Mitä tekisitte tilanteessani

Oon kohta 35-vuotias nainen enkä koskaan ole seurustellut. Ongelmana mulla on todella rumat epäsymmetriset kasvot. Näytän aika pitkälti peikolta kasvoistani vaikka kuinka laittaudun. Näytän aina epäsiistiltä ja kummajaiselta. En näytä kasvoista normaalilta. Jos ottaisi kadulta 100 vastaantulijaa ja vertaisi kasvojenpiirteitä, mä erottuisin poikkeavana joukosta.

Muistan kuinka 14 vuotiaana luokan suosituimmat tytöt kommentoi, että mä oon muuten hyvä, mut mun kasvot kannattais leikkauttaa. Aikuisiällä kävinkin leikkauksessa, mutta korjattavaa jäi vielä.

Oon vaan jotenkin niin umpikujassa. Tämän näköisenä en voi löytää rakkautta tai saada perhettä. Olen kasvoista niin ruma ja epänaisellisen näköinen. Mun kasvoissa ei ole mitään kaunista eikä viehättävää, vaan mulla on todella omituiset ja rumat kasvot. Näytän kasvoista jotenkin eläimeltä.

Uudet leikkaukset taas on niin kalliita, ettei niihin ole varaa. Tarvisin useita leikkauksia, että musta saataisiin kasvoista siistin, viehättävän ja rakastettavan näköinen.

Muut menee naimisiin ja saa lapsia. Mä olen jäänyt kaikesta ulkopuoliseksi kasvojeni epämuotoisen ulkonäön vuoksi. Tämä ainut elämä meni pilalle epämuotoisten kasvojen vuoksi.

Mä en jotenkin vaan jaksa enää. Jos olisin silloin 14 vuotiaana tiennyt, että 20 vuoden päästä oon edelleen se sama ruma oksennus, joka näyttää kasvoista eläimeltä ja peikolta, olisin tappanut itseni.

Sitten kuivaan kyyneleeni ja astelen harrastuksiin esittämään, että kaikki on hyvin. Jutellaan niitä näitä ja hymyillään. Onnitellaan ihmisiä kihlauksista, lapsista, raskauksista. Ollaan onnellisia, että kaikkien muiden haaveet toteutuu. Elämä on ihanaa.