Huomaako tyhmä itse olevansa tyhmä?

Tunnen yhden hlön, joka ei koulussa oppinut mitään eikä myöhemmässäkään elämässä ole mitään oppinut, mutta silti luulee olevansa aina oikeassa. Tätä ihmistä pidän tyhmänä.

Toinen vastaava sääliviitosmies on jotain elämässään oppinut ja uteliaskin on vaikkei joka asiaa ymmärräkään. Tästä ihmisestä en osaa sanoa.

Molempia pidän ystävinäni enkä näiden älykkyyttä liiemmin ajattele.

Itselläni on huono yleissivistys enkä seuraa maailman tapahtumia..esim.toi Ukrainan tilsnne niin olen pihalla kuin lumiukko, että miksi sinne nyt sota tuli🙈Politiikasta en ymmärrä mitään myöskään ja nuo aluevaalit niin en yhtään ymmärtänyt mitä ne oli. Eli tiedostan kyllä tyhmyyteni. Kouluja olen käynyt vain peruskoulun..pärjään kyllä elämässä hyvin ja pysyn kärryillä lasten asioista.

Oman kokemukseni mukaan tyhmät pitävät usein itseään muita viisaampana juurikin siksi, koska eivät itse ymmärrä omaa tyhmyyttään. Älykkäämpi ihminen osaa katsoa asioita laajemmin.

Vierailija kirjoitti:

Luokallani oli isokokoinen tyhmä heppu, joka vaan huusi kovempaa jos toiset eivät uskoneet.

Mun mielestä näitä kovaa huutajia näkee tvssäkin, esim. silloin kun suomalainen joukkue voittaa maailmanmestaruuden. Toivottomammat tapaukset möyrii suihkulähteissä umpikännissä ja huutaa suoraa huutoa koska Suomi voitti vaikka vain murto-osa suomalaisia pelaamassa.Alkoholin suurkulutus liittyy tähän sekä erilaiset pelipaidat ja banderollit. Omituista käytöstä, eivät näytä urheilun harrastajilta edes.

Minä tiedän olevani tyhmä. Koulussa olin todella huono, vaikka yritin kaikkeni. Olen läpäissyt ammattikoulun juuri ja juuri vaikka opiskelin ja yritin tosissaan esim ruotsista pääsin rimaa hipoen läpi.

Olen kuitenkin saanut työpaikan, missä viihdyn ja lapsia ja puolison, joten ajattelen että tämä taso elämässä saa riittää. Voisin yrittää opiskella lisää ja saada paremman elintason, mutta tietäisin sen vaativan minulta ihan liikaa.

Yritän myös kompensoida tyhmyyttäni sillä, että olisin tosi ystävällinen ja auttavainen muita kohtaan. Että minulla olisi sydämen sivistystä.

Eniten harmittaa omien lasten puolesta koska heillä koulussa tosi rankkaa esim lukivaikeutta, adhd:ta tms ja kärsivät kovasti siitä, että eivät ole tosi hyviä koulussa. Yritän tsempata, mutta mitäpä se auttaa kun itekään en ole niin kummoisesti elämässä pärjännyt.

Jos lukee näitä vauva-av juttuja, on tyhmä. Täällä eivät viihdy järkevät ihmiset. Minä olen ainoa poikkeus.

Seuratkaa hallitusta niin siinähän se suora vastaus ap:n kysymykseen onkin😄

Jos katsotaan vaikka narsisteja, itsekritiikki puuttuu täysin.

Jos huonoutensa ymmärtäisivät eivät sitä sietäisi. Eli aidosti tyhmät ei tyhmyyttään ymmärrä.

Muille sitten oman älyn/älyttömyyden pohdinta on vain terveellistä. Keskeistä on kyetä myöntämään ettei ole täydellinen.

Minä voin tunnustaa olevani ” tyhmä”.

”Tyhmyyttä” on monenlaista.

Olen jo sen ikäinen, että elän päivän kerrallaan.

Elämää ei kannata ottaa kauhean vakavasti.

Jos ei ymmärrä toista, tämä tuntuu usein tyhmältä. Mutta sillä hetkellä tyhmyys voikin olla itsessä, koska ei ymmärrä toista. Älykkäämpänä ymmärtäisi.

Jotta ei olisi tyhmä niin niin se vaatii ihmiseltä sitä että on tunneälyä jolloin osaa suhtautua toiseen ihmiseen mahdollisimman hyvin tilanteessa kuin tilanteessa.

Sekä ymmärtää ettei tiedosta kaikkea, mutta haluaa silti keskustella ihmisille jotka vaikuttavat itseään fiksummilta, koska silloin kun haluat oppia lisää jostakin asiasta niin pitää osata suhtautua asiohin ilman mitään oletuksia ja avoin keskustelu ilman että "pitäisi kiinni periaatteista" koska se rajoittaa keskustelun tasoa huomattavasti.

Tunneäly on mielestäni tärkeä osa siinä jos mietitään tyhmyyttä, koska tyhmillä sitä ei näytä olevan.

Olen tyhmä, eikä minulla ole vaikeuksia tunnistaa itseäni tyhmäksi. Luulisin itseäni jälkeenjääneeksi, ellen olisi tavannut oikeasti jälkeenjääneitä ihmisiä ja muutamia muita, jotka ovat aidosti minua tyhmempiä.

***"hullu ei huomaa viisas ei virka mitään"***

Minä osaan panna asioita yhteen niin että näen "ison kuvan" ja syy-seuraussuhteet ovat minulle selkeitä.

Kuitenkin olen sosiaalisesti kömpelö siten että esim. en pärjää missään riitelyssä lainkaan ja toinen osapuoli, vaikka olisi väärässä ja röyhkeän epäoikeudenmukainen, saattaa helposti "voittaa". En ole sanavalmis, vaikka faktat olisivat puolellani.

Monta kertaa olen menettänyt minulle oikeasti kuuluvia tavaroita tai asioita, koska en osaa käsitellä tilannetta.

Kai minä sitten olen tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi elän sitä enemmän olen tullut johtopäätökseen, kuinka vähän asioista tiedän. Vaikka useasta asiasta tietoa tulee lisää, rajallinen on mieleni.

Tiedostan etten ihan tyhmin ole, mutta en kyllä äärettömän viisas. Haluaisin olla viisaampi.

Joissain asioissa toimin hyvinkin tyhmästi. Sen vain tajuaa sitten jälkikäteen.

Sekin on viisautta kun pystyy jälkikäteen tajuamaan toimintansa tyhmyyden. Se osoittaa kykyä oppia virheistään ja muistaa olla toistamatta niitä.

Kukaan ei ole täydellinen.

Mitä hyödyttää oppia jostain mokastaan, kun se on ainutkertainen? Seuraava vaikea tilanne on tietysti ihan toisenlainen, niin ettei siihen voi soveltaa oppimaansa.

Vierailija kirjoitti:

Useilla miehillä on se vika että tahallaan tulkitsevat naisten puheita väärin. Se on kummallinen toimintamalli joillakin miehillä. Varsinkin vähän vanhemmilla miehillä. Ja usein se johtuu siitä että mieshenkilö ei kuuntele eikä edes yritä ymmärtää mitä nainen sanoo. Miehellä monesti ns. Putkiaivoajattelua jossa tavoitteena on väärintulkinnalla osoittaa naisen esitys virheelliseksi. Vääristellään vähän asiaa jolloin se vaikuttaa tyhmältä enkä minä naisena jaksa ainakaan töissä alkaa vääntämään rautalangasta kun mies ei tajua. Ja sitten mies selittää mun idean mutta eri näkökulmasta tai eri sanoin ja se on sitten se ratkaisu asiaan. Mut vanhemmilla miehillä tuntuu olevan sisäänrakennettuna kyvyttömyys tasa-arvoon tai naisen ammattitaidon kunnioittamiseen. Vaimoistaankin ne puhuu äkäisinä akkoina.

Herää kysymys kuinka suuri älykkyys ko. äkäisillä akoilla on.

Sanottiin tyhmäksi koska vippasin rahaa ystävälle, se oli hyvää tarkoittavaa neuvomista.  Sitten sanoin näin: ymmärrätkö nämä 20 eurot loppuu.  Sitten applause.

Tyhmyys määritetään eri aikoina eri tavoin.  Jolla kova kiire tehdä päätelmiä jostakin henkilöstä on ajattelematon.  Sitten kävellään yli koska on niin tyhmäkin.

Tyhmyys oli meidän nuoruudessamme tätä:  on tehtävä omat virheet ja opittava niistä.  Kukaan ei siis oppinut oikein mitään.

Viisautta on kuunnella neuvoja, kierrä kaukaa, kukaan ei ohjeista näin ilman syytä.

En minä ainakaan ole, mutta onneksi muut ovat kertoneet. Todellisuudessa tästä on tehty joku tutkimuskin, että jos on riittävän paljon toista tyhmempi, ei ymmärrä tätä, vaan pitää tätä itseään tyhmempänä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se huomaa jo siitä kun alkaa laskea korkeastikoulutettujen sukulaisteen määrän.

Tai kirjoitusvirheiden määrän.

Tyhmä voi olla esim paskaduunia tekevä työläinen, ei edes tajua että tekee paskaa työtä 1500...2300 e kk palkalla. Ja on iloinen aina kun saa tehdä työtänsä, jota moni muu ei tekisi. Pelkää toki auktoriteetteja liikaa ja tottelee aina käskyjä.