Miksi uudelleenkouluttautuvalle naiselle tyrkytetään aina hoitoalaa miltei ainoana vaihtoehtona?

Niin, mikäpä naisia estää opiskelemasta vaikkapa insinöriksi. Harvempi uranvaihtaja vain haluaa tai arvelee opiskelua liian vaivalloiseksi. Hoiva-alan vaihtoehtona moni nainen ajattelee toimistotöitä, mutta sinne on vaikeaa uranvaihtajan työllistyä.

Ehkä siksi kun alalla on hyvä työllisyys

Erinomainen avaus. Osuit naulan kantaan!

Mutta nykyään on toinenkin vaihtoehto: Uudenkaupungin autotehdas! Palkka on sama kuin hoitoalalla ja työ on aivan yhtä vuorotyötä kuin hoitohommissakin. MUTTA tuntimäärät luotettavampia, ihmiskohtaamiset miellyttävämpiä ja ura- eli palkkakehityskin on mahdollista, toisin kuin hoitohommissa. 

Hyvä työllisyys on myös metallissa, sähköstä ja rakentamisessa, mutta kun ehdotan näitä naisille niin yhdeksän kymmenestä nauraa. Juuri se kevyt toimistotyö kiinnostaa, mutta maa hukkuu merkonomeihin jo nyt. Asenteet on omassa päässä.

Eikös sinne tungeta ton ikäiset miehetkin nykyään? Ja syystä että varma työllistyminen. Luepa vaikka insinööriksi ja etsi töitä. 

Ei kaikki naisetkaan sovi hoitoalalle. Ja lähihoitajana on iäkkäänä raskasta olla.

Jäin yt-neuvotteluissa työttömäksi, pitkältä uralta media-alalta 52 vuotiaana ja te -toimisto patisti minut lähihoitajaksi, karenssin uhalla. Kävin koulun Diakissa helsingissä, inhosin työharjoitteluita, sain kuitenkin lähihoitajan pätevyyden. Tein 2 lyhyttä sijaisuutta vanhusten hoivapaikoissa. En ole sopiva alalle, inhoan eritteitä, olen epäsosiaalinen, inhoan kosketusta vieraan ihmisen kanssa ja en ole empaattinen. Minun kaltaisiani pakoitetaan lähihoitajiksi, te-toimiston käskystä.

vihreä humanisti kirjoitti:

Ehkä siksi kun teistä ei muuhun ole.Ei se että luitte illat pitkät nuorempana ja osasitte ulkoa kirjan tekstejä tee teistä oiekastaan mitään.Ainoastaan se että lännessä kupataan miesten tuottaman työn tuloksista teidän paskarteluaskarteluun rahaa saa muijat kuvittelemaan että teillä olisi jotain annettavaa yhteiskunnalle muuta kuin ikiaikainen hoivatyö.Teille pitää erikseen koko ajan kiintiöidä paikkoja koska teistä ei omilla kyvyillä ole sitä tekemään.Sorry siitä

Kirjoitti  vihertävä tyhjäntoimittaja?

Itse en ole koskaan ollut hoitotyössä tai valtiolla vaan työskentelen sektorilla joka tuo Suomeen vientituloja. En usko että sun panoksesi maamme bruttokansantuotteeseen on likikään yhtä iso kuin mulla, koska projektit joihin minä osallistun ovat satojen miljoonien luokkaa.

Sinä osaat vain soittaa suutasi, et muuta.

Vierailija kirjoitti:

Jäin yt-neuvotteluissa työttömäksi, pitkältä uralta media-alalta 52 vuotiaana ja te -toimisto patisti minut lähihoitajaksi, karenssin uhalla. Kävin koulun Diakissa helsingissä, inhosin työharjoitteluita, sain kuitenkin lähihoitajan pätevyyden. Tein 2 lyhyttä sijaisuutta vanhusten hoivapaikoissa. En ole sopiva alalle, inhoan eritteitä, olen epäsosiaalinen, inhoan kosketusta vieraan ihmisen kanssa ja en ole empaattinen. Minun kaltaisiani pakoitetaan lähihoitajiksi, te-toimiston käskystä.

Mihin olet myöhemmin työllistynyt?

vihreä humanisti kirjoitti:

Ehkä siksi kun teistä ei muuhun ole.Ei se että luitte illat pitkät nuorempana ja osasitte ulkoa kirjan tekstejä tee teistä oiekastaan mitään.Ainoastaan se että lännessä kupataan miesten tuottaman työn tuloksista teidän paskarteluaskarteluun rahaa saa muijat kuvittelemaan että teillä olisi jotain annettavaa yhteiskunnalle muuta kuin ikiaikainen hoivatyö.Teille pitää erikseen koko ajan kiintiöidä paikkoja koska teistä ei omilla kyvyillä ole sitä tekemään.Sorry siitä

OI joi. Ja mitähän annettavaa yhteiskunnalle sulla sitten on? Vihreät humanistit harvemmin saavat mitään tuottavaa aikaan.

Ei tässä maassa ole kohta töitä muille kuin hoitajille, siivoojille ja rakennusalan ihmisille ja muutamille muille duunareille. Muut paikat menevät suhteilla.

Korkeakoulutettu taas joutuu taistelemaan vähäisistä työpaikoista, jotka eivät monesti edes ole varsinaisesti koulutusta vastaavia, lisäksi alipalkattuja sekä määräaikaisia pätkiä. Vaatimukset ovat toki naurettavan kovat itse työnkuvaan ja palkkaan nähden.

Sitten kun pätkä loppuu niin pääset aktivoitumaan tiskarina tai siivoojana ja samalla metsästät seuraavaa onnetonta pätkää, jossa painat kieli vyön alla puoli vuotta vain kuullaksesi, että ne puheet vakinaistamisesta voi unohtaa, kun ei olekaan nyt tarvetta.

Ei muuta kuin ulkomaille jos rahkeet riittävät, Suomen työelämä ja työntekijöiden arvostus tällä hetkellä on aivan sairasta kaikinpuolin.

Täällä päin ei ole hoitajille töitä. Jotain  keikkaa voi saada mutta vakityötä ei sitten millään.

No kuule ihan siksi, koska siellä on hyvä työllisyys. Nimenomaan sotealoilla on hyvä työllistyminen tuonkin ikäiselle ja miksi uudelleenkouluttautua alalle missä ei ole töitä?!

Olen uudelleen kouluttautuva mies ja harkitsen hakemista sairaanhoitajaksi tai ensihoitajaksi. Aika paljon on miehiä noilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Jäin yt-neuvotteluissa työttömäksi, pitkältä uralta media-alalta 52 vuotiaana ja te -toimisto patisti minut lähihoitajaksi, karenssin uhalla. Kävin koulun Diakissa helsingissä, inhosin työharjoitteluita, sain kuitenkin lähihoitajan pätevyyden. Tein 2 lyhyttä sijaisuutta vanhusten hoivapaikoissa. En ole sopiva alalle, inhoan eritteitä, olen epäsosiaalinen, inhoan kosketusta vieraan ihmisen kanssa ja en ole empaattinen. Minun kaltaisiani pakoitetaan lähihoitajiksi, te-toimiston käskystä.

Diak on amk eikä siellä kouluteta lähihoitajia.

Ei kaikille naisille riitä toimisto tyõtä. Tekemässä ei mitään.

Ei juma mua v*tuttaa tää negatiivisuus hoitoalasta. Ja yleensä nämä negatiivisuudet koskee vain lähihoitajia. Esim. Polin sairaanhoitajilla, anestesiahoitajilla, työterveyshoitajilla, suuhygienisteillä, bioanalyytikoilla, kätilöillä, röntgenhoitajilla, neuvolan terkkareilla, ensihoitajilla yms menee ihan hyvin ja valtaosa nauttii työstään.

Hoitoala mediassa= lähihoitaja

Älkääpä muodostako liian negatiivista kuvaa hoitoalasta kun se käsittää paljon eri ammattinimikkeitä ja työnkuvia. Olen nimittäin itse uudelleen kouluttaunut hoitoalalle ja yllättynyt siitä, miten antoisaa työ oikeasti on. Minulla on myös aivan mahtavat työkaverit ja työpaikalla vallitsee todella hyvä työilmapiiri. Myös pomo on erittäin mukava, joten sillä luonnollisesti on suuri merkitys työhyvinvointiin. Potilailta ja omaisilta saa paljon kiitosta, hankalia tapauksia on hyvin harvassa.. odotin jotain aivan muuta ja sain yllättyä erittäin positiivisesti. En edes koskaan aiemmin ajatellut, että sopisin hoitoalalle. Nyt en kyllä muuhun vaihtaisi enää. Tätä mä haluan tehdä.

Miten niin vain naisille? Ihan samalla tavalla miehille tyrkytetään lähihoitaja- koulutusta.

Ei sinne pakko ole mennä. Onhan amiksessa lukuisia muitakin aloja, joihin on jatkuva haku päällä. Kukaan ei estä hakemasta niitä. Vaatii toki sen verran oma-aloitteisuutta, että osaa internetistä hakea tietoa.

Kuten joku jo aiemmin ketjussa mainitsikin; hoitoalalla on aika paljon miehiäkin nykyään. Ensihoitajissa miehiä on ihan tosi paljon, varmaan enemmän kuin naisia? Näin väittäisin. Sairaanhoitajissa naisia on tottakai enemmän, mutta miehiäkin yllättävän paljon. Ja sairaanhoitaja on miehelle ihan todella hyvä ammatti, sopii miehelle tasan yhtä hyvin kuin naisellekin.