Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan kuusivuotiaani erityislahjakas?
13.11.2018 |
Minulla on eskarilainen, joka alkaa vaikuttaa enenevässä määrin erityislahjakkaalta. Hän on mm. oppinut itsekseen englantia katsomistaan lastenohjelmista ja keskustelee sujuvasti äidinkielenään englantia puhuvien lasten kanssa (meillä on aika kansainvälinen ystäväpiiri), tietää vaikeita sanoja ja osaa monikot ja the/a oikeissa paikoissa. Lauserakenteet ovat todella hyviä ja hän osaa kääntää lauseita suomesta englanniksi. Pystyn keskustelemaan hänen kanssaan asioista englanniksi halutessani. Hän käy ihan suomenkielistä päiväkotia ja eskaria, on vaan oppinut tämän taidon itsekseen kun on kiinnostanut.
Hän osaa myös laskea kolminumeroisia yhteen-, vähennys-, kerto- ja nyt uutena jakolaskuja. Tätä hän on harjoitellut isänsä kanssa. Nyt osaa jo lukeakin jonkin verran eskarin ansiosta.
Liikunnallisesti hän on myös erittäin taitava, oppii ja uskaltaa tehdä asioita ja hänellä on hyvä pelisilmä. Sosiaaliset taidot ovat erinomaisia, hän ystävystyy nopeasti ja helposti, sosiaalisten suhteiden hoitaminen on hänelle todella vaivatonta ja hänellä on paljon kavereita.
Lapsen isältä on mitattu ÄO Mensan testissä vuosia sitten ja on testin mukaan huippuälykäs, ehkäpä tämä on peritynyt lapsellemme? Itse en ole testissä käynyt, mutta olen oppinut lukemaan ennen nelivuotissynttäreitäni ja opettelin itsekseni englannin 7-vuotiaana isoveljeni kirjoista. Matematiikasta en tosin ymmärrä tuon taivaallista ilman laskinta ja kohta lapsi menee minusta ohi taitoinensa :D
Tällä ei ole sikäli mitään väliä, että lapseni olisi yhtä rakas ja tärkeä vaikkei osaisi mitään näistä. Olisi vain mielenkiintoista kuulla erityislahjakkaiden lasten vanhempien kokemuksia ja mietteitä. Toki hyvä olisi kuulla myös miten koulu on alkanut, kun lapsella on jo hyvät taidot aloittaessa; tylsistyykö siellä?
Kommentit (23)
Eikö teidän lapset tee muuta kuin töllöttävät telkkaria ja nettiä jos jo neljä vuotiaana ”itse oppivat englannin ohjelmista”? Sitten ihmetellään kun tulee ylivilkkautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö teidän lapset tee muuta kuin töllöttävät telkkaria ja nettiä jos jo neljä vuotiaana ”itse oppivat englannin ohjelmista”? Sitten ihmetellään kun tulee ylivilkkautta
Meillä ei ole tuollaisia ongelmia ollut.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei lapsi ollut ihan tuota tasoa, mutta lahjakas kuitenkin. Huomattiin silti, että vaikka ne koulussa opetettavat asiat olisivat olleet tuttuja tai liian helppoja, niin siinä itse koulunkäynnissä oli opettelunsa. Että osaa mennä oikeaan aikaan, muistaa tehdä läksyt ja sen sellaista. Kerran esim. myöhästyi koulusta, kun oli sateinen ilma ja alkoi koulumatkalla autaa matoja pois asfaltilta, ettei ihmiset kävele niiden päälle.
Meillä oli niin päin, että lapsi oli englanninkielisessä päiväkodissa pari vuotta ennen kouluun menoa. Kävi siis eskarinkin englanniksi ja oppi siellä lukemaan ja kirjoittamaan englanniksi. Jossain vaiheessa oli puolikielisyyttä, käytti jotain omakeksimiä sanoja jotka oli puoliksi englantia ja suomea. Mutta suomen kieli vahvistui sitten koulun myötä. Tuo englanninkielen kehitys jatkui eskarin ja viidennen luokan välillä omatoimisesti, neljännen luokan jälkeen alkoi lukea kirjoja englanniksi. Myös matikka oli helppoa.
Meillä auttoi se, että lapsi meni kolmannelta luokalta vieraskieliseen kouluun. Vierasta kieltä oli 6-7h viikossa ja oppiaineita vieraalla kielellä etenevästi koko peruskoulun ajan. Tuo vieraalla kielellä opiskelu toi riittävästi haastetta niin ettei koulu käynyt tylsäksi. Toki matematiikka oli edelleen tylsää, mutta siihen löytyi lisähaastetta harrastuksen puolelta.
Lukion lapsi kävi suomalaisessa koulussa, valitsi nörttipainotteisen lukion joka suoritetaan kahdessa vuodessa. Tuo opiskeluvauhti antoi riittävästi haastetta ja sekin, että matemaattisissa aineissa mentiin huomattavasti pidemmälle kuin tavallisissa lukioissa. Matemaattisissa aineissa lapsi ei ollut ihan kärkeä, mutta lukiolaisten kilpailuissa kuitenkin 10-15 parhaan joukossa. Eli ei ihan übernero, mutta melko fiksu kuitenkin.
Kannattaa katsoa tilannetta vähän sillä silmällä, ettei lapsi pääse turhautumaan haasteiden puutteessa. Jotkut opettajat järjestävät lapsille lisätehtäviä, mutta jotkut eivät ja silloin vanhempien pitää olla aktiivisempia ja etsiä sitä lisähaastetta vaikka harrastusten kautta. Pääkaupunkiseudulla tähän on hyvät mahdollisuudet.