä ei ehdi kysyä kaikkea. Lisäksi jotkut hoitajat ovat tosi töykeitä livenä, heiltä ei sitten taas uskalla kysyä "liikoja" :(
1. Lääkkeinä on Letrozol, Pregnyl ja Lugesteron, en ole niistä huomannut mitään vastetta, eroa normaaliin elämääni tai kehooni. Nyt mietin, auttavatko nämä edes? Montako kiertoa näitä on hyvä syödä että tulee vastetta? Miksi on valittu juuri Letrozol eikä Clomit?
2) Inseminaation ajoituksesta: nyt on tehty kaksi kertaa inseminaatio siten, että kummallakin kerralla on näkynyt kaksi isoa munarakkulaa n, 18 ja 20mm jotka eivät ole vielä puhjenneet. Tuleeko seuraavilla inseminaatiokerroilla inssiä ajoittaa päivää myöhemmäksi, siten että munarakkulat olisivat jo puhjenneet? Kummallakaan kerralla n. reilu viikko inseminaatiosta ei vain tule mitään oireita, eli ei vastatuntemuksia, ei rintojen kipua, ei yhtään mitään. :(
3) Yhdynnöistä/ kotiyrittämisestä hoitojen aikana: kun inseminaatio on noin esim KP 12, tuleeko koko alkukierto olla ilman yhdyntöjä, kun suositus kai on että spermaa säästetään inssiin n. 3 päivän ajan? Vai onko parempi jo olla itse yhdynnässä ennen inssiä heti hedelmällisen jakson alkuun esim KP 8, sitten inseminaatioon? Tuleeko inssihoidon jälkeen jatkaa heti yhdyntöjä esim 2 päivää? Entä miten sitten seuraavalla viikolla eli n. kiinnittymisen aikaan, tuleeko jatkaa yhdyntöjä vai voiko se haitata kiinnittymistä?
4) Inseminaatiosta siirtyminen IVF vai mihin hoitomuotoon? Lääkärin ja oman ajoituksemme johdosta näyttää siltä, että meille tultaisin tekemään 5 inseminaatiota, ja helmikuussa, jos hoidot eivät tuota vastetta, siirrytään sitten IVF-hoitoon. Joulukuussa pyhät sotkevat niin pahasti ja klinikka on kiinni, joten IVF- päivät eivät satu kohdilleen. Miltä tämä määrä vaikuttaa? Näistä 4 olisi sitten em. lääkkeillä tuettuja.
5) Urheilu ja matkat lapsettomuushoitojen aikana? Aluksi jännitin, nyt olen reippaasti käynyt juoksulenkeillä (ei rankoilla) uimassa, pilateksessa ihan melkein päivittäin enkä ole kytännyt oireita. Olo on ollut reippaampi mutta mitään raskausoireita ei valitettavasti tule. Voiko/ kannattaako inseminaation tai IVF aikana matkustaa mihinkään? Vai rasittaako se liikaa? Ajoituksen kyttääminen on raskasta, miten saat ajoitettua työt, hoidon ajankohdat, läheisten tapaamiset ja matkat. Koska kaikille ei voi, eikä halua tästä puhua.
Antakaa kaikki vinkkinne, voimanne tähän. En olisi ikinä pienenä uskonut, että juuri meillä on vaikeuksia saada lapsia, mutta uskon että kaikkeen on jokin tarkoitus, ja rukoilen ja toivon, että jokainen menossa oleva hoitokerta olisi tuonyt onnistumisen, ja yritän ajatella että onhan sitä monillakin oireettomia raskauksia.
Kiitos!
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Viisi inseminaatiota? Haiskahtaa rahastukselle. Ottaen huomioon ikäsi, niin sanoisin, että kaksi inseminaatiota. Jos niistä ei tärppää, niin ivf.
AJANKOHDASTA vielä kysymys
En usko että rahastuksesta kiinni, nämä loppuvuoden aikataulut menee niin perseelleen, kun on itsenäisyyspäivä, joulunpyhät, loppiainen ja työmeno, sellainen josta ei vaan voi olla poissa vaikka muuten tämä on asia numero 1.
Voidaanko siis IVF tehdä joulukuussa jolloin klinikka on kiinni pyhinä joihin ovulaatio juuri sattuu? Lisäksi tammikuu on tosi hankala näiden aikataulujen kanssa, joten mieluusti menisin IVF aiemminkin mutta onko inseminaatio kuitenkin helpompi/ nopeampi hoito tehdä, jonka voi tehdä esim joulun välipäivinä?? Kertokaa vielä tuo IVF-hoidon kulku, olenko ymmärtänyt että siinä on kolme käyntiä lääkärillä: seurantaultra, keräys ja siirto? Kauanko nämä vievät aikaa per kerta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin raskaaksi ekasta kierrosta, kun käytin letrozoleja. Vaikutus kai about sama kuin clomeilla, mutta mulle lääkäri sanoi, että letrojen kanssa kohdun limakalvo yleensä parempi (clomit voi ohentaa sitä).
En nyt ole mikään asiantuntija mutta tuntuu Ap että olet sen verran nuori kuitenkin vielä että pari kuukautta sinne tänne on ihan sama tilanteessasi, eli voinet nauttia joulusta... Ja ei kaikki muuten tunne heti mitään raskausoireita, voi mennä kai viikkojakin että tuntisi.
Meillä on kaksi icsillä syntynyttä lasta ja raskausoireita ei tullut edes silloin kun verikokeet jo näyttivät plussaa.
Minulle ei ole koskaan tehty muita kuin icsejä koko miehen siittiöt ovat pääosin hitaasti liikkuvia lonttopäitä. Icsissä ne muutamat täyspäiset kaverit viedään kädestä pitäen sen sulta poimitut munasolun tykö.
Huonosti tuli munasoluja aina, ”hoitovaste oli huono”, mutta heti kun saatiin asiallinen alkio kasaan niin molemmilla kerroilla se kiinnittyi hyvin ja homma eteni onnellisesti. Molemmissa lapsissa kesti aina noin kaksi vuotta hoitojen aloituksesta siihen kun lapsi syntyi.
Vierailija kirjoitti:
Tulin raskaaksi ekasta kierrosta, kun käytin letrozoleja. Vaikutus kai about sama kuin clomeilla, mutta mulle lääkäri sanoi, että letrojen kanssa kohdun limakalvo yleensä parempi (clomit voi ohentaa sitä).
Ihana kuulla, ja hyvä tieto! 👍👍
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi icsillä syntynyttä lasta ja raskausoireita ei tullut edes silloin kun verikokeet jo näyttivät plussaa.
Minulle ei ole koskaan tehty muita kuin icsejä koko miehen siittiöt ovat pääosin hitaasti liikkuvia lonttopäitä. Icsissä ne muutamat täyspäiset kaverit viedään kädestä pitäen sen sulta poimitut munasolun tykö.
Huonosti tuli munasoluja aina, ”hoitovaste oli huono”, mutta heti kun saatiin asiallinen alkio kasaan niin molemmilla kerroilla se kiinnittyi hyvin ja homma eteni onnellisesti. Molemmissa lapsissa kesti aina noin kaksi vuotta hoitojen aloituksesta siihen kun lapsi syntyi.
Mahtavaa että saitte perheenlisäystä👍👍
Eli jos odotus kestää 9kk niin tehtiinkö sulle aina vuosi hoitoja eli yli 12kk putkeen? Jos kerran kesti hoitojen aloituksesta 2v.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ole mikään asiantuntija mutta tuntuu Ap että olet sen verran nuori kuitenkin vielä että pari kuukautta sinne tänne on ihan sama tilanteessasi, eli voinet nauttia joulusta... Ja ei kaikki muuten tunne heti mitään raskausoireita, voi mennä kai viikkojakin että tuntisi.
Kiitos! 😊 Kyllähän menisin aiemminkin IVF, mutta klinikka on kiinni, monet pyhät sotkee. ☹️
Inssi niin lyhyt hoito, että se tuossa ehditään tekemään, sen takia tulee 5= inseminaatiota... Toki toivon että menossa oleva inssi onnistuisi mutta pelkään pahaa☹️
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin raskaaksi ekasta kierrosta, kun käytin letrozoleja. Vaikutus kai about sama kuin clomeilla, mutta mulle lääkäri sanoi, että letrojen kanssa kohdun limakalvo yleensä parempi (clomit voi ohentaa sitä).
Ihana kuulla, ja hyvä tieto! 👍👍
Ap
Niin ja olin tuolloin myös paria kuukautta vaille 36 :) Onnea hoitoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä ei nyt ap:ta auta, mutta kovasti hämmästelen tuota tahtia. Siis vauhtia, jolla noita hoitoja tehdään kuukaudesta toiseen. Oma pääni ei pysynyt mukana hitaammassakaan tahdissa, joten pakko sanoa tämä ehkä hiukan turhauttava ja ärsyttäväkin fraasi: älä anna lapsenteon olla ainoa asia elämässäsi. Satsaa myös muuhun. Anna itsellesi ja kehollesi aikaa palautua ja levätä, koska munasolujen sarjatuottaminen joka kuukausi kuulostaa aika kauhealta. En edes tajua, miten se on mahdollista.
Minulle siis tehtiin kaksi ivf:ää ja aikaa tähän meni vuosi. Muistan kyllä, miten turhauttavaa oli odotella, kun lääkärille ei sopinut ja sääntönä tuolloin oli (10 vuotta sitten), että ivf:n jälkeen piti olla ainakin yksi normaali kierto. Käytännössä siis niitä välikiertoja saattoi tulla useampi putkeen, kesän aikana kolme kuukauttakin. Eli yksi ivf keväällä ja sen jälkeen yksi pas, kun muut tuhoutuivat (8 meni pakkaseen, vain yksi selviytyi sulatuksesta), toinen syksyllä ja siitä taas 16 alkiota pakkaseen, menivät kaikki kahdessa pas:issä ja viimeisestä pasista alkoi raskaus.
Meillä siirryttiin suoraan ivf:ään, kun lapsettomuuden syy ei selvinnyt ja kun viimeinen pas tehtiin, päätin, että pidän parin vuoden tauon (olin tuolloin 33v). En jaksanut niitä hormonihoitoja, tuntui, että koko keho oli aivan kuin jonkun muun. Ei ollut minulle niin vaivatonta kuin mitä ilmeisesti monelle täällä. Munasolujen kypsytys tuntui valtavana paineena vatsassa, varsinkin jälkimmäisellä kerralla, josta kerättiin 23 munasolua (joista 16 hedelmöittyi). Keräyksen jälkeen olin todella kipeä kaksi päivää ja lievästi kipeä kolmannen. Onneksi siihen aikaan sai sairauslomaa juuri tuon kolme päivää - toki palkattomana. Myöhemmin toisen lapsen kohdalla pelkkä keräyspäivä oli sairauslomaa ja itse en pystynyt minään keräyspäivänä esim. liikkumaan normaalisti, vatsa oli todella arka, jalat tönkkönä puudutuksesta ja vuosin aina myös verta useamman päivän. Töihin meno ei vain ollut vaihtoehto. Toisaalta olen kuullut, että monelle keräykset ovat olleet täysin kivuttomia ja näin ei ollut myöskään kohdallani.
Onneksi siitä viimeisestä pas:ista sitten tulin raskaaksi ja sekin varmaan onnistui vain siksi, kun tein tuon päätöksen hoitojen pistämisestä telakalle. Luulen, että onnistuminen on myös kiinni siitä, että osaa rentoutua, kuunnella kehoa ja antaa sille armoa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä ei nyt ap:ta auta, mutta kovasti hämmästelen tuota tahtia. Siis vauhtia, jolla noita hoitoja tehdään kuukaudesta toiseen. Oma pääni ei pysynyt mukana hitaammassakaan tahdissa, joten pakko sanoa tämä ehkä hiukan turhauttava ja ärsyttäväkin fraasi: älä anna lapsenteon olla ainoa asia elämässäsi. Satsaa myös muuhun. Anna itsellesi ja kehollesi aikaa palautua ja levätä, koska munasolujen sarjatuottaminen joka kuukausi kuulostaa aika kauhealta. En edes tajua, miten se on mahdollista.
Minulle siis tehtiin kaksi ivf:ää ja aikaa tähän meni vuosi. Muistan kyllä, miten turhauttavaa oli odotella, kun lääkärille ei sopinut ja sääntönä tuolloin oli (10 vuotta sitten), että ivf:n jälkeen piti olla ainakin yksi normaali kierto. Käytännössä siis niitä välikiertoja saattoi tulla useampi putkeen, kesän aikana kolme kuukauttakin. Eli yksi ivf keväällä ja sen jälkeen yksi pas, kun muut tuhoutuivat (8 meni pakkaseen, vain yksi selviytyi sulatuksesta), toinen syksyllä ja siitä taas 16 alkiota pakkaseen, menivät kaikki kahdessa pas:issä ja viimeisestä pasista alkoi raskaus.
Meillä siirryttiin suoraan ivf:ään, kun lapsettomuuden syy ei selvinnyt ja kun viimeinen pas tehtiin, päätin, että pidän parin vuoden tauon (olin tuolloin 33v). En jaksanut niitä hormonihoitoja, tuntui, että koko keho oli aivan kuin jonkun muun. Ei ollut minulle niin vaivatonta kuin mitä ilmeisesti monelle täällä. Munasolujen kypsytys tuntui valtavana paineena vatsassa, varsinkin jälkimmäisellä kerralla, josta kerättiin 23 munasolua (joista 16 hedelmöittyi). Keräyksen jälkeen olin todella kipeä kaksi päivää ja lievästi kipeä kolmannen. Onneksi siihen aikaan sai sairauslomaa juuri tuon kolme päivää - toki palkattomana. Myöhemmin toisen lapsen kohdalla pelkkä keräyspäivä oli sairauslomaa ja itse en pystynyt minään keräyspäivänä esim. liikkumaan normaalisti, vatsa oli todella arka, jalat tönkkönä puudutuksesta ja vuosin aina myös verta useamman päivän. Töihin meno ei vain ollut vaihtoehto. Toisaalta olen kuullut, että monelle keräykset ovat olleet täysin kivuttomia ja näin ei ollut myöskään kohdallani.
Onneksi siitä viimeisestä pas:ista sitten tulin raskaaksi ja sekin varmaan onnistui vain siksi, kun tein tuon päätöksen hoitojen pistämisestä telakalle. Luulen, että onnistuminen on myös kiinni siitä, että osaa rentoutua, kuunnella kehoa ja antaa sille armoa.
Kiitos viestistäsi ja kokemuksestasi!
Hienoa että onnistuitte!
Mietin, miksipä hoitoja ei tehtäisi joka kuukausi kun ovulaatio toimii, ja joka tapauksessa ikää jo 36? Inseminaatiossa ja ovulaation induktiossahan kevyt tukilääkitys, jota en edes huomaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen että siirrytte ivf:ään sillä tuolla letrozol-pregnyl-lugesteron kombolla homma kestää PITKÄÄN. Mulla kyseessä sekundäärinen lapsettomuus (tai tarkalleen tertirinen, kaksi lasta tuli helposti mutta kolmas ei tullutkaan).
Tuolla em kombolla (letro-pregy-luge) mulla meni VIISI VUOTTA ennenkun onnistui ja tänä aikana tuli 9 keskenmenoa. Olin 35 kun aloitettiin ja 40 kun onnistui viimein.
Meille tehtiin icsi vuonna 99 koska miehellä niin vähän siittiöitä. Vain kaksi alkiota onnistui ja istutettiin molemmat. Saatiin sitten kaksoset. Enempää muksuja ei yritetty pakkaseenkaan jäänyt yhtään alkiota. Munasolujen keräys ei sattunut kun oli niin tujut lääkkeet suoraan suoneen kipulääkettä ja rauhoittavaa. Onnea teille hoitoihin ja toivottavasti tärppää. Mä olin 29 kun lapset syntyi.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen että siirrytte ivf:ään sillä tuolla letrozol-pregnyl-lugesteron kombolla homma kestää PITKÄÄN. Mulla kyseessä sekundäärinen lapsettomuus (tai tarkalleen tertirinen, kaksi lasta tuli helposti mutta kolmas ei tullutkaan).
Tuolla em kombolla (letro-pregy-luge) mulla meni VIISI VUOTTA ennenkun onnistui ja tänä aikana tuli 9 keskenmenoa. Olin 35 kun aloitettiin ja 40 kun onnistui viimein.
Kiitos kommentista!! Hyvä tietää.
Lääkäri suositteli tätä komboa 3-5 kiertoa, nyt takana 2, toki voidaan kiirehtiä mutta mietin kannattaako kiirehtiä inssejä JOS sitten kovempi hoitokaam ei onnistuisi, onko mahdollista palata inseminaatioon?
Mitkä lääkkeet IVF kanssa sitten on?
Mikä tarkalleen tuo IVF kulku on erona inssiin? Olen googlannut enkä ymmärrä täysin.
Kiitokset!
Ap
Viisi inseminaatiota? Haiskahtaa rahastukselle. Ottaen huomioon ikäsi, niin sanoisin, että kaksi inseminaatiota. Jos niistä ei tärppää, niin ivf.