Olen niin väsynyt Jumalaan

Vierailija kirjoitti:

Usko on asia jossa kasvetaan ja kehitytään usein koko elämän ajan.

Usko on Jumalan lahja joka vastaaotetaan, ja tuo siemen, Herran Henki meissä alkaa muuttaa meitä Kristuksen kaltaisuuteen.  Ihmisen osaksi jää, antaa Herralle lupa muuttaa johtaa ja opettaa Raamtun ja rukouksen jne kautta meille lisää Jeesuksesta.  Me muutumme, emme niin hurjasti kehity:). Sitä on vaikea hyväksyä, pelastus on Jeesuksen varassa, ei meidän.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. On yksi Jumala, vain eri uskonnot. Kristinuskossakin on uskottu jälleensyntymään, ja pätkät raamatusta poistettu jälkeenpäin. Joitakin viittauksia sinne on jäänyt. Perehtykääpä jälleensyntymään, niin vihdoin elämän tarkoitus selviää.

Heippa, ennen murkku, sitten hämähäkki, sitten myyrä jne..jälleensyntymäoppi on hirvittä.  Jos ainoa mitä "jumaluus" voisi olisi antaa ihmisen muuttua elukaksi kuoleman jälkeen, en kestsi moista sadistista jumalaa.

Jeesu on luvannut meile juhlat Isän kodissa, ja sitten myös kodit ja hallinnolliset virat jne, ihan toista kuin olla valaistunut lepakko nirvanassa!?

Jälleensyntymä tarkoittaa inkarnoitumista ihmiseksi. Ei teille kannata mitään sanoa

Tää ei ehkä ole sulle oikea uskonto. Kannattaa avoimesti tutkia ja lukea ja keskustella eri uskonnoista ja ehkä se oma sieltä löytyy.

Itse ajattelen niin, että Jumala yrittää ehkä sanoa jotakin sinulle. Ehkä tarvitset tätä kokemusta johonkin, jossakin vaiheessa. Itsellenikin tapahtunut paljon sellaisia asioita, joista ensin ajattelin että miksi näin?! - ja tajusin esim. vuosien päästä, mihin tarvitsin ko. kokemuksia. Ehkä aika sun uskoon tulemiselle ei ole oikea, ehkä et ole vielä valmis, tai ehkä tulet tarvitsemaan tätä kokemusta myöhemmin. Miksi, sitä en tiedä. Ehkä, toivottavasti se selviää sinulle. Voimia sinulle joka tapauksessa.

Ärsyttää todella paljon tuo kuvitelma että uskoon pamahdetaan valtavan tunnekokemuksen kautta ja kaikki ongelmat poistuvat. Ei se mene niin. 

Uskokin Jumala antaa lahjaksi. Sitä ei voi ansaita, eikä saada itse aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on asia jossa kasvetaan ja kehitytään usein koko elämän ajan.

Tottakai on, uskossa ja voimassa tulee pysyä, ja se onkin haaste. Ei voi jäädä vain lepäilemään ja jatkaa vastuutonta elämää. Kysyinkin valaistumiskokemuksesta, joka ihmiselle annetaan kun siihen on valmis. Se ei jää huomaamatta.

Minusta asia ei ole niin, että joko et ole ollenkaan uskossa tai olet täysin uskossa. Monet uskovaiset tuntuu nykyään näin ajattelevan, ja korostavat jotain yliluonnollisia kokemuksia merkkinä uskosta. Ihminen voi olla uskossa, siis uskoa aidosti Jumalaan ja Jeesukseen, vaikka ei olisi saanut jotain tiettyä yliluonnollista kokemusta. Jokaisen ihmisen usko on yksilöllistä, ja se voi muuttua erilaiseksi elämän aikana. Vierastan yliluonnollisten kokemusten mainostamista, koska tuntuu että niillä monesti yritetään lähinnä kohottaa omaa statusta.

Jotain se sinustakin kertoo jos uskot olevan statuskysymys. Täällä moni erottelee uskonnot toisistaan, ja valaistuminen on muka buddhalaisten juttu. Sehän on sama asia kuin tuo pyhällä hengellä täyttyminen, eikä se mitään yliluonnollista ole, kokemukset toki yksilöllisiä. Minulla se meni niin että yksinkertaisesti täytyin rakkaudella ja rauhalla voimakkaasti, ja näin kirkkaan valon läsnäolon. Yliluonnollinen se "taivaskin" on enemmistön mielestä, koska eihän meillä ole taivaasta kokemusta kun kerran elossa olemme.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää todella paljon tuo kuvitelma että uskoon pamahdetaan valtavan tunnekokemuksen kautta ja kaikki ongelmat poistuvat. Ei se mene niin. 

Ei usko ole tunteen asia, se on uskonasia.

Jos usko olisi tunteen asia, mitä pohjaa sillä on?

en tiedä, auttaako tämä. Mun kokemukseni on vähän samanlainen, kuin kuvaamasi. Mä tulin niin sanotusti uskoon kesäleirillä - 83, joten siitä on jo aika kauan. Uskoisin, että sun uskosi vahvistuu ajan myötä. voisit tehdä jotain, mistä oikeasti pidät, niin saat päivääsi jotain muuta ajateltavaa. Mä ainakin tulisin ihan sekopäiseksi, jos psyykkaan itseäni, mulla on tosin taipumus piinata itseäni uskolla. Mulle tuli tosi paha mieli siitä, että kun yhen ystävättären parhaat ystävät ja kaverit, lapset pääsivät hänen mökillensä leirille.  uskon kokemus on nin henkilökohtainen, en tiedä, auttaisiko sua vähän vapaampi uskonnollisuus. monesti ns. vapaissa suunnissa korostetaan Jeesuksen työn kanssa tekoja, aktiivisuutta seurakunnassa jne. Herkät ja arat voivat oikeasti ottaa liian vakavasti yli innokkaat uskovat. Uskoa ei saa verrata muitten vakaumuksiin. Toivon sulle, että jaksat kaikesta huolimatta uskoa Jumalaan. Mulle voi tulla morkkis jopa esim. salkkareitten katsomisesta. Nämä aktiiviseurakuntalaiset ovat ihan samanlaisia ja YHTÄ ARVOKKAITA, kuin sinä ja minä. Toivon sulle valoa sun elämään. Mua auttoi lukio ikäisenä meidän yläaste aikainen opettaja, jonka kanssa me vaihdoimme ajatuksia. Jos koittaisit tehdä jotain, mistä nautit. ja muista, että kaikki, hyvä ja paha tulee Taivaan Isän kädestä. Jos ruokaohjelmat kiinnostavat, niin suosittelen ALFATVN MAYN KEITTIÖTÄ.

Sinä olet jo uskossa koska pelkäät Jumalan tuomioita, ei kaikki koe mitään suuria tullessaan 'uskoon'.

Riittää että tahdot tehdä Jumalan tahdon elämässäsi.

Vahvistus uskosta tulee hiljalleen, älä anna vihollisen heiluttaa sinua nyt. Kaksi voimaa taistelee sinusta, ja toinen niistä on hyvä valehtelemaan.

Jeesus itse rukoilee puolestasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JA en pelkää "pelon lailla" vaan kunnioituksesta Häneen. 

Miksi kunnioitusta pitää sanoa pelkäämiseksi? Miksi rakkauden jumalaa pitäisi pelätä? Eikö suhde jumalaan olekaan kuin lapsen suhde vanhempiinsa?

Oikeastaan se pelkääminen tarkoittaa nöyrtymistä asemaansa. Onhan se aina vähän pelottavaa, kun tajuat, että joku on itseäsi ylempi. Vaikka se ylempi olisi itse Rakkaus, eikä Hänellä olisi pahaa tahtoa sinua kohtaan. Tarkoittaa, että vaikka Hän on Isä joka tahtoo kaikkea hyvää, ette ole samanarvoisia kaljoittelukamuja. Jos ymmärrät mitä haen takaa.

Niinpä. Sama. W _ W

^^ Mayn safkaa tvssä. Jep!!! :) :),

Jumalalla on suunnitelmansa?

Mitä emme tiedä. (?)

Vierailija kirjoitti:

Kummat vaikuttavat tämän keskustelun perusteella kypsemmiltä. Uskovat vai pilkkaajat?

Ne jotka eivät usko satuolentoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 2 vuotta yrittänyt tulla uskoon eli ottaa Jeesuksen vastaan mutta ei sitä uskoontulemista vain tapahdu...Olen lukenut Raamattua, rukoilen päivittäin ja useaan kertaan, olen käynyt herätyskokouksessa ja juttelemassa papille jne. MIKSI en vaan tule uskoon??? Miksi Jumala ei voi armahtaa...Pelkään kuolemaa ja hel.vettiä päivittäin. Mielestäni olen ollut vilpitön uskoontuloyrityksissä. Kohta en jaksa enää ajatella koko Jumalaa. En vaan tajua miksi moni tulee uskoon kertarukoilemisella mutta minua piinataan päivästä toiseen jatkuvalla pelolla että joudunko kadotukseen. Onko täällä muita joilla uskoontulo epäonnistuu kerta kerran jälkeen? Alan olemaan aivan loppu tähän kaikkeen

Ihan mahdottomia vaadit itseltäsi jos ajattelet, että ihminen voisi uskoa. Ei voi, eikä tarvitse. Kääntyä voi Jumalan puoleen, tuntui miltä hyvänsä, ja niinhän sinä olet tehnytkin. Jumala on ja pitää sinusta huolen riippumatta siitä, mitä sinä ajattelet, koet, uskot tai et usko. Sitä on armo, lepää siinä.

Miten olematon voi pitää kenestäkään huolen?

Aivan. Jumala pitää huolta ja on vastannut rukouksiin vaikkei se sinulle nyt sopisikaan.

Rukoilu on todistettu huuhaaksi useissa sokkotutkimuksissa. Sillä ei siis ole edes placebovaikutusta. Ja jumala nyt on ihmisten keksimä satuolento, ihan todistetusti.

Vierailija kirjoitti:

Ateistikin uskoo, usein vahvasti. Agnostikko on kaikkein vähiten uskovainen. 

Kyllä agnostinen teisti on ihan 100% uskovainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateistikin uskoo, usein vahvasti. Agnostikko on kaikkein vähiten uskovainen. 

Totta. Agnostikon kanssa olisi kiinnostava keskustella aiheesta.

Olisin kiinnostunut hänen ajattelustaan.

Agnostisen ateistin vai agnostisen teistin kanssa? Te olette nyt 22 sivun verran keskustelleet ainakin yhden, todennäköisesti useammankin agnostisen ateistin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummat vaikuttavat tämän keskustelun perusteella kypsemmiltä. Uskovat vai pilkkaajat? Uskovat todellisuudessa puhuvat huolellisesti asiansa, toisin kuin joku näyttää syytävän epäkunnioittavia kommentteja toisensa perään.

Ainakin keskustelun tason ja henkisen kypsyyden perusteella uskovat voittaa. Joku yritti perustella tieteellä mutta hänkin lopulta meni henkilökohtaisuuksiin.

Uskovaisten kaikki kommentit tähän mennessä voi tiivistää näin: "Minä en tiedä mitään siitä miten maailma toimii ja peruspsykologia on minulle täyttä hepreaa, joten uskon näin, koska tämä kuulostaa kaikkein mukavimmalta ja antaa minulle hyvän mielen. Uskontoni pyhä kirja on minulle pyhä vain osittain, ja olen joko liian yksinkertainen tai estoinen huomioidakseni sen ristiriitaisuuksia ja epäloogisuuksia. Minulla ei ole mitään konkreettisia todisteita mistään, mutta kyllä minä tiedän, mikä on totuus!"

Yritä nyt noiden kanssa keskustella asiallisesti, kun heille rakkaus ja ikuisen kärsimyksen pelkokin ovat sama asia.

Et ilmeisesti tunne uskovaisia?

Selvästi hän tuntee uskovaiset oikein hyvin. Teidän kanssa keskustelu on vähän kuin se pulun kanssa shakin peluu.

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että ap on jo uskossa. Usko on vain uskoa ja Jumala on kaukana vielä tässä ajassa. Voimme aavistella, tuntea ajoin Jumalan läsnäoloa, toivoa ja luottaa. Tärkeintä on, että katsoo kohti Jeesusta ja antaa hänen johdattaa.

Ei kaikille tule koskaan suuria hurmoksellisia uskonkokemuksia. Eikä tarvitsekaan.

Ap:lle siunausta. Jatka vaan samaan malliin, lue raamattua säännöllisesti, käy seurakunnassa ja pyri elämään esim. 10 käskyä noudattaen. Usko Jumalalle rukouksissa asiasi, kyllä hän ne kuulee ja on lähelläsi vaikka tuntuu että olisi kaukana.

Miksi pitäisi etsiä johdatusta joltain satuolennolta? Ja jos etsii, niin eikö kannattaisi sitten suosia ihan meidän kotimaisia satuolentoja eikä mitään kamelinnussijoiden tuontimalleja?