Lue keskustelun säännöt.
Ylen Jenny+ ohjelmasta
15.11.2018 |
Mitä ajatuksia teillä herännyt tästä ohjelmasta?
Omat fiilikset aika ristiriitaisia kyseistä sarjaa katsoessa...
Esimerkiksi Saaran tilannetta on vaikea ymmärtää. Hän ei ilmeisesti voi saada lapsia ylipainonsa vuoksi, muttei myöskään voi laihduttaa koska lihoo vain lisää (toteaa omin sanoin viimeisimmässä jaksossa) ja samalla ohjelmassa korostetaan jatkuvasti ettei ylipaino itsessään aiheuta ongelmia terveyden kannalta, silti Saaran lapsettomuus johtuu ilmeisesti ylipainosta.
Sarjassa muutenkin jatkuvaa ylipainoisten uhriutumista ja epäselvää onko ylipaino ongelma heille itselleen vai onko se vain muiden vika. Nähtäväksi jää tullaanko sarjassa näkemään "kokonaisvaltaista eheytymistä ja sitä kautta minäkuvanmuutosta myös peilikuvassa " mutta vaikka asiat tekisi miten monimutkaisiksi tahansa on loppupeleissä ylipainoon vain yksi ratkaisu: joko laihduttaa tai sitten ei.
Kommentit (37)
Kertokaa joku joka tietää miten alkaa lihomaan kun laihduttaa. Eikö siinä laihduttamisessa muuteta elintapoja pysyvästi? Ja silti lihotaan takas? Miten se on mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime jaksossa minua suretti se spaiderpoika. Terveydenhoitaja olis suuri syyllinen, kaksi reippaasti ylipainoista naista huokailivat kuinka noin julmasti käyttäydytään pikkupoikaa kohtaan. Äiti voisi miettiä kuinka perheen omat syömisja liikkumistavat vaikuttavat lapseen, olisko ne ylikilot ihan omaa syytä? Todella hölmöä terveydenhoitajalta huomauttaa asiasta lapsen kuullen, mutta ei myöskään ole kovin reilua lapsia kohtaan tilanne, jossa 2 tyypin diabetes puhkeaa jo ennen aikuisikää.
Olen miettinyt tätä nykyistä ylipaino hehkutusta että jos siinä onkin ideana että ylipainoiset ei sitten tuntisi kauheata painetta ja stressiä laihtumisesta ja sitten laihtuvat kun ei ole sitä painetta?
Sosiaalipornoa, jossa nämä kaksi henkilöä yrittävät itsensä uhriuttamalla ajaa parempaa fiilistä kaikille.
Puskaan menee.
Lähinnä leimaavat terveetkin lihavat pipo-ongelmaisiksi feminismiinverhoituiksi "vahvoiksi naisiksi".
Noiden pipojen alla on vahvuudet ilman lääkitystä melko häilyvällä pohjalla.
Rauhoittukaa nyt jo ennen kuin oma terveytenne pettää lopullisesti.
Viimeisimmässä jaksossa Saara sanoi että anonyymeille nettikommentoijille tekisi mieli sanoa vaan että hoikempana hän oli sairas ja nyt on henkisesti terveempi kuin ikinä. Sitten hän kohta taas itki pahaa oloa.
Minkä takia ihminen, joka on noin rikki kiduttaa itseään lukemalla näitä?
Osa pointeista on ehkä hyviä, mutta ne hukkuu tuon itkun ja uhriutumisen alle. Mitään voimauttavaa tässä ei oikeasti ole, eikä Jenny ja Saara vaikuta todellakaan olevan sinut itsensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt tätä nykyistä ylipaino hehkutusta että jos siinä onkin ideana että ylipainoiset ei sitten tuntisi kauheata painetta ja stressiä laihtumisesta ja sitten laihtuvat kun ei ole sitä painetta?
Jos Jenny ja Saara ajatteli itse olla esimerkkejä tästä, niin ihan ei vaikuta tämä hypoteesi toimivan käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa joku joka tietää miten alkaa lihomaan kun laihduttaa. Eikö siinä laihduttamisessa muuteta elintapoja pysyvästi? Ja silti lihotaan takas? Miten se on mahdollista.
Et siis ole ikinä kuullut jojoilusta? Lyhyesti: ihminen laihduttaa, ehkä järkevästi, ehkä vähemmän järkevästi. Keho muuttuu, ja kalorinkulutus pikkuhiljaa vähenee (koska esim. 90kg kuluttaa enemmän kuin 70kg vain olemalla olemassa). Samalla nälkä/kylläisyyshormonit alkavat lähettää signaalia että hei, sun pitää syödä, nyt heti! Eli nälkä on kovempaa mutta kalorien kulutus vähäisempää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laihduttanut joutuu loppuelämänsä syömään vähemmän kuin ei-laihduttanut saman kokoinen ihminen.
Tähän kun lisätään syömishäiriö, pakonomainen liikunta, bulimia, ahmimishäiriö, anoreksia, sairaalloinen kalorien laskenta jne jne... mikä vaan ilmenemismuoto, niin johan on soppa koossa. "Eikö siinä muuteta elämäntapoja?" Se on tietenkin se tavoite, mutta ihminen ei ole niin yksinkertainen masiina. Aivot, mielihyvä, hormonit, suolistobakteerit ynnä muut kaikki vaikuttavat siihen lihooko vai laihtuuko. On paljon parempi pysyä sellaisena kuin nyt on, vaikka se olisi ylipainoa, kuin jojoilla ees taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime jaksossa minua suretti se spaiderpoika. Terveydenhoitaja olis suuri syyllinen, kaksi reippaasti ylipainoista naista huokailivat kuinka noin julmasti käyttäydytään pikkupoikaa kohtaan. Äiti voisi miettiä kuinka perheen omat syömisja liikkumistavat vaikuttavat lapseen, olisko ne ylikilot ihan omaa syytä? Todella hölmöä terveydenhoitajalta huomauttaa asiasta lapsen kuullen, mutta ei myöskään ole kovin reilua lapsia kohtaan tilanne, jossa 2 tyypin diabetes puhkeaa jo ennen aikuisikää.
Ohjemassahan sanottiin että nämä keskustelut saa käydä, mutta EI lasten kuullen. Sehän oli se pointti, ei lasten diabeteksen lisääminen.
t. 8-vuotiaana minulle kerrottiin että olen lihava ja ällöttävä, 28 vuotta myöhemmin edelleen taistelen tuota ajatusta vastaan
Varmaan useammassa ohjelmassa on jo selitetty miksi se laihduttaminen johtaa väistämättä taas lihomiseen.. mutta tulkoon taas kerran. Kun keho pistetään oikein tiukalle ravinnon suhteen, se alkaa vähentää energiankulutusta. Ja tämä alempi kulutustaso jää päälle laihdutuskuurin jälkeenkin ainakin vuodeksi. Eli ruokavaliota tulee muuttaa pysyvästi parempaan suuntaan, eikä pitää mitään ihme nälkäkuureja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useammassa ohjelmassa on jo selitetty miksi se laihduttaminen johtaa väistämättä taas lihomiseen.. mutta tulkoon taas kerran. Kun keho pistetään oikein tiukalle ravinnon suhteen, se alkaa vähentää energiankulutusta. Ja tämä alempi kulutustaso jää päälle laihdutuskuurin jälkeenkin ainakin vuodeksi. Eli ruokavaliota tulee muuttaa pysyvästi parempaan suuntaan, eikä pitää mitään ihme nälkäkuureja.
Joten miksi sitten ei muuteta pysyvästi elämäntapoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useammassa ohjelmassa on jo selitetty miksi se laihduttaminen johtaa väistämättä taas lihomiseen.. mutta tulkoon taas kerran. Kun keho pistetään oikein tiukalle ravinnon suhteen, se alkaa vähentää energiankulutusta. Ja tämä alempi kulutustaso jää päälle laihdutuskuurin jälkeenkin ainakin vuodeksi. Eli ruokavaliota tulee muuttaa pysyvästi parempaan suuntaan, eikä pitää mitään ihme nälkäkuureja.
Joten miksi sitten ei muuteta pysyvästi elämäntapoja?
Se on taas itsestä kiinni. Mutta yleensä ihmisten ylipainon osoittelu ja haukkuminen johtaa vaan masennukseen eikä silloin saada aikaan mitään positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useammassa ohjelmassa on jo selitetty miksi se laihduttaminen johtaa väistämättä taas lihomiseen.. mutta tulkoon taas kerran. Kun keho pistetään oikein tiukalle ravinnon suhteen, se alkaa vähentää energiankulutusta. Ja tämä alempi kulutustaso jää päälle laihdutuskuurin jälkeenkin ainakin vuodeksi. Eli ruokavaliota tulee muuttaa pysyvästi parempaan suuntaan, eikä pitää mitään ihme nälkäkuureja.
Joten miksi sitten ei muuteta pysyvästi elämäntapoja?
Se on taas itsestä kiinni. Mutta yleensä ihmisten ylipainon osoittelu ja haukkuminen johtaa vaan masennukseen eikä silloin saada aikaan mitään positiivista.
Saako asiasta puhua? Saako neuvolassa lainkaan keskustella vanhempien kanssa lapsen alkavasta ylipainosta? Olen seurannut perheitä. Hoikissa perheissä syödään terveellisesti, ylipainoisissa kiskotaan sipsejä ja juodaan limsaa. Palstakin on täynnä näitä salaatista lihovia, kerran vilkaisin suklaapalaan päin ja heti tuli kymmenen kiloa-ihmisiä. Monet ylipainoiset lapset eiväs edes koske mihinkään terveelliseen, eivät meillä syödessään halua salaattia tai marjoja, minkähän takia. Ne ravintotottumukset tehdään kotona.
Se on kans yksi sudenkuoppa ja karhunpalvelus, kun lääkäreitä yritetään kieltää suosittelemasta laihuttamista. Toki sitä ei ole kiva aina kuunnella, mutta on lääkäri etiikan vastaista jättää sanomatta jotain terveysriskiä jonka huomaa. Lääkäriltä laihduttaja (nämä jojottajat ja entiset syömishäiriöuset) voivat saada tarvitsemaansa apua. Kannattaisi siis antaa lääkärien puhua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa joku joka tietää miten alkaa lihomaan kun laihduttaa. Eikö siinä laihduttamisessa muuteta elintapoja pysyvästi? Ja silti lihotaan takas? Miten se on mahdollista.
Siis usean vuoden seurannoissa vaan alle 10% on jälkitilanteessaa kevyempiä kuin aloittaessaan. Tätä se suurimmalla osalla laihduttajista valitettavasti on. Osataan laihduttaa, mutta ei löydetä tapaa, jolla kilot pysyis pysyvästi pois.
20 jatkaa. Mulle jäi myös mieleen Saaran lapsettomuustutkimuksissa, miten Saara sanoi yhdeksi syyksi ettei halua lapsia sen, että pelottaa, mitä neuvolassa sanottaisiin painosta. Hei kamoon nyt oikeesti. Kyllä aikuinen ihminen tekee lapsensa tuollaisesta pelosta huolimatta! Ihan käsittämätön ajatusmaailma, ja tosiaan kertoo mun mielestä lähinnä hyvin rikkinäisestä ja tietyllä tapaa lapsekkaasta suhtautumisesta. Sitä paitsi olen itse ollut raskaana ylipainoinen, enkä kohdannut kertaakaan mitään ikävää kommentointia. Päin vastoin, kyselin itse painostani ja neuvolassa sanottiin, että toki terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä, mutta hyvä vointi on se tärkein. Eli hyvin taas taistellaan haamuja vastaan ettei muksujakaan voi tehdä kun kaikki on kuitenkin niin ilkeitä... Jotenkin toi ohjelma on hyvä ajankuva. Kuka on eniten uhri?
Vierailija kirjoitti:
Se on kans yksi sudenkuoppa ja karhunpalvelus, kun lääkäreitä yritetään kieltää suosittelemasta laihuttamista. Toki sitä ei ole kiva aina kuunnella, mutta on lääkäri etiikan vastaista jättää sanomatta jotain terveysriskiä jonka huomaa. Lääkäriltä laihduttaja (nämä jojottajat ja entiset syömishäiriöuset) voivat saada tarvitsemaansa apua. Kannattaisi siis antaa lääkärien puhua!
Tässä on vaan se huono puoli, että lääkäreillä ei useinkaan ole aikaa sanoa muuta kuin se ”sinun pitäisi laihduttaa”, ”sinulla on liikaa ylipainoa” jne. joka ei auta asiassa yhtään. Ylipainoinen tietää sen itsekin. Lääkäreiltä (ja terveydenhuollosta) tulisi saada paremmin tukea laihduttamiseen/elämäntapamuutokseen. Lähete ravitsemusterapeutille ja 1-2 käyntiä siellä ei muuta asiaa juurikaan, koska kuten sanottu, laihdutus voi onnistua, mutta muutosten pysyminen on vaikeaa. Monilla taustalla onkin jokin muukin syy kuin vaan se, että syödään liikaa ja huonosti. En ole koskaan saanut itse esim. tukea taustasyiden selvittämiseen miksi elämäntapani lipsuu aina takaisin vanhaan. Suunnitelmallisuus puuttuu ylipainon hoidosta ja se on suurin kompastuskivi useimmille. Tosi harva onnistuu elämäntapojen muutoksissa ilman tukea. Sama pätee myös esim. tupakanpolton lopettamiseen ja alkoholismiin. Tiedostetaan haitat, mutta elämäntapojen muuttaminen ei ole helppoa.
En voi käsittää miten laihduttaminen johtaa lihomiseen?! Jos näin käy tekee sen väärin. Jos pelkää, että laihduttaminen johtaa syömishäiriöön niin hakee apua. On olemassa jos jonkinlaista psykologia, ravintoterapeuttia, personal treineriä, ravinto-ohjelmaa joiden avulla voi laihduttaa terveellisesti. Jos sitten ei edes halua laihduttaa niin ei sitä liho jos ei koko ajan munttaa jotain mättöä. Ja jos taas on pakko muntata ettei vaan laihduta ettei vaan saa syömishäiriötä niin on kyllä joku muu häiriö kyseessä. Terapiaan mars!