"Miksi autat ulkomaan ihmisiä, kun kotimaassakin on apua tarvitsevia"

Koska olen vihreä maailmanparantaja höpönassu.

Useimmat nuoremmat suomalaiset eivät enää tiedä, että vielä 50-luvullakin Suomen köyhät lapset ovat saaneet apua ulkomailta. Ja sodan aikana ja heti sen jälkeen apua tuli runsaasti. Minä en itse ole saanut sen enempää kunnan kuin ulkomaankaan apua lapsena, mutta tätini sai vielä 40-luvulla monojen tapaiset kengät. Ne eivät käyneet suomalaisiin suksisiteisiin, koska olivat luuan kapeat, joten ne jäivät vähälle käytölle. Uuteen "kukoistukseen" ne nousivat, kun minä sain joskus 5-vuotiaana kenkiin kiinnitettävät luistimet. Vintiltä löytyivät tädin "köyhänapukengät", joihin luistimet kiinnitettiin eikä niitten kiinnitykseen tarvinnut tuhlata aikaa jäällä, sillä en käyttänyt noita perintökenkiä muuten. Niihin kenkiin Suomiin oli saanut rahaa muistaakseni Unicefilta (erään tv-ohjelman mukaan) ja sitten valtio tai kunnat olivat hankkineet jalkineet, joita jaettiin koulun kautta tarvitseville.

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Eiole mitään takeita että lahjoitus menee perille!

Jokaisen maan tulisi huolehtia omistaan, kyllä tänne saa väliaikasesti tulla sotaa pakoon, mutta omilla rahoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Miten paljon tänne omaan maahan pitää pumpata rahaa, jotta voitaisiin sanoa asioiden olevan kunnossa? Jos lapsiperheitä mietitään, niin täällä joka ainoalla on mahdollisuus keskuslämmitettävään laadukkaaseen asuntoon sisävessalla, ravitsevaan, terveelliseen ruokaan, laadukkaaseen terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, säädyllisiin vaatteisiin, kehitystasolle sopiviin leluihin ja peruselektroniikkaan. On kirjastot, urheilukentät, nuorisotilat, terveyskeskukset, perheneuvolat, lapsiperheiden kotipalvelut, koulupsykologit ja lastenkulttuurifestarit. Milloin riittää? Voidaanko me ryhtyä auttamaan niitä nälkään kuolevia jemeniläislapsia sitten, kun valtio takaa jokaiselle mopoauton ja kuudensadan euron talvitakin?

Minä autan ja tuen rahallisesti  romanialaisia katukoiria ja tarhoja, jotka pelastaa ja auttaa näitä raukkoja.

Sterilisoinnit paikanpäällä auttavat parhaiten. Näin ongelma joku päivä häviää. Parempaa huomista meille kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Miten paljon tänne omaan maahan pitää pumpata rahaa, jotta voitaisiin sanoa asioiden olevan kunnossa? Jos lapsiperheitä mietitään, niin täällä joka ainoalla on mahdollisuus keskuslämmitettävään laadukkaaseen asuntoon sisävessalla, ravitsevaan, terveelliseen ruokaan, laadukkaaseen terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, säädyllisiin vaatteisiin, kehitystasolle sopiviin leluihin ja peruselektroniikkaan. On kirjastot, urheilukentät, nuorisotilat, terveyskeskukset, perheneuvolat, lapsiperheiden kotipalvelut, koulupsykologit ja lastenkulttuurifestarit. Milloin riittää? Voidaanko me ryhtyä auttamaan niitä nälkään kuolevia jemeniläislapsia sitten, kun valtio takaa jokaiselle mopoauton ja kuudensadan euron talvitakin?

Ei todellakaan ole! Missä ihmeen elitismikuplassa elät? Uskomatonta - jopa naivia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Miten paljon tänne omaan maahan pitää pumpata rahaa, jotta voitaisiin sanoa asioiden olevan kunnossa? Jos lapsiperheitä mietitään, niin täällä joka ainoalla on mahdollisuus keskuslämmitettävään laadukkaaseen asuntoon sisävessalla, ravitsevaan, terveelliseen ruokaan, laadukkaaseen terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, säädyllisiin vaatteisiin, kehitystasolle sopiviin leluihin ja peruselektroniikkaan. On kirjastot, urheilukentät, nuorisotilat, terveyskeskukset, perheneuvolat, lapsiperheiden kotipalvelut, koulupsykologit ja lastenkulttuurifestarit. Milloin riittää? Voidaanko me ryhtyä auttamaan niitä nälkään kuolevia jemeniläislapsia sitten, kun valtio takaa jokaiselle mopoauton ja kuudensadan euron talvitakin?

Ei todellakaan ole! Missä ihmeen elitismikuplassa elät? Uskomatonta - jopa naivia!

Mihin näistä suomalaisella lapsiperheellä ei mielestäsi ole mahdollisuutta? 

Vierailija kirjoitti:

Useimmat nuoremmat suomalaiset eivät enää tiedä, että vielä 50-luvullakin Suomen köyhät lapset ovat saaneet apua ulkomailta. Ja sodan aikana ja heti sen jälkeen apua tuli runsaasti. Minä en itse ole saanut sen enempää kunnan kuin ulkomaankaan apua lapsena, mutta tätini sai vielä 40-luvulla monojen tapaiset kengät. Ne eivät käyneet suomalaisiin suksisiteisiin, koska olivat luuan kapeat, joten ne jäivät vähälle käytölle. Uuteen "kukoistukseen" ne nousivat, kun minä sain joskus 5-vuotiaana kenkiin kiinnitettävät luistimet. Vintiltä löytyivät tädin "köyhänapukengät", joihin luistimet kiinnitettiin eikä niitten kiinnitykseen tarvinnut tuhlata aikaa jäällä, sillä en käyttänyt noita perintökenkiä muuten. Niihin kenkiin Suomiin oli saanut rahaa muistaakseni Unicefilta (erään tv-ohjelman mukaan) ja sitten valtio tai kunnat olivat hankkineet jalkineet, joita jaettiin koulun kautta tarvitseville.

Noin oli Suomessa sodan jälkeisinä pilavuosina. Apua saatiin, kuten saivat muutkin Euroopan sotaan osallistuneet. Aika nopeasti sitten noustiin jaloillemme, alettiin itse toimimaan ja jälleenrakentamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat nuoremmat suomalaiset eivät enää tiedä, että vielä 50-luvullakin Suomen köyhät lapset ovat saaneet apua ulkomailta. Ja sodan aikana ja heti sen jälkeen apua tuli runsaasti. Minä en itse ole saanut sen enempää kunnan kuin ulkomaankaan apua lapsena, mutta tätini sai vielä 40-luvulla monojen tapaiset kengät. Ne eivät käyneet suomalaisiin suksisiteisiin, koska olivat luuan kapeat, joten ne jäivät vähälle käytölle. Uuteen "kukoistukseen" ne nousivat, kun minä sain joskus 5-vuotiaana kenkiin kiinnitettävät luistimet. Vintiltä löytyivät tädin "köyhänapukengät", joihin luistimet kiinnitettiin eikä niitten kiinnitykseen tarvinnut tuhlata aikaa jäällä, sillä en käyttänyt noita perintökenkiä muuten. Niihin kenkiin Suomiin oli saanut rahaa muistaakseni Unicefilta (erään tv-ohjelman mukaan) ja sitten valtio tai kunnat olivat hankkineet jalkineet, joita jaettiin koulun kautta tarvitseville.

Noin oli Suomessa sodan jälkeisinä pilavuosina. Apua saatiin, kuten saivat muutkin Euroopan sotaan osallistuneet. Aika nopeasti sitten noustiin jaloillemme, alettiin itse toimimaan ja jälleenrakentamaan.

Siis pulavuosina.

Ihmettelenpä vain kun melkein Jemenin vieressä on ökyrikas Saudi-Arabia, joka pystyisi kerralla saattamaan asiat siellä kuntoon. Ei vain heitä kiinnosta, vaikka lienevät uskonveljiä ja sisaria.

Me kannamme täällä "taakkaa" ja "vastuuta" koko maailmasta. Ei se lopu, vaikka Afrikan maihin on pumpattu rahaa vuosikymmeniä ja biljoonia, eikä loppua näy.

Jokainen peräkammarin-pirjo ja pertti voi rahansa työntää aivan mihin katsoo, mutta eivät velvoita siihen muita huulet väristen ja paheksuvien katseiden ja kirjoitusten myötä.

Minä autan suomalaisia ihmisiä keräämällä roskia, joita heikkolahjaiset pudottavat tai heittävät autoista kaduille ja pientareille. 

Hyvä isänpäivälahja: roskapussi autoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Sitten hyväksyt myös sen, että naiset pitävät oman sukupuolensa puolta ja ovat feministejä, etkä kitise naisten apua miesten hyysäämiseen.

Niin? Olen nainen ja bi-seksuaali.

Niin? En ole väittänyt sinun olevan mies tai hetero. Sukupuolesi tai seksuaalinen suuntautumisesi eivät liity tähän asiaan mitenkään. Joten MIKSI toit ne esiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmat nuoremmat suomalaiset eivät enää tiedä, että vielä 50-luvullakin Suomen köyhät lapset ovat saaneet apua ulkomailta. Ja sodan aikana ja heti sen jälkeen apua tuli runsaasti. Minä en itse ole saanut sen enempää kunnan kuin ulkomaankaan apua lapsena, mutta tätini sai vielä 40-luvulla monojen tapaiset kengät. Ne eivät käyneet suomalaisiin suksisiteisiin, koska olivat luuan kapeat, joten ne jäivät vähälle käytölle. Uuteen "kukoistukseen" ne nousivat, kun minä sain joskus 5-vuotiaana kenkiin kiinnitettävät luistimet. Vintiltä löytyivät tädin "köyhänapukengät", joihin luistimet kiinnitettiin eikä niitten kiinnitykseen tarvinnut tuhlata aikaa jäällä, sillä en käyttänyt noita perintökenkiä muuten. Niihin kenkiin Suomiin oli saanut rahaa muistaakseni Unicefilta (erään tv-ohjelman mukaan) ja sitten valtio tai kunnat olivat hankkineet jalkineet, joita jaettiin koulun kautta tarvitseville.

Noin oli Suomessa sodan jälkeisinä pilavuosina. Apua saatiin, kuten saivat muutkin Euroopan sotaan osallistuneet. Aika nopeasti sitten noustiin jaloillemme, alettiin itse toimimaan ja jälleenrakentamaan.

Siis pulavuosina.

Voitko alapeukttaja kertoa, mikä tässä oli värää tietoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä autan mieluiten oman maani köyhiä eikä siinä ole mitään pahaa.

Tässä toimii aivan sama logiikka kuin peruspsykologiassakin: auta ensin itseäsi - sitten voit auttaa muitakin. Ensin oma pesä/maa kuntoon, sitten katsellaan muualle. Paitsi Suomessa.

Sitten hyväksyt myös sen, että naiset pitävät oman sukupuolensa puolta ja ovat feministejä, etkä kitise naisten apua miesten hyysäämiseen.

Niin? Olen nainen ja bi-seksuaali.

Niin? En ole väittänyt sinun olevan mies tai hetero. Sukupuolesi tai seksuaalinen suuntautumisesi eivät liity tähän asiaan mitenkään. Joten MIKSI toit ne esiin?

Juuri sinähän sukupuoliasiat ja vielä osoittelevan ”hyysäämisen” esiin otit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan vain joulunlapsi.fi keräykseen, koska Romanian ja Moldovan lastenkotilapset ja slummilapset eivät tiedä elintasosta, joka on suomalaisessa vuokra-asunnossa. Monet slummilapset asuvat maalattiataloissa, joissa ei ole vesijohtoa. Joulunlapsi-paketti voi olla ainoa keino saada saippuaa ja koulutarvikkeita.

Kaunis ajatus, mutta kyseisellä projektilla on vahva uskonnollinen missio. Haluatko tukea uskonnollista käännytystä?

Ystäväni tekee paljon työtä pitkin Afrikkaa YKn hommissa. Hän on erittäin kirkkovastainen ihminen. Silti puhuu aina hyväksyttävästi auttamistyöstä, jota Kirkon ulkomaanapu tekee. On ainoa apu, joka menee perille sellaisenaan. Kukaan ei vedä välistä, eikä apu häviä matkalla. Vaan apu konkreettisesti kohtaa paikallisen avuntarvitsijan. Eipä siellä kriisissä ihan hirveesti edes ehdi mitään uskonnollista missiota edistää, vaan apua tarjotaan ja pois.

Kaikkihan tietävät, että auttaminen ja halu auttaa on yleviä juttuja, mutta aina kun siinä alkaa raha näyttää osuuttaan, niin tulee siihen mukaan myös niitä, jotka tekevät sillä bisnestä tai saavat siitä yltäkylläisen toimeentulonsa, eikä näitä tyyppejä paljon talkootyössä näy.

Suomalaisista on tullut suuruudenhulluja. Nyt kannamme vastuuta jo koko maailmasta ja podemme hirveän huonoa omaatuntoa. Johtuu alemmuuskompleksista, kun meitä on kautta historiamme pidetty aivan vääränlaisina. Nyt sitten täältä pohjoiselta pläntiltämme, jossa ei mikään kasva ilman valtavaa työmäärää, pyrimme ruokkimaan monien viljavien maiden kansat, joiden sotiminen ja omiin taskuihin veto on , tottakai, meidän syytä. Suomalaiset rakastaa itseruoskintaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulun yhteen Facebook-ryhmään, jonka teemaan sopien hyväntekeväisyysasiat nousevat aina välillä esille. Kukaan ei koskaan pysty ottamaan ulkomaille suuntaavaa hyväntekeväisyyttä esiin ilman, että joku syyllistää ulkomaisten ihmisten auttamisesta, kun Suomessakin on "niin paljon apua tarvitsevia".

Mutta hei oikeasti, näissä viimeisimmissä ketjuissa kysymys on ollut Romanian lapsia auttavasta Joulun lapsi -keräyksestä ja Jemenissä nälänhädästä kärsivien ihmisten auttamisesta. Voiko joku käsi sydämellä väittää, että suomalaisten (lasten) kurjuutta voi samana päivänäkään verrata niihin lapsiin, jotka KUOLEE NÄLKÄÄN tai elää maapohjaisissa hökkeleissä Romanian maaseudulla?

Suomessa kahden alle 10-vuotiaan lapsen yksinhuoltajavanhemmalle taataan 1134 euroa rahaa kohtuullisen vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen, lääkkeiden ja lääkärikulujen jälkeen. Ylimääräistä on mahdollista saada mm. kodinkoneisiin tai lasten harrastuksiin sekä oppimateriaaleihin. Suomessa on ilmainen peruskoulu ja köyhien lapsille ilmainen päivähoito. Seurakunnat ja kunnat tarjoavat ilmaisia tai todella kohtuuhintaisia harrastuksia.

Näitä kotimaan huono-osaisia tuetaan 44,1 prosentin kokonaisveroasteella joka ainoa vuosi. Ja sitten sekään ei riitä, vaan ollaan kateellisia siitä, että joku lahjoittaa mieluummin pehmolelun Romanian köyhälle lapselle tai antaa kaksikymppisen sellaisten lasten ruokintaan, jotka muuten kuolevat, ei niille lapsille, jotka ovat huono-osaisia ja syrjäytymisvaarassa, koska heillä ei ole Adidaksen huppareita tai iPhonea.

Mulle on tietenkin täysin ok, että joku lahjoittaa pelkästään suomalaisille ja ihan fine sekin, ettei lahjoita yhtään mihinkään. Saataisiinko kuitenkin mekin jatkossa olla rauhassa, jotka annamme mieluummin koulukirjoja Tansaniaan kuin GoPro-kameroita Tampereelle (bongattu aito lahjatoive Joulupuu -keräyksestä)?

GCM sopimus tuhoaa meidät

Vierailija kirjoitti:

Kuulun yhteen Facebook-ryhmään, jonka teemaan sopien hyväntekeväisyysasiat nousevat aina välillä esille. Kukaan ei koskaan pysty ottamaan ulkomaille suuntaavaa hyväntekeväisyyttä esiin ilman, että joku syyllistää ulkomaisten ihmisten auttamisesta, kun Suomessakin on "niin paljon apua tarvitsevia".

Mutta hei oikeasti, näissä viimeisimmissä ketjuissa kysymys on ollut Romanian lapsia auttavasta Joulun lapsi -keräyksestä ja Jemenissä nälänhädästä kärsivien ihmisten auttamisesta. Voiko joku käsi sydämellä väittää, että suomalaisten (lasten) kurjuutta voi samana päivänäkään verrata niihin lapsiin, jotka KUOLEE NÄLKÄÄN tai elää maapohjaisissa hökkeleissä Romanian maaseudulla?

Suomessa kahden alle 10-vuotiaan lapsen yksinhuoltajavanhemmalle taataan 1134 euroa rahaa kohtuullisen vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen, lääkkeiden ja lääkärikulujen jälkeen. Ylimääräistä on mahdollista saada mm. kodinkoneisiin tai lasten harrastuksiin sekä oppimateriaaleihin. Suomessa on ilmainen peruskoulu ja köyhien lapsille ilmainen päivähoito. Seurakunnat ja kunnat tarjoavat ilmaisia tai todella kohtuuhintaisia harrastuksia.

Näitä kotimaan huono-osaisia tuetaan 44,1 prosentin kokonaisveroasteella joka ainoa vuosi. Ja sitten sekään ei riitä, vaan ollaan kateellisia siitä, että joku lahjoittaa mieluummin pehmolelun Romanian köyhälle lapselle tai antaa kaksikymppisen sellaisten lasten ruokintaan, jotka muuten kuolevat, ei niille lapsille, jotka ovat huono-osaisia ja syrjäytymisvaarassa, koska heillä ei ole Adidaksen huppareita tai iPhonea.

Mulle on tietenkin täysin ok, että joku lahjoittaa pelkästään suomalaisille ja ihan fine sekin, ettei lahjoita yhtään mihinkään. Saataisiinko kuitenkin mekin jatkossa olla rauhassa, jotka annamme mieluummin koulukirjoja Tansaniaan kuin GoPro-kameroita Tampereelle (bongattu aito lahjatoive Joulupuu -keräyksestä)?

Muuten hyvä, mutta nuo Adidas, iPhone ja GoPro maininnat olivat täysin turhia ja vastenmielisiä. Vesittivät muuten ihan hyvän ja asiapitoisen kirjoituksen. Et selvästikään ymmärrä näitä asioita kovin hyvin.