Prinsessaelämä on mahdollista ns. tavallisille naisillekin

Mitä on prinsessaelämä? Siis ihan konkreettisesti.

Voitko vähän avata millaisesta prinsessakohtelusta on ollut kyse?

Kyllä mun mies siivoaa, laittaa ruokaa, ostaa kukkia ja hieroo jalkojani jos ne ovat kipeät. En ole silti mikään prinsessa tai elä prinsessaelämää.

Hyvä. Mulle taas noita-akkaelämä on sopinut paljon paremmin. En koskaan lasosenakaan ihaillut prinsessoita.

Itse ajattelin mennä naimisiin prinssin kanssa.

Nelikymppinen aikuinen nainen ja prinsessaelämä, voi luoja ja huutonaurua.

Itse elän prinsessaelämää ja miehenikin mua sanoo prinsessaksi (mutta lisää että itsepähän olen opettanut).

Kerrotko vielä mihin ne suhteet ovat päättyneet?

Tässä muutama esimerkki: Mieheni ovat aina hoitaneet kaikki tekniset jutut. Osaan toki esim. tankata itse autoni, mutta se, että mies tekee sen aina minulle valmiiksi, on ihanaa arjen luksusta. Mies myös hoitaa lippujen, hotellien varaukset & noudot. Hän pakkaa ja kantaa kaikki tavaramme, jos olemme retkeilemässä luonnossa. Selvittää reitit ja ajaa, jos olemme kiertelemässä jotakin maata. Kantaa järkkärin ja ikuistaa matkahetkiä jne. Suostuu korkeatasoisiin majoituksiin, koska minä tykkään sellaisista, vaikka hänelle itselleen riittäisi vähempikin. Ei odota minun valmistavan ruokaa tai tekevän muitakaan ns. perinteisiä ”naisten töitä” (osa on kokannut minulle ja osan kanssa on sitten käyty ravintoloissa, jos kumpikaan ei ole välittänyt kokkaamisesta). Esimerkiksi tällaisia. En siis odota miehen kustantavan elämäntyyliäni. Minulla on itselläni siihen sopivan palkkainen työ.

Laskin tähän mukaan myös kaverimiehiä, mutta aiempi parisuhteeni päättyi siihen, että halusin palata takaisin Suomeen.

Täällä myös yksi nelikymppinen "prinsessa"! 

Mies avaa ovet, auttaa takin päälle, kantaa ostoskassit (tai ihan mitkä kassit vaan paitsi käsilaukkua). Huoltaa auton, nostelee raskaat esineet. Pitää sylissä, silittelee, kun istutaan sohvalla vetää mun jalat syliinsä ja antaa pyytämättä jalkahierontaa. Suukottelee koko ajan, vetää lusikkaan yöllä, kertoo kuinka paljon rakastaa joka päivä. Laittaa ruokaa, siivoaa, petaa sängyn. Ja seksiä on aina kun haluan (=usein), siinä hän on huomioiva ja huolehtii minun tarpeistani ennen omiaan. 

Minä tietysti sitten puolestani huomioin häntä - laitan ruokia joista tiedän hänen pitävän, hieron niskoja ja päätä, vien ulos syömään, pidän huolta ulkonäöstäni ja pukeutumisestani, herätän "suullani"... ;)

Hienoa kuulla, että joillakin muillakin toimii tällainen elämäntyyli:)

Minusta tärkeintä on, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä - olipa ”vaihtokauppa” sitten millaista tahansa. Lähinnä tämä elämäntyyli tuntuu ärsyttävän ulkopuolisia. Sitä en oikein ymmärrä, miksi. Usein aistin, että erityisesti naiset kokevat, että mieheni (tai kaverimieheni) ansaitsisi jotakin parempaa. Omasta kokemuksestani olisin kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että miehet voivat olla erittäin tyytyväisiä myös prinsessaelämään. Ehkä heidän siitä saamansa asiat eivät vain ole niin näkyviä kuin minun. Ap

Mäpä elänkin sinkkuna kuningatar-elämää. Päätän kaikesta itse.

Mä elän ihan sinkkuna prinsessa elämää, kohtelen itse itseäni kuin prinsessaa.

Oven avaamiset, toisen puolesta ruuan tilaamiset, viinin kaatamiset, hotellivarausten hoitamiset ja reittisuunnitelmien valinnat jne. voivat aiheuttaa ihmisissä negatiivisia viboja koska niissä on kaikuja ajalta jolloin nainen ei saanut päättää, olla aloitteellinen tai muodostaa tasavertaisia mielipiteitä. Joihinkin näistä "prinsessakohteluista" sisältyy ylemmyydentuntoa, heikkona tai tyhmänä pitämistä, holhoavaa kohtelua. Pidetään pikkuvaimo tyytyväisenä helmillä ja kukilla niin hän ei tajua kapinoida sitä että elää lapsen elämää.

En tarkoita tällä sitä että nykypäivän hemmottelu olisi alistamisyritys, mutta sellaista taakkaa nämä eleet kantavat.

En minä palvelijaa haluaisi vaan kumppanin. En viihtyisi jalustalla, minusta se on epäterve asetelma parisuhteeseen. Kuin myös lista "tällaista palvelua ja passausta odotan" 🤔

Toisen kaunis kohtelu, hyvän mielen tuominen ja huomaavaisuus kuuluu tietysti hyvään parisuhteeseen, molemmin puolin.

En tajunnut. Sulla on siis lista vaatimuksia miehelle, ja niiden vaatimusten mukaan on miehen sitten elettävä. Et silti rajoita miehen elämää mitenkään. Pikkunen ristiriita tossa.

Mä en koe olevani prinsessa, vaikka elänkin parisuhteessa jossa mies kohtelee minua (välillä liiankin) hyvin. En siis edelleenkään ymmärrä käsitettä prinsessaelämä.

Jotenkin se, että nelikymppinen puhuu miehistä monikossa kertoo omaa kieltään.

Huutonaurua, että joku auton tankkaaminen on luksusta :D

Sinänsä ihan ok provo, harvoin nämä on näin hauskoja, 4/5 siis.

Luulen, että avain kaveri- ja parisuhteideni onnistumiseen tällä prinsessatavalla on ollut se, että olen tehnyt ennen varsinaista syvempää suhdetta selväksi, millaisista asioista pidän. En ole siis ”huijannut” ketään tällaiseen elämään vähitellen. Miehet ovat valinneet lähteä siihen itse.

Rajoittamisella tarkoitin muunlaisia asioita (esim. menojen rajoittaminen). Jos mieheni haluaa mennä kiekkopeliin, osaan kyllä mennä yksin tai ystäväni kanssa sillä välin syömään:) Suhde perustuu siis aitoon haluun sisällyttää prinsessa-asiat osaksi elämäämme. Siksi en näe sitä rajoittamisena.

Ajattelin aina, että elelisin elämäni sinkkuna ja muutenkin omatoimisena, koska haaveeni ihmissuhteiden suhteen ovat tällaisia. Siksi olen ollut positiivisesti yllättynyt, että näitä ihmissuhteita on löytynyt etsimättä näinkin paljon. Ehkä se, että en ole koskaan oikein etsinyt mitään saati ollut ”epätoivoinen”, näyttäytyy jotenkin viehättävänä miehille. Ap

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että avain kaveri- ja parisuhteideni onnistumiseen tällä prinsessatavalla on ollut se, että olen tehnyt ennen varsinaista syvempää suhdetta selväksi, millaisista asioista pidän. En ole siis ”huijannut” ketään tällaiseen elämään vähitellen. Miehet ovat valinneet lähteä siihen itse.

Rajoittamisella tarkoitin muunlaisia asioita (esim. menojen rajoittaminen). Jos mieheni haluaa mennä kiekkopeliin, osaan kyllä mennä yksin tai ystäväni kanssa sillä välin syömään:) Suhde perustuu siis aitoon haluun sisällyttää prinsessa-asiat osaksi elämäämme. Siksi en näe sitä rajoittamisena.

Ajattelin aina, että elelisin elämäni sinkkuna ja muutenkin omatoimisena, koska haaveeni ihmissuhteiden suhteen ovat tällaisia. Siksi olen ollut positiivisesti yllättynyt, että näitä ihmissuhteita on löytynyt etsimättä näinkin paljon. Ehkä se, että en ole koskaan oikein etsinyt mitään saati ollut ”epätoivoinen”, näyttäytyy jotenkin viehättävänä miehille. Ap

Jos sinulla on ollut paljon parisuhteita, se tarkoittaa, että suhteet eivät ole onnistuneet. Yksi suhde tarkoittaa, että suhde toimii.

Tällainen prinsessatouhu on kyllä valovuosien päässä siitä, mitä itse pidän arvossa avioliitossani ja elämässäni. Mutta ei siinä sitten.

N43