Lapsi löysi joulukalenterinsa ja söi puolet suklaista - mikä olisi hyvä kompromissi joulukuulle?

Itse sain ensimmäisen suklaakalenterin vasta kouluikäisenä, luultavasti juuri tuon takia. Kuvakalentereita ei ole niin himo availla.

Olisi kyllä todellista nössövanhemmuutta ostaa uusi.

Ei nelivuotias paljoa ymmärrä kalenterin päälle. Olitteko puhunut mitä sillä tehdään? Ilmeisesti osasi etsiä suklaata? Aika iso kiusaus pitää kalenteri lapsen saatavilla. Laita vaikka seuraava kalenteri näkyville (mutta ei saataville) vasta 1.12 ja avaatte yhdessä luukun per päivä.

Oma lapseni on vuoden vanhempi. Suklaakalenteri on ollut pöydällä pari viikkoa. Samoin minun suklaakalenterini. Ei ole tullut edes mieleen, että lapsi söisi sen etukäteen. Edes kaksi vuotta sitten ei ollut tällaista ongelmaa, vaikka sillon oli suklaakalenteri ensimmäistä kertaa. Meillä muuten on keittiössä kaapillinen herkkuja eikä lapsi niitäkään koskaan käy syömässä salaa tai ilman lupaa.

Onko Ap:n lapsi taas niitä, jotka eivät saa herkkuja muuten kuin kerran vuodessa, jos silloinkaan? Näillä tapauksilla tulee yleensä tämän kaltaisia ylilyöntejä. Vai eikö neljävuotiaalle ole edes selitetty mikä sen joulukalenterin idea on?

Riippuu kyllä muutenkin lapsen kehityksen tasosta. Onko lähempänä kolme- vai kuusivuotiasta.

Niinkuin joku jo tuossa sanoikin tuon ikäisellä ei välttämättä ole kehittynyt itsehillintää eikä ole välttämättä käsitystä syy-seuraussuhteista.

Jos lapsi on pahoillaan niin luultavasti selittäisin tarkasti mitä seurauksia teolla olisi ja jos vaikuttaisi ymmärtävän ostaisin uuden kalenterin mutta auttaisin lasta hillitsemään itseään pitämällä kalenterin poissa lapsen käsistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, eikä varmaan etukäteen ole puhuttu edes lapsen kanssa, että syöminen olisi ehdottomasti kielletty ja sen salasyömisen seurauksia ei ole kerrottu etukäteen, lapselle kaikki on uutta eikä päättelykyky ole vielä kehittynyt.

Noin voi käydä vielä ihan hyvin kasvatetulle vanhemmallekin lapselle. En lähtisi mihinkään nöyryyttäviin rangaistuksiin todellakaan, jotka täällä ovat käsittämättömässä suosiossa huolimatta kaikesta kasvatuspsykologisesta tiedosta. Tieto on saatavilla, jos yhtään viitsii hakea. 

Eli minusta tuo suklaiden puolittaminen on aivan hyvä idea, jos ei halua uutta ostaa. 

Ei nyt ainakaan uutta kalenteria tilalle. Täyttää ne tyhjät luukut vaikka hedelmän palasilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ainakaan uutta kalenteria tilalle. Täyttää ne tyhjät luukut vaikka hedelmän palasilla.

Hedelmät ovat epäterveellisiä. Porkkanaa, selleriä tms. tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kyllä muutenkin lapsen kehityksen tasosta. Onko lähempänä kolme- vai kuusivuotiasta.

Niinkuin joku jo tuossa sanoikin tuon ikäisellä ei välttämättä ole kehittynyt itsehillintää eikä ole välttämättä käsitystä syy-seuraussuhteista.

Jos lapsi on pahoillaan niin luultavasti selittäisin tarkasti mitä seurauksia teolla olisi ja jos vaikuttaisi ymmärtävän ostaisin uuden kalenterin mutta auttaisin lasta hillitsemään itseään pitämällä kalenterin poissa lapsen käsistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, eikä varmaan etukäteen ole puhuttu edes lapsen kanssa, että syöminen olisi ehdottomasti kielletty ja sen salasyömisen seurauksia ei ole kerrottu etukäteen, lapselle kaikki on uutta eikä päättelykyky ole vielä kehittynyt.

Mua aina hämmentää miten ihmiset pitää lapsia ihan tyhminä. Ne on todella älykkäitä, jos niille antaa tilaisuuden ja puhuu ja keskustelee niiden kanssa kuin ihmisten kanssa eikä jo lähtökohtaisesti alenna niitä ymmärtämättömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Oli myös hyvä opetus lapsena, kun me sisarukset saatiin tasan saman verran nameja, ja toinen hotki kaiken kerralla ja toinen säästi ja söi pitkään.

Terveellisempää kai se kerralla syöminen on, kuin pitkään napostelu.

Tässä näkyy kuitenkin jo pienillä lapsilla persoonien erilaisuus. Itsekin söin kerralla kaiken lapsena,sisarus säästi. En minä mitään opetusta siitä saanut,impulssikontrolli ja itsekuri on sen verran heikko edelleen aikuisena ettei mitään herkkuja voi kotona säilyttää ja olen kärsinyt syömishäiriöstä.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on vuoden vanhempi. Suklaakalenteri on ollut pöydällä pari viikkoa. Samoin minun suklaakalenterini. Ei ole tullut edes mieleen, että lapsi söisi sen etukäteen. Edes kaksi vuotta sitten ei ollut tällaista ongelmaa, vaikka sillon oli suklaakalenteri ensimmäistä kertaa. Meillä muuten on keittiössä kaapillinen herkkuja eikä lapsi niitäkään koskaan käy syömässä salaa tai ilman lupaa.

Onko Ap:n lapsi taas niitä, jotka eivät saa herkkuja muuten kuin kerran vuodessa, jos silloinkaan? Näillä tapauksilla tulee yleensä tämän kaltaisia ylilyöntejä. Vai eikö neljävuotiaalle ole edes selitetty mikä sen joulukalenterin idea on?

Sulla nyt vaan on tuollainen lapsi. Voisi olla, että seuraava ei olisi. Juuri puhuttiin aiheesta naapurin kanssa ja siitä, että lapsilla on ihan erilaiset luonteet. Heillä toinen oli tuollainen ja toinen taas ap:n lapsen kaltainen, ihan samat vanhemmat ja sama kasvatus. Jotain lasta se kalenteri häiritsisi niin, että kävisi tuijottelemassa sitä vähän väliä eikä se yhtään hälvene siitä, vaikka sitä pidettäisiin siinä nokan edessä koulutusmielessä. Ikä (yleensä) auttaa, kun impulssikontrolli kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kyllä muutenkin lapsen kehityksen tasosta. Onko lähempänä kolme- vai kuusivuotiasta.

Niinkuin joku jo tuossa sanoikin tuon ikäisellä ei välttämättä ole kehittynyt itsehillintää eikä ole välttämättä käsitystä syy-seuraussuhteista.

Jos lapsi on pahoillaan niin luultavasti selittäisin tarkasti mitä seurauksia teolla olisi ja jos vaikuttaisi ymmärtävän ostaisin uuden kalenterin mutta auttaisin lasta hillitsemään itseään pitämällä kalenterin poissa lapsen käsistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, eikä varmaan etukäteen ole puhuttu edes lapsen kanssa, että syöminen olisi ehdottomasti kielletty ja sen salasyömisen seurauksia ei ole kerrottu etukäteen, lapselle kaikki on uutta eikä päättelykyky ole vielä kehittynyt.

Mua aina hämmentää miten ihmiset pitää lapsia ihan tyhminä. Ne on todella älykkäitä, jos niille antaa tilaisuuden ja puhuu ja keskustelee niiden kanssa kuin ihmisten kanssa eikä jo lähtökohtaisesti alenna niitä ymmärtämättömäksi.

Samaa mieltä, mutta se että joku osaa hillitä itseään ei tarkoita, että kaikki osaa. Sen vanhemman täytyy nyt vain itse tietää millä tasolla se lapsensa on.

Tuota itsehillintää on ihan tutkittu ja juurikin karkilla, eikä kaikilla sitä vielä tossa iässä ole. Eikä se riipu siitä miten tyhmä tai älykäs lapsi on.

Herranjestas, kyseessä on neljävuotias lapsi. Osta uusi kalenteri. Tähän sopii hyvin kasvatusohje choose your battles. Mitään kamalaa ei tapahtunut, mielestäni mikä tahansa rangaistus suklaan syömisestä on kohtuuton. Varsinkin jos lasta harmittaa jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaa syömisensä päi=ien osalta tyhjät luukut, korkeintaan joku rohmuamisesta muistuttava viesti sisällä.

Miksi suoranainen henkinen julmuus pikkulapsia kohtaan saa niin paljon aina täällä kannatusta? Kai perusryhmä täällä on jotain ihan muuta kuin äitejä, ainakin toivon niin. 

Harva neivuotias sitä paitsi osaa vielä lukea. Eli äiti lukisi aina jonkin haukkumislauseen päivittäin. Ja sitten ihmeteltäisiin mielenterveyden häiriöitä myöhemmin. 

Tämä. Mutta auta armias jos koira on jotenkin sössinyt. Silloin ei puolella sanalla puhuta seuraamuksella kasvattamisesta yms. Sessen ei tarvii kuin tuijottaa haikeasti niin jo ollaan pää kolmantena jalkana säntäämässä hankkimaan hyvittelyjä. Kun eihän se ymmärrä ja on niin viaton ja lutuinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kyllä muutenkin lapsen kehityksen tasosta. Onko lähempänä kolme- vai kuusivuotiasta.

Niinkuin joku jo tuossa sanoikin tuon ikäisellä ei välttämättä ole kehittynyt itsehillintää eikä ole välttämättä käsitystä syy-seuraussuhteista.

Jos lapsi on pahoillaan niin luultavasti selittäisin tarkasti mitä seurauksia teolla olisi ja jos vaikuttaisi ymmärtävän ostaisin uuden kalenterin mutta auttaisin lasta hillitsemään itseään pitämällä kalenterin poissa lapsen käsistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, eikä varmaan etukäteen ole puhuttu edes lapsen kanssa, että syöminen olisi ehdottomasti kielletty ja sen salasyömisen seurauksia ei ole kerrottu etukäteen, lapselle kaikki on uutta eikä päättelykyky ole vielä kehittynyt.

Mua aina hämmentää miten ihmiset pitää lapsia ihan tyhminä. Ne on todella älykkäitä, jos niille antaa tilaisuuden ja puhuu ja keskustelee niiden kanssa kuin ihmisten kanssa eikä jo lähtökohtaisesti alenna niitä ymmärtämättömäksi.

Samaa mieltä, mutta se että joku osaa hillitä itseään ei tarkoita, että kaikki osaa. Sen vanhemman täytyy nyt vain itse tietää millä tasolla se lapsensa on.

Tuota itsehillintää on ihan tutkittu ja juurikin karkilla, eikä kaikilla sitä vielä tossa iässä ole. Eikä se riipu siitä miten tyhmä tai älykäs lapsi on.

Eikä myöskään kasvatuksesta. Et sinä saa vuoden vanhaa pyöräilemäänkään tai lukemaan, vaikka olisit hyvä kasvattaja. Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtia. 

Siskon kanssa söimme joulukalenterit kerran lapsina. Saimme uudet kalenterit. En kasvanut mitenkään kieroon ja olen aivan normaali, itsehillinnän omaava aikuinen nykyään. Nauramme joskus tuolle tapaukselle vieläkin. Joulukalenterin syönti ei ole vakavin asia, joka elämässäni on tapahtunut.

Onko ihan fiksua ostaa tuon ikäiselle suklaakalenteri? Joka aamu maitohammassuuhun nami? Ehkä olisi voinut mennä pari vuotta vielä jollain muulla kalenterilla ja opetella ideaa ja malttia. 

Prismassa oli kivoja kalentereja, joissa on minilastenkirjoja. 

Huomaa, että täällä paljon lapsettomia ihmisiä. Ihme lapsivastaista ja jopa miesvastaista puhetta. 4 vuotias lapsi on vielä pieni. Osta uusi kalenteri, josta avaat lapsen kanssa päivittäin yhden luukun. Ei lapsi vielä välttämättä hillitse itseään, eihän moni aikuinenkaan hillitse itseään. Lihavia on Suomi täysi ;).

Nykyisin aikuiset eivät osaa edes käyttäytyä ja parisuhteetkin ovat mahdottomia. Peiliin katsomisen paikka. Vaaditte lapsilta enemmän kuin itseltänne.

Ostaisin uuden jos ajattelisin että lapselle on iso juttu tuleeko sieltä kuva vai suklaa. Mielestäni 4-vuotiaalle tuollaisesta mokasta muistuttaminen 12 kertaa kolmen ja puolen viikon aikana on ihan tarpeetonta kun kyseessä on kalenteri jonka olisi tarkoitus tuoda iloa. Oppiiko lapsi että kärsii tekojensa seuraukset vai että vanhemmat hinkkaa virheitä naamaan loputtomiin sen sijaan että auttaisivat keksimään ratkaisun?

Saattaisin laittaa lapsen "töihin" ansaitsemaan rahan jolla ostaa uuden kalenterin. Jotenkin keskustelun lisäksi konkretisoisin ettei ne kalenterit tyhjästä ilmaannu aina uudestaan, mutta kerralla, niin ettei asiaa tarvitse kuukautta surra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kyllä muutenkin lapsen kehityksen tasosta. Onko lähempänä kolme- vai kuusivuotiasta.

Niinkuin joku jo tuossa sanoikin tuon ikäisellä ei välttämättä ole kehittynyt itsehillintää eikä ole välttämättä käsitystä syy-seuraussuhteista.

Jos lapsi on pahoillaan niin luultavasti selittäisin tarkasti mitä seurauksia teolla olisi ja jos vaikuttaisi ymmärtävän ostaisin uuden kalenterin mutta auttaisin lasta hillitsemään itseään pitämällä kalenterin poissa lapsen käsistä.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään vakavasta, eikä varmaan etukäteen ole puhuttu edes lapsen kanssa, että syöminen olisi ehdottomasti kielletty ja sen salasyömisen seurauksia ei ole kerrottu etukäteen, lapselle kaikki on uutta eikä päättelykyky ole vielä kehittynyt.

Mua aina hämmentää miten ihmiset pitää lapsia ihan tyhminä. Ne on todella älykkäitä, jos niille antaa tilaisuuden ja puhuu ja keskustelee niiden kanssa kuin ihmisten kanssa eikä jo lähtökohtaisesti alenna niitä ymmärtämättömäksi.

Samaa mieltä, mutta se että joku osaa hillitä itseään ei tarkoita, että kaikki osaa. Sen vanhemman täytyy nyt vain itse tietää millä tasolla se lapsensa on.

Tuota itsehillintää on ihan tutkittu ja juurikin karkilla, eikä kaikilla sitä vielä tossa iässä ole. Eikä se riipu siitä miten tyhmä tai älykäs lapsi on.

Aikalailla kaikki tuntemani lapset, joilla ei ole itsehillintää esim. herkkujen suhteen tai muutenkaan impulssikontrollia, ovat niitä, joiden vanhemmat lässyttää vielä kouluikäisellekin, antaa kaikessa periksi ja kohtelee kuin vauvaa. En tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus.

Aloittajan tapauksessa ihmettelen, ettei joulukalenterin konseptia ole selitetty lapselle kunnolla. Meillä sovittiin samanikäisen kanssa jo etukäteen, että uutta ei tule, jos sen syö ennen aikojaan. Puhuttiin myös, kuinka jännittävää jo itse odotus on ja miten hyviä muistoja meille vanhemmille on jäänyt omista kalentereista. Ei se ehkä estä häntä syömästä kalenterin suklaita etukäteen, mutta ainakin hänelle on annettu tilaisuus ymmärtää.